Menu
Tunturisuden sivut
Leopardi Leopardi Kissaeläimet (Felidae)

Leopardi (Panthera pardus)

Leopardin nimestä voisi virheellisesti päätellä, että se on leijonan "leo" ja "pardin" eli pantterin risteymä. Vielä runsaat sata vuotta sitten kiisteltiin siitäkin, että kuuluvatko leopardi ja pantteri samaan lajiin - nehän ovat ihan sama eläin ja laji, mutta erivärisinä. Leopardi eli toiselta nimeltään pantteri on leijonaa ja tiikeriä pienempi, mutta se on kuitenkin äärimmäisen voimakas kissaeläin. Leopardin sanotaan olevan kissaeläimistä täydellisin; se on kestävä, nopea ja erittäin vahva. Leopardi kykenee raahaamaan puun oksille lähes itsensä painoisten saaliseläinten ruhoja.

Täysikasvuinen leopardi painaa 30 - 90 kg, keskimääräisen painon ollessa 59 kg, urokset ovat naaraita kookkaampia. Sen ruumiilla on pituutta 90 - 190 cm. Leopardin turkin pohjaväri vaihtelee eri alalajeilla, joita on lukuisia, esimerkiksi siinainleopardit ovat hyvin vaaleita. Leopardille tunnusomainen piirre ovat sen täplät. Leijonat ovat yksivärisiä ja tiikerit juovikkaita - mutta leopardit ovat täplikkäitä naamasta hännänpäähän.

Leopardi on leijonan ja tiikerin pienempi "serkku". Se on hoikkarakenteisempi ja sulavaliikkeisempi, lisäksi sillä on lyhyemmät raajat, pienempi pää ja suhteessa pitempi häntä kuin leijonalla ja tiikerillä. Leopardin naama on leveä ja sen korvat ovat pienet, pyöreät ja sijaitsevat kaukana toisistaan. Täysikasvuiset leijonat ja tiikerit eivät kykene kiipeilemään puissa, sen sijaan leopardi pysyy koko ikänsä ketteränä ja kiipeilee taitavasti puissa.

Leopardin levinneisyys

Levinneisyys

Kaikista villeistä kissoista leopardi on levinnyt kaikkein laajimmalle alueelle. Se johtuu pääasiallisesti sen sopeutuvasta saalistus- ja ruokailukäyttäytymisestä. Leopardin hyvin laaja levinneisyysalue käsittää tällä hetkellä lähes koko Afrikan ja ja joitakin osia Aasiasta. Afrikassa se ei elä autiomaissa kuten Saharassa ja on harvinainen läntisessä ja pohjoisessa Afrikassa, mutta yleisempi Itä- ja Keski-Afrikassa. Aasiassa sen elinalue kattaa Aasian eteläosat Turkista Intiaan, Indo-Kiinaan, Kiinaan, Malesiaan, Koreaan ja se elää esimerkiksi Sri Lankassa. Nykyisin leopardit ovat kadonneet täysin entisiltä asuinseuduiltaan Sansibarilta, Kaukasukselta ja Siinailta.

Leopardin erinomainen sopeutumiskyky on mahdollistanut sen leviämisen valtavan laajalle alueelle ja mitä erilaisimpiin elinympäristöihin, Afrikan pensassavanneilta Aasian aarniometsiin. Leopardi pystyy tulemaan toimeen hyvinkin kylmässä ilmastossa, kuten esimerkiksi korkeilla vuoristoalueilla. Kilimanjaro-vuorelta on löydetty leopardin ruumis 5630 metrin korkeudesta.

Yhtä hyvin leopardi tulee toimeen myös toisessa elinympäristöjen äärimuodossa, kostean kuumissa trooppisissa sademetsissä. Leopardit liikkuvat pensasalueilla, suurten autiomaiden laitamilla, heinämerinä aaltoilevilla tasangoilla ja jopa kylien ja kaupunkien lähimetsiköissä.

Joiltakin alueilta, kuten suurimmasta osasta Pohjois-Afrikkaa ja osasta Lähi-Itää, leopardi on hävitetty sukupuuttoon. Nykyisin leopardeja pyritään suojelemaan lähes kaikkialla. Leopardit ovat varuillaan olevia ja arkoja eläimiä, jotka luonnossa täydellisesti piiloutuvat ja siten niitten havaitseminen on vaikeaa ja vaatii onneakin.

Parhaiten leopardinkin pääsee halutessaan nykyisin näkemään esimerkiksi luonnonpuistoissa ja muilla suojelualueilla, missä ne ovat turvassa salametsästäjiltä - Suomessa matkansa voi suunnata Korkeasaareen ihailemaan siellä majaansa pitäviä amurinleopardeja.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat vasemmalla ja yllä - Copyright © Tambako The Jaguar
Lisääntyminen

Suurimmalla osalla levinneisyysaluettaan leopardeilla ei ole erityistä lisääntymiskautta. Naaraat ovat kiimassa 3 - 7 viikon välein, muutaman päivän kerrallaan, jolloin ne parittelevat ahkerasti. Leopardin kantoaika on 95 - 100 vuorokautta ja pentuja syntyy 1 - 6, mutta yleensä 2 - 3. Pennut ovat syntyessään sokeita ja karvaisia, painaen 430 - 570 grammaa.

Piilossa pennut pysyvät niin pitkään, kunnes alkavat 6 - 8 viikon ikäisinä seurailla emoaan. Pentujen kuolleisuus alkuvaiheissa on suuri ja siksi leopardiemon seurassa nähdään tavallisimmin liikkuvan vain 1 - 2 pentua. Emo hoitaa pennut yksin. Ne seuraavat emoa 18 - 24 kuukautta, minkä jälkeen emo parittelee uudestaan. Leopardit ovat valmiita lisääntymään noin 2,5-vuotiaina.

Leopardien elinikä jää luonnossa ehkä alle kymmeneen vuoteen, mutta vankeudessa ne ovat saavuttaneet 21 - 23 vuoden iän.

Reviirillään elävä erakko

Leopardi elelee yksikseen ja saalistaa öisin, se on lähes täydellinen erakko muulloin, kuin paritteluaikana. Se on reviirieläin, joka merkitsee oman alueensa tarkasti virtsaillen kiville ja kallioille, pensaisiin ja puunrungoille.

Omaa reviiriä puolustetaan myös tarpeen niin vaatiessa rajustikin tapellen. Reviirinsä hallintaa leopardi kuuluttaa julki muille äänellään, jota on verrattu kovan puun sahaamisesta kuuluvaan ääneen. Kiimainen naaras ääntelee myös silloin, kun se houkuttelee uroksia luokseen - tai silloin, kun se kutsuu pentujaan luokseen.
Saaliseläimet

Leopardin saaliseläinvalikoima on hyvin monipuolinen, onpa kyse mistä tahansa sen elinympäristöstä. Antiloopit, gasellit, linnut, käärmeet, piikkisiat, pikkujyrsijät ja myös hedelmät tulevat syödyiksi. Pääasiallista ravintoa ovat linnut ja pienikokoiset nisäkkäät. Leopardin mieliruokaa ovat villisiat ja paviaanit. Molemmat niistä muodostavat leopardille hyvin vaarallisen saalistuskohteen ja niitä saalistaessaan sen onkin oltava äärimmäisen varovainen, jotta sille itselleen ei käy huonosti.

Etenkin paviaanit ovat ovelia ja älykkäitä eläimiä ja paviaanilauma, jossa voi olla kolmekin sataa yksilöä, saattaa ollaa leopardille ylivoimainen vastustaja. Myös aasialaiset villisiat torahampaineen ovat hurjia eläimiä, joiden kanssa ei ole varaa leikkiin ja erehdykseen. Tavallisimmin leopardi väijyy villisikoja niiden juomapaikoilla, jossa se yrittää napata suihinsa porsaan ja kiidättää sen sen sitten mahdollisimman nopeasti puuhun. Aina tämä ei onnistu ja voi käydä niin, että aikuiset villisiat saavat saarretuksi leopardin ja repivät sen hetkessä raivon vallassa kappaleiksi.

Helmikanaherkuttelija

Eri seuduilla olevien mahdollisuuksien mukaan yksittäiset leopardit voivat erikoistua napostelemaan säännöllisesti suihinsa juuri jotakin tiettyä eläinlajia. Eräskin leopardinaaras erikoistui helmikanoihin. Tutkijat saattoivat seurailla, kuinka se yö yön jälkeen hiiviskeli metsikköön, jonka puiden oksille helmikanat olivat vetäytyneet nukkumaan ja valikoi oksilta ateriakseen helpoimmin kiinni saatavat helmikanat.
Leijonat, tiikerit ja simpanssit ovat leopardin vihollisia

Koska leopardin saaliseläimet ovat monenlaisia ja usein kuitenkin pienikokoisia, se ei kilpaile pahasti muiden petojen, kuten leijonien, tiikereiden, hyenoojen ja hyeenakoirien kanssa, jotka ovat riippuvaisempia suuremmista eläimistä. Leijona ja tiikeri ovat leopardin vaarallisia vihollisia, sillä ne saalistavat leopardeja myös ravinnokseen. Myös simpanssit, vaikka ovat leopardin saaliseläimiä, vaihtavat joskus osia ja käyvätkin hyökkäykseen. Simpanssit voivat etsiä järjestelmällisesti leopardeja asuinalueiltaan ja löydettyään hätyyttää niitä kaikin mahdollisin keinoin. Joukolla saartaen ne syöksyvät leopardin ympärille, eivät uskalla käydä ihan kiinni asti, mutta huutaen ja heitellen keppejä ja muita maasta löytämiään esineitä karkottavat leopardin pakosalle.
Leopardi
Amurinleopardipennut Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä ja alla - Copyright © Tambako The Jaguar
Elämää puissa

Leopardeille puut tarjoavat monenlaista hyötyä ja mukavuutta. Niihin voi raahata saaliinsa ja niissä voi väijyä saalista, joka ei useinkaan osaa ollenkaan pelätä yllättäen oksilta niskaansa putoavaa äänetöntä kuolemaa, kuin aavetta taivaalta. Myös puiden oksilla liikkuu leopardille sopivia pieniä saaliseläimiä. Puiden paksuilla vaaka-asentoisilla rungoilla ja oksilla voi myös lepäillä ja ottaa torkut.

Selällään sentään ei leopardi puuvuoteellaan koskaan makoile, vaan sen mieliasento on vatsasyleily, jossa jalat lojuvat molemmin puolin aluspuuta - näin se ei ainakaan helposti tipahda unenkaan yllättäessä. Päivän kuumuudessa puussa on varjoisaa ja siellä on myös turvassa muilta isoilta pedoilta, kuten tiikereiltä ja leijonilta, jotka eivät puuhun ylemmäksi pääse.
Puussa on leopardin ruokakomero

Taitavina kiipeilijöinä leopardit usein raahaavat saaliinsa puuhun, pois haaskansyöjien ulottuvilta. Joskus leopardi poistaa saaliseläimensä sisälmykset ja raahaa vasta sitten tämän keveämpänä puuhun. Puuhun oksien väliin kiinni kiilaamalleen haaskalle leopardi voi palata aterioimaan useinkin, kuin ruokakomerolle.

Vaikka liha kuinka mätänisi tässä ruokakomerossa, se ei haittaa leopardia ollenkaan, vaan se syö yhtä suurella ruokahalulla, kunnes vain nahka on ateriasta jäljellä.
Vaarat vaanivat

Ihan vaaratonta ei leopardin elämä ole myöskään puussa, sillä paviaanit voivat kiivetä puuhun etenkin sen pentujen kimppuun. Leopardit ovat synnynnäisiä kiipeilijöitä ja oikein tasapainotaitureita. Ohuillakin oksilla ne liikkuvat nopeasti ja huolettoman oloisesti koskaan tipahtamatta, käytellen pitkää häntäänsä tasapainon ylläpitämiseen samaan tapaan, kuin nuorallakävelijä käyttää salkoa.
Leopardi
Ihmissyöjäleopardit

Leopardit ovat myös niitä isoja kissapetoja, jotka voivat joskus alkaa saalistaa ihmisiäkin ravinnokseen. Kirjallisuus tietää mainita yksilöitä, jotka ovat tappaneet yli 100 ihmistä, ennen kuin ne on saatu kiinni ja tapetuiksi. Vanhassa eläinkirjassa kertoo Bengt Berg tyhjentävän tylysti oman käsityksensä leopardista:

"Ei ole toista eläintä koko avarassa maailmassa, joka meidän päivinämme repii ja raatelee niin paljon ihmisiä kuin Afrikan viidakkojen täplikäs jättiläiskissa". Tämän ylevämpi käsitys leopardista ei ole toisellakaan saman kirjan eläintutkijalla Martin Johnsonilla, joka puolestaan kuvaa leopardia 50 vuotta sitten näin: "Leopardin lempityötä on tappaminen. Se on viidakon ammattimurhaaja. Sen elämä on salaperäisen hämärän peitossa; se liikkuu äänettömästi ja hyökkää odottamatta - kaamea varjo, joka sukeltaikse esiin ikäänkuin tyhjyydestä ja levittää kuolemaa ja tuhoa ympärilleen".

Mustat pantterit

Mustina leopardeja kutsutaan panttereiksi.
Etelä-Afrikan tiikeri

Juuri leopardin kyky liikkua täysin äänettömästi ja hiiviskellä milloin puussa ja milloin maassa, piiloutua itse muilta ihan täydellisesti ja hyökätä sitten kuin tyhjyydestä tuntuu kauhistaneen ja ärsyttäneen aikoinaan monia. Näihin vanhoihin kirjojen kertomuksiin on syytä suhtautua varauksin, mutta on toki myönnettävä, että on varmasti ollut jännittävää edetä tiheässä Afrikan viidakossa, jonka latvustoista leopardit ovat ääneti ja piiloutuen tarkkailleet allaan etenevää kulkijaa. Suomalaisiakin on jo kauan aikaa sitten liikkunut Afrikassa leopardien asuinsijoilla ja lähetyssaarnaaja Kalle Koivu mainitsee vanhassa kirjassaan "Amboneekerin jokapäiväinen leipä", että Etelä-Afrikassa leopardia sanotaan tiikeriksi. Hänen mukaansa sikäläisten metsästäjien mielestä leopardi on ollut paljon kärkkäämpi hyökkäämään ihmisen kimppuun, kuin leijona.
Leopardin kauneus

Kissaeläimet ovat sutjakoine piirteineen ja upeine turkkeineen toinen toistaan kauniimpia. On mahdotonta sanoa, mikä niistä on kaunein, mutta jos niistä alkaisi valita leikillisesti kauneinta, niin aika moni voisi silloin päätyä juuri leopardiin, jonka notkeus ja sulavuus on vertaansa vailla kissaeläintenkin joukossa. Sen huikaiseva kauneus on ollut kuitenkin sillekin, kuten niin monelle muullekin kissaeläimelle tuhon alku turkismetsästyksen muodossa. Jos kissaeläinten turkit olisivatkin olleet takkuisia, likaisenharmaita ja ikävän näköisiä, olisivat lajit ehkä selviytyneet ihmisen vainolta paljon paremmin.

Elinvoimainen kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan leopardin tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa. Leopardilla on kuitenkin alalajeja, jotka ovat äärimmäisen uhanalaisia, kuten amurinleopardi.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
Tunturisuden sivut

HarakatTunturisuden sivut HuuhkajaTunturisuden sivut HömötiainenTunturisuden sivut JättiläisalbatrossiTunturisuden sivut KanahaukkaTunturisuden sivut KeisaripingviiniTunturisuden sivut KiirunaTunturisuden sivut KorppiTunturisuden sivut KotkatTunturisuden sivut KuningaspingviiniTunturisuden sivut KuusitiainenTunturisuden sivut KäkiTunturisuden sivut LapinpöllöTunturisuden sivut LapintiainenTunturisuden sivut LaulujoutsenTunturisuden sivut LumimyrskyliitäjäTunturisuden sivut MaakotkaTunturisuden sivut MerikotkaTunturisuden sivut MetsoTunturisuden sivut NaakkaTunturisuden sivut PalokärkiTunturisuden sivut PikkutuulihaukkaTunturisuden sivut PunaotsasieppoTunturisuden sivut PunatulkkuTunturisuden sivut RiekkoTunturisuden sivut SinitiainenTunturisuden sivut SuopöllöTunturisuden sivut TalitiainenTunturisuden sivut TeeriTunturisuden sivut TiaisetTunturisuden sivut TilhiTunturisuden sivut TornipöllöTunturisuden sivut TunturihaukkaTunturisuden sivut TunturikihuTunturisuden sivut TunturikiuruTunturisuden sivut TunturipöllöTunturisuden sivut TuppinokatTunturisuden sivut TöyhtötiainenTunturisuden sivut ValkopäätiainenTunturisuden sivut ValkoselkätikkaTunturisuden sivut VarisTunturisuden sivut VarpuspöllöTunturisuden sivut ViirupöllöTunturisuden sivut ViitatiainenTunturisuden sivut Lintumaailman ennätyksiäTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuliTunturisuden sivut AlpakkaTunturisuden sivut BernhardinkoiraTunturisuden sivut ChilentsintsillaTunturisuden sivut FrettiTunturisuden sivut GekotTunturisuden sivut HamsteritTunturisuden sivut Hevoset ja ponitTunturisuden sivut KamelitTunturisuden sivut KaniTunturisuden sivut KilpikonnatTunturisuden sivut KissatTunturisuden sivut KoiraTunturisuden sivut KoiralinkitTunturisuden sivut Kuuluisia koiriaTunturisuden sivut LaamaTunturisuden sivut LabradorinnoutajaTunturisuden sivut LehmäTunturisuden sivut MarokonraitahiiriTunturisuden sivut MarsuTunturisuden sivut Minipossut ja mikropossutTunturisuden sivut Mongolianjirdi (gerbiili)Tunturisuden sivut PapukaijatTunturisuden sivut RotatTunturisuden sivut SiilitTunturisuden sivut Sinikelta-araTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Ihminen - kehitys apinoista ihmiseksiTunturisuden sivut NeandertalinihminenTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

DinosauruksetTunturisuden sivut HirviösusiTunturisuden sivut JättiläislaiskiainenTunturisuden sivut Mammutit ja mastodontitTunturisuden sivut Sapelihammaskissa eli smilodonTunturisuden sivut TylppäkuonokarhuTunturisuden sivut

*** tunturisusi.com linkit ***