Susisivut
PREERIAKETTU (Vulpes velox)

Preeriakettu on Pohjois-Amerikan toiseksi pienin kettulaji. Hitusen sitäkin vielä pienempi on Kit fox (Vulpes macrotis).

Painoa preeriaketulla on 2 - 3 kg ja sen koko pituus häntineen on 80 cm. Mustakärkisellä hännällä on mittaa 33 cm. Preeriakettu ei ole kooltaan paljonkaan kotikissaa suurempi, kun hartiakorkeuttakin on vain 30 cm.

Preeriaketulla on huomattavan suuret korvat. Turkissa on kellertävän vaaleanruskean ja harmaan sävyjä - kuonon sivuissa, rinnassa, kurkussa ja vatsassa on valkoista. Sekä urokset että naaraat ovat ulkonäöltään samanlaisia, urokset ovat vain hieman suurempia.
Preeriakettu (Vulpes velox)
Preeriakettu
Preeriakettu Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Tim Strater
Preeriakettu

Ravinto

Preeriakettu on useimpien koiraeläinten tapaan kaikkiruokainen. Sen ruokavalioon kuuluvat kengururotat, maaoravat, hyönteiset, linnut, liskot ja kalat. Oikein nautiskeluhimon iskiessä se napostelee kaktuksen hedelmiä.

Vuodenaikojen myötä ruokalajit vaihtelevat. Kesäisin aikuiset syövät suuria määriä hyönteisiä, kovakuoriaisia ja heinäsirkkoja, mutta ruokkivat pentujaan suuremmilla saaliseläimillä.

Preeriakettu

Alalajit

Preeriakettu Vulpes velox velox
Vulpes velox arsipus
Vulpes velox devia

Pikkupreeriakettu Vulpes velox hebes
San Joaquin preeriakettu Vulpes velox macrotis
Meksikonaavikkokettu Vulpes velox neomexicana
Vulpes velox nevadensis
Vulpes velox tenuirostris
Vulpes velox zinseri
Elintavat

Preeriaketut elävät ja viihtyvät aukeassa maastossa, kuivilla, kukkulaisilla tasangoilla ja preerioilla, missä niillä on luolakäytäviään ja kaivantojaan laaksojen kyljissä ja missä on sopivasti vehmaampia laaksoja ja kukkuloita saaliin etsintään. Turvallisuutensa ne asettavat sen varaan, että ovat kyllin nopeita ja luola-aukkoja on kyllin lähellä pikaiseen pakenemiseen.

Vaikka preeriaketut voivat olla liikkeellä päivälläkin, niin pääsääntöisesti ne ovat öisin liikkuvia eläimiä. Vasta, kun auringon viimeiset säteet alkavat kadota kukkuloitten taakse ja illan varjot pitenevät, uskaltautuvat preeriaketut kurkkimaan ulos kaivannoistaan.

Saalista etsiessään preeriakettu voi loitota kolmenkin kilometrin päähän omalta pesäpaikaltaan. Eri perheyhteisöjen preeriaketut saalistavat samoillakin alueilla, tosin eri aikoina.

Preeriakettu on nopea juoksija. Se kykenee ottamaan parin metrin pituisia loikkia ja kiitää täydessä vauhdissaan nopeudella 60 km/h.

Preeriakettu

Lisääntyminen ja reviirit

Preeriaketut ovat yksiavioisia lisääntymisaikana, mutta eivät pysyttäydy parina ikuisesti, vaan vaihtavat partneria. Keväällä pentuja syntyy 2 - 6. Luonnossa preeriaketun elinikä on vain 3 - 6 vuotta, vankeudessa se voi elää 14 vuotta.

Preeriaketuilla sosiaalisessa käyttäytymisessä on erityistä se, että reviirien hallinta perustuu naaraisiin. Naaraat pysyttäytyvät reviireillään aina, mutta urokset voivat siirtyä erityisissä tilanteissa muualle.

Levinneisyys

Preeriakettu elää kahdessa Pohjois-Amerikan maassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Kanadasta preeriakettu hävisi 1930-luvulla, mutta nyt sinne on syntynyt pieni uuspopulaatio. Pohjois-Amerikassa tämä laji oli aikoinaan laajalle levinnyt.

Preeriakettu ei hirveästi kavahda ihmistä ja siksi sitä helposti on pyydetty myrkyin ja asein niin, että tällä hetkellä sen levinneisyys kattaa hajanaisia ja erillisiä populaatioita USA:n preerioilla sekä läntisessä Kanadassa. Coloradossa, Kansasissa, New Mexicossa ja Wyomingissa kanta on vakain.
Preeriakettu
Preeriakettu Uhanalaisuus

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2004 uhanalaisuusluokituksessaan preeriaketun tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa. Sitä uhkaavia tekijöitäkin kuitenkin on, ja niitä ovat ihmisen suorittamat tappotoimet. Se on myös joutunut väistymään maiseman muuttuessa maatalouden ja kaupungistumisen myötä.

*Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
*Animal Diversity Web: Vulpes velox - Swift fox
*IUCN
*Encyclopedia of Life

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylin kuva, Preeriakettu (Vulpes velox) Copyright Kilarin
*Toiseksi ylin kuva, Preeriakettu (Vulpes velox) Copyright CJ Berry
*Neljäs kuva ylhäältä - toiseksi alin ja ja alin kuva, Preeriakettu (Vulpes velox) Copyright BugMan50
*Kolmas ja viides kuva ylhäältä, Preeriakettu (Vulpes velox) Copyright Gordilly


Koiraeläimet
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä

Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi *
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***