Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva yllä - Copyright
© Flickr/Katell-Ar-Gow
Le Mont-Saint-Michel - Pyhän Mikaelin vuori
Ranskassa, Normandian rannikolla sijaitseva luostarisaari Le Mont-Saint-Michel tarjoaa hyvin hätkähdyttävän ja
kauniin näyn. Muuten tasaisena ympärillään levittäytyvästä rantamaisemasta kohoava, taivaita tavoitteleva rakennusryhmä,
joka näkyy kymmenien kilometrien päähän,
on lähes kuin surrealistisen epätodellinen. Luostarisaarta onkin usein verrattu antiikin seitsemään ihmeeseen.
Couesnon-joen suulla, 600 metrin päässä rantalinjasta sijaitsevan Le Mont-Saint-Michelin pinta-ala on 100 hehtaaria.
Sillä on korkeutta merenpinnasta lukien 92 metriä.
Asukkaita tällä pyhällä luostarivuorella oli 44 vuonna 2009.
Heistä vain osa on nunnia ja munkkeja, suurin osa muuta väkeä.
Vuorovesien vaihtelun myötä saaren yhteydet rantamaahan vaihtelevat suuresti. Vuoroveden vaihtelu on rajua, korkeimmasta
matalimpaan eroa on 14 metriä. Vuoroveden ollessa matalimmillaan, rannikolta on maayhteys saareen.
Laskuveden aikana meri saattaa vetäytyä jopa 15 kilometrin päähän rannasta.
Viime vuosien muutostöillä on pyritty siihen, että saari on taas veden eristämä saari,
jonne kulkuyhteys on vain siltaa pitkin.
Saari rakennuksineen, kapeine kujineen ja muureineen ei ole vain kirkko ja luostari - vaan se on kuin keskiaikainen kaupunki.
Saaren pyramidin mallinen siluetti on ikuistettu lukemattomiin valokuviin, digikuviin ja postikortteihin.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Flickr/kaveman743
Historiaa
Vuorisaaren erityinen muoto ja sijainti ovat antaneet paikalle suuren, historiallisen merkityksensä
jo tuhansien vuosien ajan. Saari on luontevasti voinut toimia sotilaallisen linnakkeen sijoituspaikkana,
koska se jo itsessään, jyrkkine rinteineen, on kuin linnoitus.
Toisaalta, saari on houkutellut uskonnollisesti virittyneitä ihmisiä, pyhiinvaeltajia ja munkkeja puoleensa.
Tavoitteleehan saaren korkein huippu kirjaimellisesti taivaita ja jumalia.
Kristinusko saavutti nämä tienoot jo 300-luvulla.
Jo rautakaudelta ja antiikin ajoilta alkaen gallialaiset, keltit ja sittemmin roomalaiset ovat liikkuneet saarella ja sijoittaneet
sille linnakkeitaan.
Ensimmäinen luostari
perustettiin ja rakennettiin saarelle jo 700-luvulla. Nykyluostarin rakennukset sijaitsevat saaren kallioilla niin, että saaren
korkeimmalla kohdalla sijaitsee luostarin kirkko.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvassa - saaren tunnelmissa viipyilijä - Copyright
© Flickr/Fabrizio Morando
Kuvassa hiljentynyt tyttö istuu kauniin ikkunan äärellä, ja miettii ehkä sitä, että millaista olisikaan
nunnan elämä?!
Munkit kirjanpainajina ja nautiskelijoina
Saaren luostarin munkkien elämään on mahtunut lähes kahden tuhannen vuoden ajanjakson kuluessa monenlaista
käännettä. Enimmäkseenhän munkkien elämä on kulunut tavanomaisen, päivittäin toistuvan, hartaan
luostarielämän puitteissa varsin hillitysti ja hartaasti.
Luostarithan pyrkivät erilaisin tavoin, kauppaa ympäristönsä kanssa käyden, saamaan tuloja
toimintansa ylläpitoon. Le Mont-Saint-Michelin munkit ovat olleet kuuluisia kirjoitus- ja kopiointitaidoistaan
jo niinä aikoina, kun painomenetelmät koneellisesti eivät olleet laajasti käytössä.
1600-luvulle tultaessa, puurrettuaan tiukasti säänneltyä luostariarkea vuosisadasta toiseen,
alkoivat munkit kaivata hieman vapaampaa elämää. He alkoivat uhmata luostarilaitoksen tiukkaa
ja kurinalaista elämää. Tämä johti sitten toiseen äärimmäisyyteen, eli suoranaiseen
nautiskelevaan rappiotilaan, dekadenssiin, joka huipentui siihen, että he erosivat koko luostarista.
Ilman munkkejaan saari toimi jonkin aikaa vankilana.
Luostaritoimintaa jatkettiin uudestaan 1960-luvulla.
Nykyisin munkit, ja myös saarelle saapuneet nunnat, elävät ja asuvat taas saarella luostarissaan säyseästi ja siveellisesti, kuten ovat tehneet jo pitkän aikaa.
Yleisö pääsee halutessaan seuraamaan heidän messujaan
ja hartaudenharjoituksiaan.