Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright
Andrew Reding
Ominaisuuksia
Piisami muistuttaa paljon majavaa. Jos näkee uivan eläimen vedenpintaan vanaa
viistävän pään, tai rannalla aterioivan tai itseään puhdistavan yksilön,
saa hetken tarkkailla, ennen kuin tajuaa katselevansa majavan pienempää kopiota.
Majavahan on parikymmentä kertaa painavampi. Piisami on silti Suomen suurin myyrä.
Ruumiin pituus 24 - 40 cm - häntä 19 - 30 cm - paino 0,6 - 1,8 kg.
Takajalat ovat etujalkoja selvästi suuremmat. Niiden pintaa suurentavat
varpaita reunustavat tiheät sukaset.
Suomupintainen häntä on erityisesti vanhoilla yksilöillä sivusuunnassa litteä,
sen poikkileikkaus on noin 2 kertaa leveyttä korkeampi.
Pieni piisami voi muistuttaa isokokoista vesimyyrää, mutta suhteellisen pitkän, litteän
hännän ohella hyvänä tuntomerkkinä ovat takavarpaiden tyvessä levittyvät uimaräpylät.
Lajin yleisväri on kiiltävänruskea, ja sävyn tummuuden määräävät mustakärkiset
peitinkarvat.
Lähinnä ihoa on tuuhea pohjavilla, joka suojaa hyisessä vedessä sukeltelevaa
piisamia jäätymiseltä.
Piisami on sopeutunut elämään vesirajan molemmin puolin. Voimakkaiden kynsiensä avulla se pystyy
kaivamaan käytäviään sitkeäsavisiin rantatörmiin. Takajalkojen pienet uimaräpylät
ja varpaista sivulle sojottavat karvat helpottavat liikkumista vedessä. Uidessaan
piisami meloo vain takajaloillaan ja ohjaa kulkuaan litteällä hännällä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Eric Bégin
Ravinto ja lisääntyminen
Piisami on ensisijassa kasvissyöjä ja ruokavalioltaan varsin erikoistumaton.
Sen on todettu syövän noin 50 eri kasvilajia. Katkomistaan kasveista piisami
syö vain pienen osan, yleensä vain eniten hiilihydraatteja ja valkuaisaineita
sisältävän tyviosan. Kasviravinnon lisäksi, varsinkin talvella se syö eläinravintoa,
kuten simpukoita, rapuja ja kotiloita. Joskus se nappaa saaliiksi myös kilpikonnia,
hiiriä, lintuja, sammakoita ja kaloja.
Lisääntymisaika on maalis-syyskuussa. Kantoaika on 25 - 30 vrk ja poikueessa on 5 - 9 poikasta.
Poikueita on 1 - 3 vuodessa.
Credit: painting by Todd Zalewski from Kays and Wilson's Mammals of North America, © Princeton University Press (2002)
Smithsonian: Ondatra zibethicus - Muskrat
Asuinympäristö ja pesä
Piisami ei ole erityisen tarkka elinympäristönsä valinnassa. Se elää rannikkoalueilla,
suurten ja pienten sisäjärvien rannoilla sekä erilaisissa virtaavissa vesissä.
Vesistö ei saa kuitenkaan jäätyä pohjaan asti.
Vaeltavia piisameita voidaan tavata hyvinkin pienistä lammista ja ojista, ja toisaalta myös ulkosaariston luodoilla.
Piisamin pesänrakennus
osoittaa hyvää mukautumiskykyä. Yleisimmässä ympäristössään -
suurissa, matalissa ja runsaskasvustoisissa järvissä - se rakentaa pesäkeon
korkeintaan metrin syvyiseen veteen. Meren rannalla tai virtaavassa
vedessä aallokko tai virta vaurioittaisi helposti tällaista pesää,
joten näissä paikoissa piisami kaivaa pesäkolonsa rantatörmään.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
J. N. Stuart