Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat, alempi - Copyright
©
Wa So
*Kuva, ylempi - Copyright
©
Don Graham
Taatelipalmuihin kuuluu 14 taatelipalmulajia. Näitä ovat mm. kanariantaatelipalmu,
välimerentaatelipalmu, pikkutaatelipalmu ja kreetantaatelipalmu. Taatelipalmulajeissa on kymmenittäin
erilaisia, jalostettuja palmulajikkeita, jotka tuottavat erimakuisia taateleita.
Taatelit ovat pitkänomaisia, noin neljän sentin pituisia hedelmiä, joiden kuori on kiiltävä ja hiukan epätasainen. Hedelmän sisällä on pitkänomainen siemen, jota ei syödä.
Väriltään taatelit voivat olla vaaleanruskeita tai tummanruskeita. Hedelmäliha on kullanruskeaa ja pehmeää.
Taatelipalmut (Phoenix)
Taatelipalmut olivat tunnettuja jo ainakin 5 000 vuotta sitten Lähi-idässä.
Taatelipalmuja kasvaa kuivassa ilmastossa subtrooppisilla ja autiomaa-alueilla Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä, Kaliforniassa ja Australiassa. Ne tunnetaan erityisesti keitaitten kasveina.
Taatelipalmut ovat tärkeitä hyötykasveja Afrikan pohjoisosista Pakistaniin ulottuvalla alueella.
Yksi palmu voi tuottaa 68 - 176 kg taateleita yhdellä satokaudella. Hedelmät kasvavat suurina terttuina palmun latvassa.
Taatelit poimitaan kypsinä, mutta koska niiden säilyvyys on huono, ne kuivataan. Näin kuivattuja taateleita voidaan nauttia ympäri vuoden.
Taatelit sopivat monenlaiseen käyttöön. Niitä voidaan napostella sellaisinaan, maukkaina välipaloina ja niitä voidaan käyttää leivonnassa ja ruoanvalmistuksessa,
ne sopivat myös hedelmäsalaatteihin ja vaikkapa viilin kanssa syötäviksi.
Taatelit sopivat hyvin myös esimerkiksi smoothieen tuomaan makeutta ja rakennetta. Ne ovat raakakakkujen yksi pääraaka-aineista ja raakaravinnon ruokien yksi suosituimmista makeuttajista.
Runsaasti sokeria sisältäviä, kivettömiä taateleita verrataan maultaan toffeen, hunajan ja siirapin yhdistelmään.
Kuivatuista taateleista todetaan, että "ne ovat niin ruman näköisiä, mutta niin suloisen makuisia".
Taateleissa on runsaasti energiaa, ja ne ovat hyvin ravitsevaa ruokaa toipilaille sekä mainioita lounasevääksi.
Kuivatut taatelit ovat mukava vaihtoehto
suklaalle ja makeisille. Onhan taateleiden kokokin jo sopivasti sama, kuin karkkien koko. Päivittäisellä taateleiden napostelulla on tutkimusten mukaan myös
useita erilaisia, positiviisia terveysvaikutuksia. Taateleiden syönnillä voidaan suojautua jopa ateroskleroosia,
sydänkohtauksia ja aivohalvauksia vastaan.
Taatelit ovat myös tärkeä kivennäisaineiden lähde, ja niissä on paljon esim kaliumia, mikä auttaa pitämään yllä nestetasoa sekä natriumin ja kaliumin tasapainoa kuumassa ilmastossa.
Eipä ihme, että beduiinit ovat aina pitäneet mukanaan päiväkausien vaelluksillaan polttavissa autiomaissa mukanaan taateleita - sekä viikunoita ja jauhoja, joista he valmistivat leipää.
Sadassa grammassa taatelia on huimasti C vitamiinia, monia B-vitamiineja (myös betakaroteenia joka edistää rusketusta suojaten ihoa sisältäpäin) sekä hyödyllistä A-vitamiinia.
Taateli sisältää kymmenkunta erilaista aminohappoa, jotka auttavat meitä sulattamaan hiilihydraatteja paremmin, kontrolloimaan rasvahappoja sekä pitämään yllä verensokerin tasoa.
Kuivatussa taatelissa on n.15% vettä, 70% sokeria (eli mainio energian lähde välipalaksi), 2,1% proteiineja ja 0,6% rasvaa.
Kun taatelipuulajikkeita on runsaasti, niin myös kuluttajille myytäviä erilaisia taateleita on runsaasti.
Todellinen taatelirakastaja tutustuu koko taatelitarjonnan maailmaan ja valikoi sieltä itseään eniten miellyttävät taatelit.
Taatelipalmuja pidetään myös huonekasveina.
10 maailman suurinta taatelintuottajaa. 1) Egypti 2) Saudi-Arabia 3) Iran 4) Yhdistyneet arabiemiirikunnat 5) Algeria
6) Irak 7) Pakistan 8) Oman 9) Tunisia 10) Libya.
Palmunlehvät ovat rauhan, voiton, ikuisen elämän ja taivaaseen päässeiden symboleja
Kristityille taatelipalmun lehvät ovat rauhan symboleja.
Palmun oksa on voiton, ikuisen elämän ja taivaaseen päässeiden vertauskuva.
Kristityt viettävät palmusunnuntaita sen tapahtuman muistoksi, jolloin Jeesus saapui aasilla ratsastaen Jerusalemiin.
Tällöin suuri väkijoukko tervehti Jeesusta, heiluttaen samalla palmunoksia ja sirotellen niitä tielle hänen eteensä.
Palmulla tarkoitetaan tässä yhteydessä ainoaa Palestiinassa kasvavaa palmulajia, taatelipalmua.
Palmusunnuntaina palmun - tai Suomessa pajun - oksat siunataan kirkossa.
Tärkeän ravintokasvin, taatelipalmun oksat ovat olleet pyhiä ja niitä on käytetty jo vuosituhansien
ajan koristeina uskonnollisissa juhlissa.
Öljypalmu (Elaeis guineensis)
Öljypalmu tunnetaan sen tuottamista palmuöljystä ja palmuydinöljystä eli palmusiemenöljystä.
Öljypalmusta saadaan myös palmuviiniä, palmunsydäntä ja materiaaleja kattoihin, aitoihin ja saviastioiden lujitteeksi. Siitä tehdään koreja, verkkoja, köysiä ja harjoja.
Öljypalmu tuottaa enemmän satoa, kuin mikään muu viljelyskasvi.
Siitä saadaan hehtaaria kohden noin neljä kertaa enemmän öljyä kuin rypsistä ja kahdeksan kertaa enemmän kuin soijasta.
Läntisen Afrikan sademetsäalueilta
kotoisin olevaa öljypalmua viljellään nykyisin koko maailmassa 18 miljoonan hehtaarin alalla.
39 prosenttia maailman kasviöljystä on palmuöljyä. Vaikka öljypalmu on peräisin Afrikasta, se kasvaa paremmin Kaakkois-Aasian olosuhteissa.
Öljypalmun emikukinnoissa saattaa yhdessä ryppäässä kypsyä tuhansia, tiiviisti toisiinsa painuneita, n. 5 cm pituisia
luumarjoja. Niissä on ohut kellertävä, vihertävä, punertava tai mustahko pintakerros, jonka alaisessa mallossa on ainakin 50 % palmuöljyä,
joillakin viljelylajikkeilla jopa 70 prosenttia. Hedelmänkiven sisällä olevassa siemenvalkuaisessa on n. 50 prosenttia palmuydinöljyä.
Palmuöljyä käytetään ruoanvalmistuksessa, kuten paistoöljynä.
Palmuöljy on maailman suosituin ruokaöljy. Suomessakin sitä kulutetaan keskimäärin 58 kiloa henkeä kohti.
Teollisuus käyttää palmuöljyä laajasti margariineissa, leivonnaisissa, valmisruoissa, mutta myös kosmetiikassa,
saippuoissa, voiteluaineissa, kynttilöissä, lääkkeissä, maatalouskemikaaleissa, maaleissa ja jopa elektroniikassa.
Indonesia ja Malesia tuottavat 85 prosenttia maailman palmuöljystä, jonka kulutus on jo ohittanut soijan.
Ilmastonmuutos sekä energian hintojen nousu aikaansaavat sen,
että palmuöljyä tullaan tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän myös uusiutuvan energian raaka-aineena.
Tämä, bioenergian käytön lisääntyminen tuhoaa entistä enemmän sademetsiä.
Öljypalmun kohdalla käydään vakavaa keskustelua sen haitoista ja hyödyistä. Haittoja edustaa se, että öljypalmuviljelyksiä varten
on raivattu esimerkiksi Indonesiassa ja Malesiassa miljoonia hehtaareita sademetsää öljypalmuplantaaseiksi. Puhutaan luonnon kannalta katastrofista.
Palmuöljyn tuotanto on tärkeimpiä syitä sademetsän raivaamiselle Kaakkois-Aasiassa. Sen käyttö polttoaineissa kiihdyttää hakkuita ja lisää kasvihuonekaasupäästöjä.
Toisaalta, hyötyjä edustaa se, että öljypalmuviljely tuottaa tuloja ja elinmahdollisuuksia erityisesti maailman köyhille alueille.
10 maailman suurinta palmuöljyntuottajaa. 1) Indonesia 2) Malesia 3) Thaimaa 4) Kolumbia 5) Nigeria
6) Papua-Uusi-Guinea 7) Ecuador 8) Ghana 9) Honduras 10) Guatemala.