Menu
Pyramidien arvoituksia
Kuvassa yllä Gizan pyramidien yhteydessä sijaitseva sfinksi, joka esittää lepäävää leijonaa, jolla on faaraon kasvot. Sfinksillä on korkeutta 20 metriä ja pituutta 72,5 metriä. Kasvoilla on leveyttä 4 metriä. Kasvoista puuttuu nenä, jonka ehkä ovat hakanneet pois uskonnolliset kiihkoilijat jo vuosisatoja sitten. Sfinksi on muotoiltu kalliokumpareeseen, joka on jäänyt jäljelle, kun kalliosta on louhittu ainesta pyramidiin.
Tunturisuden sivut Katso ylin kuva kokonaisena.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Ahmed Helal


PYRAMIDIT - miten ihmeessä ne rakennettiin!?

Faaraoiden haudoiksi 4 500 vuotta sitten Egyptissä rakennetut pyramidit, joita tunnetaan muinaisen Egyptin alueelta nykyisin noin 140, ovat aina kiehtoneet koko ihmiskuntaa. Jättikokoisia, suurista kivilohkareista rakennettuja pyramideja on kuitenkin vain muutamia. Kheopsin, Khefrenin ja Mykerinoksen 3 pyramidia Gizassa, Sneferun (Kheopsin isä) rakennuttamat punainen pyramidi ja taitettu pyramidi Dashurissa - sekä mielenkiintoiset Meidumin "sortunut" pyramidi (Huni, Sneferu) ja Abu Roashin "keskeneräinen" pyramidi (Djedefre).

Miksi näistä suurista pyramideista rakennettiin niin valtavia ja miten rakentaminen ylipäänsä muinaisina aikoina onnistui, eli miten oli mahdollista siirtää raskaat, 2,5 - 15 tonnin painoiset kivet huimaaviin korkeuksiin ja asetella siellä millilleen oikeille kohdilleen. Yhtenä syynä suurimpien pyramidien rakentamiseen on ollut faaraoiden turhamaisuus - he ovat aina halunneet rakennuttaa itselleen hieman isomman, kuin edeltäjät ovat tehneet. Faaraot rakennuttivat pyramideistaan niin isoja myös siksi, että siten jumalat saattoivat nähdä ne taivaistaan asti. Valtavat pyramidit viestivät myös faaraoiden monumentaalisesta vallasta ja asemasta kuin jumalana tai ainakin jumalten edustajana maan päällä.

Kivityötä

Kivilohkareiden käsittelyn ja siirtelyn vaatimista, valtavista haasteista kertoo se, että esimerkiksi Kheopsin pyramidin rakentaminen on vaatinut 300 - 400 yli kuutiometrin suuruisen ja tonnien painoisen kiven käsittelyä ja nostamista päivässä. Kuutiometri kiveä olisi pitänyt nostaa metri ylöspäin joka kolmas sekunti. Voimaa nostotyö painovoimaa vastaan on vaatinut 2,5 terajoulea.

Siitä, miten pyramidien kivimassat siirrettiin, on esitetty useitakin erilaisia teorioita, joilla kullakin on kannattajansa. Ensimmäisinä pyramidien arvoituksia pohtivat jo antiikin kreikkalaiset. Herodotos päätteli jo 400 vuotta ennen ajanlaskun alkua, että kivien nostelemiseen olisi käytetty pieniä, puisia nostureita. Hänen käsityksiään ei ole hyväksytty, mutta ei minkään muunkaan rakentamismenettelyn kohdalla ole olemassa varmuutta siitä, miten rakentaminen on tapahtunut. Herodotokselta on kuitenkin lähtöisin ajatus, että suuren pyramidin rakentamiseen kului 20 vuotta ja työ vaati 100 000 miestä.

Tunturisuden sivut 1) Luiskat. Perusteorian mukaisesti kivet saatettiin kuljettaa pyramidin ympärille rakennettuja luiskia pitkin. Luiskat mahdollisesti kiersivät pyramidia, kuin rakennustelineet. Kiertämisen sijaan ne saattoivat sijoittua jotenkin muutenkin.

Tunturisuden sivut 2) Valaminen sementillä. Ranskalainen mm. materiaaleihin ja arkeologiaan erikoistunut tiedemies Joseph Davidovits on 1980-luvulla esittänyt, että tällainen jättimäisten kivien siirtely ei olisi ollut lainkaan mahdollista. Hänen mukaansa pyramidissa oleva kiviaines on sementin kaltaista, ja tästä sementtimassasta valetut tekokivet on valettu yläilmoissa sitä mukaa, kuin pyramidi on kohonnyt. Egyptiläiset ovat voineet tehdä sementtinsä sekoittamalla kalkkikiveä, vettä ja tuhkaa.

Luonnon kalkkikivestä leikatun kivikuution ja ihmisen valaman sementtikivikuution erottaminen toisistaan on hyvin vaikeaa. Davidovitsin teoria ei ole saanut tutkijoiden parissa laajaa kannatusta vaikka kannattajiakin on. Sementtiteoriaa on kannattanut esimerkiksi belgialainen, Notre-Dame de la Paix -yliopiston fyysikko Guy Demortier. Hän on tutkinut tarkoin pyramidien kiviä ja todennut, että ne ovat monilta yksityiskohdiltaan erilaisia, kuin luonnonkivet. Esimerkiksi pienet fossiilit, eläinten kalkkikuoret, ovat rakennuskivessä sikin sokin, mutta luonnonkivessä kerrostuneesti.

Guy Demortier esittää perusteluinaan mm. sen, että vaikka pyramidin kimpussa olisi ollut koko ajan 18 000 miestä 1 200:ssa 15 miehen tiimissä, tehtävä olisi ollut sen valtavuuden vuoksi täysin mahdoton. Etenkin, kun noina aikoina ei ollut käytettävissä pyörää eikä väkipyörää ja työkalut olivat kivestä ja pronssista valmistettuja. Sementtiteoriaa vastustavien mielestä pyörän puuttuminen ei ole ollut ratkaisevaa, sillä pyörien sijaan on voitu käyttää kuin rullina pyöriviä tukkeja, joiden päällä lohkareita on siirrelty.

Valumuotit on Demortierin mukaan tehty pystyyn asetetuista egyptinpalmuista. Laudanpätkät käytettiin uudelleen, ja puuta kului vähemmän kuin suuriin kivikelkkoihin olisi tarvittu. Sementtiteoriaa kannattava Guy Demortier on laskenut, että kun pyramidi rakennettiin valamalla, niin selvittiin sillä, että pyramidin rakentajat siirsivät kohtuullisen pieniä, 25 kilon taakkoja ketjussa mieheltä miehelle. Kuusi työläistä kantoi kuutiometrin vettä ja kivimurskaa päivässä louhimolta pyramidin huipulle. Yksi työmies nosti keskimäärin kerran minuutissa 40 kiloa laastia, vettä ja kivimurskaa metrin verran ylemmäs. Kaksi työmiestä hoiti yhden valumuotin. Yhdellä pyramidin kyljellä on voinut työskennellä yhtä aikaa 2 300 rakentajaa.

Pyramidien sydänosissa on käytetty luonnon kalkkikiveä silloinkin, kun oletetaan, että pintaosassa olisi käytetty valettua kiveä.

Tunturisuden sivut 3) Ramppi sisätiloissa. Ranskalainen arkkitehti Jean-Pierre Houdin on esittänyt ramppiteorian, jonka mukaan kivet hilattiin ylös ramppien avulla pyramidin sisäpuolella, ei ulkopuolella. Ramppi on luiskamainen rakennelma. Luiska ja ramppi tarkoittavat puhekielessä usein samaa asiaa. Pyramidien yhteydessä on kaksi mahdollisuutta - luiska eli ramppi ulkona tai luiska sisällä.

Kheops

Kameliratsukot kuuluvat pyramidien maisemiin.
Kheops

Kuvassa Gizan pyramideista keskimmäinen, Khefrenin pyramidi. Se näyttää kolmikosta suurimmalta sijaintinsa ja jyrkkien muotojensa vuoksi, vaikka suurin on sen takana sijaitseva Kheopsin pyramidi. Khefrenin huippu yltää samaan korkeuteen Kheopsin pyramidin kanssa, mutta pyramidi on rakennettu 10 metriä korkeammalle peruskalliolle.

Suurin pyramideista on Kheops eli Suuri pyramidi

Yksi maailman tunnetuimmista rakennusryhmistä on Gizan pyramidit. Se on kolmen pyramidin muodostama ryhmä, jossa suurimpana on Kheopsin pyramidi eli Suuri pyramidi. Se on rakennettu faarao Kheopsille vuosina 2589 - 2566 eaa. Pyramidilla on joskus ollut korkeutta noin 146,6 metriä, nykykorkeus on 138,8 metriä. Tuhansia vuosia sitten pyramidi oli melkein kymmenen metriä korkeampi, mutta eroosio on hiljalleen madaltanut sitä. Pyramidin sivun pituus on hiukan yli 230 metriä ja pohjan ala 5,3 hehtaaria. Kolmesta pyramidista nimenomaan Kheops (Khufu) on yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Se on vanhin noista ihmeistä ja ainut, joka on jäljellä.

Kheopsin pyramidi oli maailman korkein rakennus 3871 vuoden ajan, sitten Englantiin rakennettiin sitä korkeampi kirkko, Lincolnin tuomiokirkko. Se valmistui vuonna 1311.

Kheopsin pyramidi rakennettiin 23 vuodessa ehkä 10 000 työläisen voimin. Työläisiä saattoi olla enemmänkin, ehkä 20 000 - 30 000. Työläisten hyvinvoinnista pidettiin hyvää huolta. Heitä varten paikalla oli karjaa, lampaita ja vuohia, joita teurastettiin päivittäin suuria määriä heidän ruoakseen. Tarkalleen ottaen lihaa oli tarjolla 1 800 kg päivässä. Pyramidin rakentamiseen on käytetty yli 2,25 miljoonaa kalkkikivilohkaretta, joista keveimpien paino on 2,25 tonnia ja suurimpien 15,25 tonnia. Määrä vastaisi nykypäivänä noin puolta miljoonaa 15 tonnin autokuormaa. Kivimassan koko kuutiometreissä on 2,7 miljoonaa kuutiometriä kiveä. Ulkopinta-alaa on 60 000 meliömetriä.

Pyramidin rakentamisen toteuttivat tuhannet orjat ja värvätyt työmiehet. Ihan viime vuosina on selvitetty, että orjien osuutta on liioiteltu ja rakentajissa on ollut enemmän vapaita palkkatyöntekijöitä. He siirsivät kivilohkareet paikoilleen luiskien, vipujen, telojen sekä oman lihasvoimansa ja härkien avulla.

Suuri pyramidi on rakennettu kaikkien pyramidien tapaan käsittämättömän tarkasti. Jo rakennuspaikka tasoitettiin niin tarkasti, että se poikkeaa absoluuttisesta vaakalinjasta vain alle kaksi senttimetriä.

Pyramidin pohja on täydellinen neliö ja sen nurkat ovat lähes täsmälleen 90-asteisia. Pyramidi on pystytetty tarkasti neljän pääilmansuunnan mukaan. Sen kyljet osoittavat pohjoiseen, etelään, itään ja länteen. Kylkienkin poikkeama tarkasta suunnasta on vain äärimmäisen vähäinen.

Pyramidit rakennettiin faaraoiden haudoiksi. Suuresta pyramidista ei kuitenkaan koskaan ole löydetty faaraon muumiota, joten sen rakentamisen tarkoitus on herättänyt arvailevaa keskustelua. Suuressa pyramidissa on kyllä kuninkaankammio, joka on 42,7 metriä maanpinnan yläpuolella. Sen katon muodostavista graniittipaasista raskain painaa 50,75 tonnia.

Kammiossa on tyhjä kiviarkku, mutta ei pienintäkään merkkiä siitä, että ryöstäjät olisivat vieneet muumion. Tämä todettiin jo 800-luvulla jaa., kun viranomaiset tunkeutuivat kammioon. Silloin Abdullah Al Mamun kaivautti Suureen pyramidiin tunnelin, ja luonnollisestikin hänen tarkoituksenaan oli löytää aarre. Pyramidissa on kuninkaankammion lisäksi kaksi muutakin, tyhjää hautakammiota, koska alkuperäistä suunnitelmaa muutettiin rakentamisen aikana. Kaksi vanhinta kammiota jäivät käyttämättä. Pyramidin sisätiloihin kuuluvat suuri galleria, käytävät ja ilmakanavat, jotka lienee tehty tuuletusta varten ja myös siksi, että faaraon henki pääsee vapaasti liikkumaan. Pyramidin alkuperäinen sisäänkäynti pohjoissivulla on noin 18 metrin korkeudessa maanpinnasta.

Harvoja rakennelmia on mittailtu ja analysoitu yhtä perusteellisesti, kuin Kheopsin pyramidia. Lukuisia enemmän tai vähemmän mystisiä teorioita on laadittu sen mittasuhteiden pohjalta. On puhuttu "pyhästä kyynärästä" ja erityisestä "pyramidituumasta". On jopa väitetty, että tähän pyramidiin on kirjoitettu ihmiskunnan menneen ja tulevan historian virstanpylväät.

Kheops

Aavikolla ratsastaa beduiini - aivan kuin aika olisi pysähtynyt.

Oikea kivi - Oikeaan aikaan - Oikeassa paikassa

Kheopsin pyramidi yksistään on jo rakennus- ja insinööritaidon käsittämätön suurihme. On sanottu, että visiiri, arkkitehti Hemiunu, joka rakentamisesta vastasi, on ollut logistiikan nero. Miljoonien kivilohkareiden keskellä hän kykeni rakentamaan systeemin, jonka myötä juuri oikea kivilohkare oli aina juuri oikeaan aikaan juuri ja tarkalleen oikeassa paikassa.

Katseet kohti pohjoista taivaannapaa ja Thubania

Pyramidit rakennettiin tarkasti ilmansuuntien mukaan, niin että kukin sivu osoitti kohti yhtä neljästä pääilmansuunnasta. Egyptiläiset kykenivät määrittämään pohjoisen ilmansuunnan tarkasti, suuntaamalla yöllä katseensa kohti pohjoista taivaannapaa ja siellä samoilla sijoillaan pysyttelevää napatähteä. Nykyisinhän tämä napatähti on Pohjantähti eli Polaris.

Pyramidien rakentamisen aikana pohjoisena napatähtenä oli Thuban. Sijoittaakseen linjauksen kohti pohjoista maanpinnalle, egyptiläiset ovat ilmeisesti käyttäneet apunaan köysiä.

Maanmittaria aina tarvitaan

Maanmittauksen alkukoti on Egyptissä. Maanmittareita tarvittiin aluksi Niilin vuosittaisten tulvien vuoksi. Näistä tehtävistä he siirtyivät myös rakentamisen pariin. Pyramidien rakentaminen vaati aikakauden useiden eri alojen huippuosaamista. Eräs erityinen ammattiryhmä olivat maanmittarit eli maanmittaajat, jotka olivat mukana määrittämässä pyramidien tarkkaa sijoittumista rakennuspaikalle. Tässähän vaadittiin tarkkoja laskutoimituksia. Maanmittaajat muinaisessa Egyptissä kuuluivat yläluokkaan ja he olivat korkeasti koulutettuja.

Mittavälineitä ja vaaitusta

Egyptiläisten mittausvälineisiin kuuluivat köydet, jotka olivat joko solmuttomia tai joissa oli tasaisin välein solmuja. Näin saattoi olla kolmen, neljän, viiden jne. solmun köysiä. Köydet oli käsitelty mehiläisvahalla ja hartsilla ja muutenkin tehty niin, että ne kiristettyinä säilyttivät tarkasti mittansa, eivätkä käytössä venyneet.

Vaaitus on ollut tärkeää pyramidienkin rakentamisessa. Vaaittamalla saadaan rakennuspohjasta tasainen, niin että se ei "vietä" mihinkään päin, ihannetapauksessa vähäisessäkään määrin. Ei tiedetä, miten egyptiläiset saivat määritetyksi vaakatason pyramidin vaatimalla pitkällä matkalla, mutta ainakin he käyttivät pyramidien vaatimassa vaaituksessa lyhyellä etäisyydellä kahta menetelmää.

Ensimmäinen niistä oli vedenpinnan taso. Esimerkiksi Kheopsin pyramidin alla on yhtenäinen, 8 metriä paksu kallio. Kallion pintaan uurrettiin kapeita toisiinsa yhteydessä olevia ojauria, ja tähän uurteikkoon laitettiin vettä. Sitten vesipinnan yläraja merkittiin viivoilla kallioon, urien molemmille laidoille. Seuraavaksi poistettiin kallio viivojen yläpuolelta ja urat täytettiin kiviaineella. Näin saatiin tasainen pinta. Egyptiläiset ovat saattaneet käyttää vaaituksessa myös kallion pinnalle asetettuja, puisia kouruja, joihin on laitettu vettä.

vaaitus

Toisessa tavassa aikaansaada tasainen pinta egyptiläiset käyttivät apunaan yhdistelmää, jonka muodostivat puusta tehty A-muotoinen kehikko, sen kärjestä roikkuva luotilanka ja kyky ymmärtää tasakylkinen kolmio.

Egyptiläiset osasivat käyttää myös luotilankaa ja sen avulla he saivat määritetyksi tarkasti pystysuoran linjan ja viivan. Luotilanka oli egyptiläisten käytössä monissa muissakin toimissa, kuin rakentamisessa, myös esim. tähtitieteessä. Joka tosin sekin liittyi myös pyramidien rakentamiseen, joten ajan astronomejakin tarvittiin.



Groma

Videolla yllä esitellään jo egyptiläisillä pyramidien rakentamisessa käytössä ollut laite, jolla voi videon mukaisesti ottaa etäisyyteen tarkkoja suuntia ja luoda näin suoria linjoja, sekä luoda 90 asteen kulmia. Laitteessa roikkuu neljä luotilankaa.
Miten kivilohkareet kuljetettiin hiekka-aavikoille?!

Ei ole mysteeri vain se, että miten valtavan painavat kivilohkareet saatiin nostetuiksi ylös pyramideja rakennettaessa, vaan mysteeri on myös se, miten kivilohkareita hiekka-aavikoilla siirreltiin. Rakennusmateriaalina oli kalkkikivi, ja sitä voitiin louhia pyramidin rakennuspaikan välittömästä läheisyydestä. Silti, siirtämistäkin tarvittiin. Erityisesti graniittia tuotiin Assuanista, Niilin yläjuoksulta.

Oletetaan, että lohkareet vedettiin pyramidien juurille suurilla kelkoilla. Vetäjiähän riitti kunkin kelkan eteen vaikka tuhansittain. Kuivalla hiekalla kivikelkan vetäminen on kuitenkin hankalaa ja raskasta. Kitka on suuri ja irtohiekka pyrkii kinostumaan kelkan eteen.

Onkin käytännön tutkimuksissa havaittu, että jos hiekkaa kelkan edessä kastellaan, vetäminen helpottuu huomattavasti. Kelkka liukuu helpommin, eikä hiekka kinostu. Voimaa märällä hiekalla vetämiseen tarvitaan vain puolet siitä, mitä kuivalla hiekalla vetämiseen. Kastelun on kuitenkin oltava tarkalleen oikeamääräistä, sillä liiallisen kastelun seurauksena kelkka alkaa upota.

Kamelitorilla

Kamelipoika lähellä Kairoa, Birqashin kamelitorilla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Mark Fischer


Pyramidien kiehtovia yksityiskohtia

Käsittämättömästä tarkkuudesta, tiedosta ja taidosta pyramidien rakentamisessa kertovat monet yksityiskohdat. Kivilohkareet on jotenkin pystytty hiomaan kaikilta kuudelta sivultaan 0.25 mm tarkkuudella, mikä käytännössä tarkoittaa, että niiden väliin ei saa mahtumaan edes partakoneen terää.

Eräät seikat pyramideissa ovat saaneet jotkut jo epäilemään, että rakentajat ovat saaneet apua maan ulkopuolelta, avaruudesta saapuneilta muukalaisilta. Tai ehkä he olivat kadonneen Atlantiksen asukkaita kehittyneine rakennustekniikoineen?!

Kheopsin pyramidissa sivujen suuntausvirhe on alle 0,1 astetta ja pituuserot alle 20 cm, nurkkien korkeuserot alle 15 cm. Herää kysymys, että miten ihmiset ovat tunteneet piin arvon ja kolmion kulmien suhteet tuhansia vuosia ennen geometrian isää Pythagorasta?!

Vuonna 2016 Kheopsin pyramidin pohjan neliömäisyyttä mittailtiin tarkasti uudelleen ja mittauksissa otettiin huomioon pyramidista poisraahatut pintaosat. Tällöin havaittiin, että ihan sentilleen tarkka neliö ei olekaan. Läntinen sivu on 14,1 cm pidempi, kuin oikea sivu - joten pyramidin kokoon suhteutettuna kyseessä on sittenkin varsin pieni ero.

Pyramidit ovat synnyttäneet yhä uusia kysymyksiä. Onko vain sattumaa, että kolme suurinta Gizan tasangolla ovat linjassa Orionin vyön kanssa - nykyään? Valmistuessaan pyramidit eivät olleet. Näkivätkö egyptiläiset tulevaisuuteen? Suuressa pyramidissa puolestaan vallitsee koko ajan Maan keskilämpötila, 20 astetta.

Kivityötä

Pyramidien tarkkaa rakentamisen ajankohtaa ei tiedetä. Yleinen käsitys on, että Gizan pyramidit olisi rakennettu neljännen dynastian kuninkaiden aikana, eli 2613 - 2494 eaa. Toisin sanoen siis noin 4500 vuotta sitten. Pyramideja ympäröivästä hiekasta on löydetty merisimpukoita ja fossiileja. Niiden iäksi on arvioitu 12 000 vuotta. Tuolloin Niilin vedenpinta on ollut 120 metriä nykyistä ylempänä ja muutkin, suuret vedenpaisumukset ovat olleet mahdollisia. Pyramidit ovat olleet tulva-alueella, sillä niistä on löydetty veden jättämiä rajalinjoja.

Kun pyramidit tutkijoiden toimesta ensiksi avattiin, niiden lattialla oli noin tuuman paksuinen suolakerros, minkä myöhemmät kemialliset analyysit osoittivat sisältävän huomattavassa määrin merisuolaa. Tulvavesi ei siis ollut peräisin pelkästään Niilistä, mikä jälleen viittaa suureen vedenpaisumukseen. Siis rakennettiinko Gizan suuret pyramidit jo mahdollisesti 12 000 vuotta sitten?! Kuka ne silloin olisi voinut rakentaa, sillä egyptiläisiä ei seudulla tuolloin vielä asunut.

Päällyskivilohkareiden koko on suurin pyramidin alaosassa. Maan tasalla on käytetty jopa 15 tonnin painoisia päällyskiviä, mutta kohti huippua mentäessä kivien koko on pienentynyt, ollen se huipulla noin 2,5 tonnia.

Kivityötä

Entäpä sitten kivilohkareiden millintarkka sahaus, miten se toteutettiin. Yksi varhaisista egyptologeista, Sir Flinders Petrie, oletti että kivilohkareiden sahaamiseen käytettiin pitkiä käsisahoja, joiden teräosiin oli upotettu timantteja tai korundeja. Mutta mistä nämä miljoonat timantit olisi tuolloin loihdittu?!

Kuva yllä näyttää, miten kivilohkareet mahdollisesti irrotettiin kalliosta, ja käännettiin vetotukkien päälle. Rakentajille työ oli äärimmäisen rasittavaa ja vaarallista. Pyramidien ympäriltä löydetyt vaalenneet luut kertovat siitä, että lukemattomat rakentajat ovat menettäneet työn tuoksinassa henkensä.

Pyramidin rakentajan vaaroja ja haasteita

Tunturisuden sivut Pyramidit ovat valtavan painavia rakennelmia ja jos niitä tehtäisiin nykyisin, jouduttaisiin tekemään lujat perustukset. Menneinä aikoina kyllin lujien perustusten tekeminen olisi voinut olla liian haastavaa. Egyptiläiset ratkaisivat tämän ongelman, rakentamalla pyramidinsa kalkkikivikallion päälle. Pyramidien alla niiden perustuksina on ainakin noin kymmenen metrin paksuinen kalliokerros. Jos pyramidit olisi yritetty rakentaa hiekkapohjalle, ei olisi päästy kovinkaan korkealle, ennen hyvin suuria ongelmia.

Tunturisuden sivut Pyramidi näyttää niin yksinkertaiselta, mutta sen rakentaminen tarkasti oikeaan muotoon ei ole ollut yksinkertaista. Valmiissa pyramidissa huipun on oltava tarkasti pohjaneliön keskipisteen kohdalla. Kunkin sivun ja nurkan täytyy kohota täydellisesti samassa kulmassa niin, että ne yhtyvät tarkalleen huipulla. Heitot näissä osissa aikaansaavat sen, että pyramidista tulee muotopuoli - ja rakentaminen pitää mahdollisesti aloittaa alusta. Tämä taas on puolestaan mahdotonta, sillä ei voi 74 metrin korkeudessa todeta, että "hups, tämä menee pieleen - puretaanpa ja laitetaan uusiksi!"

Pyramidien hohtopinnoite

Gizan pyramideista keskimmäisen, Khefrenin pyramidin huipulla on hieman jäljellä alkuperäistä pinnoitetta. Alunperin pyramidit oli päällystetty erityisen hienolla, valkoisella, aavistuksen kellertävällä Turan kalkkikivellä. Voimme vain kuvitella, miten huikaisevilta ja käsittämättömiltä luomuksilta erityisesti aikalaisille pyramidit ovat näyttäneet, hehkuessaan sokaisevan kirkkaina auringon paisteessa.

Pinnoitekivet liitettiin toisiinsa niin, että saumat katosivat. Näin pyramidit kohosivat hiekka-aavikon laidalla täysin sileinä, valtavina, abstrakteina, geometrisina symboleina, heijastaen auringon valoa. Valmiissa pyramidissa ei näkynyt minkäänlaisia ovia ja sen erittäin sileää, kiillotettua pintaa olisi ollut mahdotonta kiivetä ylös.

Vuosisatojen myötä nämä häikäisevät pintakivet ryöstettiin ja niistä rakennettiin Kairoon taloja ja moskeijoja.

Lähteet:
*Maailman 100 suurta ihmettä, Otava.
*Ilta-Sanomat 2.5.2014:Selvisikö pyramidien rakentamiseen liittyvä mysteeri vihdoin?
*Tekniikka&Talous 17.1.2010: Egyptin pyramidit tehtiinkin ehkä valamalla.
*Tämä matka, blogikirjoitus: Pyramidien maa. Mutta kuka tai miten ne rakensi.
*Egyptin mysteerit: Pyramidit.
*Ihmiskunnan historia, Valitut Palat.
*Menneisyyden arvoitukset, Valitut Palat.
*Spectrum: Pyramidit.
*Tieteen Kuvalehti: Pyramidit kätkevät paljon salaisuuksia.
*Rantapallo.fi: Egyptin kiehtovat pyramidit tuovat eksotiikkaa rantalomaan.
*Ilta-Sanomat 27.6.2015: Ratkaisiko turistin hevosen kompastuminen pyramidien arvoituksen?
*National Geographic: Egyptin pyramidit.
*LiveScience, Owen Jarus 14.6.2016: How Were the Egyptian Pyramids Built?
*Bruce McClure ja Deborah Byrd: Thuban is a former Pole Star.
*Ingrid Salmon: Surveying in Ancient Egypt
*Mary M. Root: Egyptian surveying tools.
*LiveScience, Owen Jarus 20.6.2016: Great Pyramid of Giza Is Slightly Lopsided
*Franz Löhner: Building The Great Pyramid.
Pyramideilla
Turisteja pyramideilla

Pyramidit ovat turistien suosimia matkakohteita. Turisteilla on mahdollisuus myös vierailla pyramidien sisällä. Yleisölle on yleensä avoinna yksi tai kaksi pyramidia kerrallaan. Gizan pyramidit ovat kiehtoneet ihmismieliä jo yli 4 000 vuotta. Niitä käy yhä edelleen katsomassa päivittäin tuhansia turisteja.
Pyramidit ryöstelyn kohteina

Pyramidit ovat olleet himoittuja ryöstökohteita ja niistä on innolla etsitty aarteita. Kaikkien Egyptin pyramidien hautakammiot on ryöstetty.

Pyramideissa ei ole kiinnostanut vain sisus, vaan myös ulkopinta. 900-luvulta lähtien Gizan pyramideja on käytetty Kairon rakennustöiden materiaalina, ja siksi pyramideista puuttuu uloin kerros.
Pyramidi

Sana "pyramidi" tulee kreikan sanasta pyramis, joka tarkoittaa vehnäkakkua, ja sehän liittyy luontevasti pyramidin muotoon.

Pyramidien yleispiirteitä

Pyramidit ovat pyramidikentällä sijaitsevia suuria rakennelmia, joissa on neliömäinen pohja ja kolmiomaiset, sileät tai portaittaisesti nousevat sivut, jotka yhtyvät rakennelman huipulla. Varsinaiseen hautakammioon eli -holviin päästään rakennuksen pohjoispäästä.

Pyramidien hautakammio on yleensä pieni ja se on sijoitettu keskelle pyramidia. Kammioon johtaa kapea, hautauksen jälkeen tiiviisti suljettu käytävä. Monissa pyramideissa on useampia kammioita, joissa säilytettiin mm. kuolemanjälkeistä elämää varten tarkoitettua esineistöä. Tyypillistä on, että pyramideissa on edelleenkin hyvin toimivat tuuletuskanavat.

Rakennusaineena käytettiin valtavia, suorakulmaisia kalkkikivilohkareita, joiden alkumuotona on ollut mastaba, ja työ osoittaa huomattavaa teknistä taitoa.

Pyramidin ympärille sijoitettiin tavallisesti joukko muita vainajainkulttiin liittyviä rakennuksia, joista arkkitehtonisesti merkittävimpiä olivat kuolintemppelit ja näihin käytävän välityksellä liittyvät, etäämpänä sijaitsevat laaksotemppelit.
Salaholvien etsintää nykyteknologialla

Pyramidien kuvannustutkimuksissa on havaittu, että pyramidien sisuksissa voi vielä piillä käytäviä ja kammioita, joista ei ole tiedetty mitään. Egyptin muinaismuistoministeriö ilmoitti vuonna 2016, että ScanPyramids-hankkeen tutkijat ovat kuukausia kestäneissä skannauksissaan lämpökameroilla havainneet, että pyramidien, kuten Gizassa sijaitsevan Kheopsin pyramidin, sisuksista löytyy poikkeamia. Täyttä varmuutta siitä, että viestivätkö nämä poikkeamat huoneista, ei vielä tiedetä.

Lämpökameratutkimukset perustuvat siihen, että kun aurinko aamusta päivään lämmittää kivimassaa, niin sitten illan tullen tapahtuu viileneminen. Epäsäännönmukaisuudet kivien lämpenemisessä ja viilenemisessä voivat olla merkki siitä, että kivien takana on tyhjä tila, esimerkiksi käytävä.

Pyramideja tutkitaan myös avaruushiukkasten avulla. Tutkijat suorittavat mittauksia myonitomografilla ja laativat tarkkoja 3D-malleja pyramideista. Maata pommittavat koko ajan avaruudesta tulevat myonit eli raskaat elektronit. Myonit kulkevat pehmeän aineen, kuten kudosten, läpi samaan tapaan kuin röntgensäteet, ja ne imeytyvät koviin aineisiin ja raskaisiin alkuaineisiin. Myonikasautumat voivat siten antaa tutkijoille kuvan pyramidien rakenteesta.
Tieteen, taidon ja älyn riemuvoitto

Egyptiläiset eivät vielä kyenneet kehittämään avukseen koneita, joilla pyramidien rakentaminen olisi helpottunut. Sen sijaan he luottivat omiin, aikakautensa tiedemiehiin, arkkitehteihin ja omaan älyynsä, joiden avulla he ratkoivat kaikki eteen tulevat ongelmat. Näin aikaansaadut pyramidit ovat jotakin sellaista, joka saa meidät vielä tänäkin päivänä hiljentymään ihmetyksestä ja kunnioituksesta.

Nykypäivän egyptologit: näin pyramidit rakennettiin

Nykypäivänä erityisesti Egyptin historiaan ja pyramideihin erikoistuneet tutkijat, egyptologit esittävät selvityksenään, että pyramidit rakennettiin seuraavasti vaiheittain.

Tunturisuden sivut 1) Rakennusmaan tasoitus. Ensiksi tasoitettiin ja lujitettiin maa-alue, jolle pyramidi aiottiin rakentaa. Tehtiin siis pohjatyöt.

Tunturisuden sivut 2) Sijoittumisen määritys eli tarkat kulmapisteet. Erilaisten suuntaus- ja mittausvälineiden kanssa määritettiin pyramidin sijoittuminen hyvin tarkasti rakennusalustalle. Nykytermeinhän tässä on kyse rakennuksen tarkkojen kulmapisteiden sijoittelusta, siirrosta rakennuspiirustuksista maastoon. Suorat linjat saatiin aikaan apuvälineillä ja naruilla. Ehkäpä kulmiin eli nurkkapisteisiin iskettiin kepit, taikka kalliopintaan tehtiin pikemminkin merkit. Tässä huomioitiin rakennelman viisteiden ja nurkkien suuntaus eri ilmansuuntiin. Tässä ilmansuuntien suuntauksessa käytettiin apuna tähtitaivasta ja siellä pohjoista taivaannapaa.

Tunturisuden sivut 3) Varsinaisten rakennustöiden käynnistyminen. Perustusten "muuraus", jossa yhteydessä maanalainen kammio rakennettiin ensin.

Tunturisuden sivut 4) Kohti korkeuksia. Seuraavaksi rakennettiin luiskat ja rampit ja pyramidi alkoi kohota kohti korkeuksia, ajan arkkitehtien, rakennusmestarien ja insinöörien tarkassa valvonnassa.
Gizan pyramidit
Gizan pyramidit

Gizan kolmen pyramidin seurana on temppeleitä, ja kolme pienempää pyramidia, jotka on rakennettu ilmeisestikin faaraoiden vaimoille. Pyramidien maille on sijoitettu myös pappien ja korkeiden virkamiesten hautoja. Tätä rakennusryhmää, kuolleiden kaupunkia, vartioi alati valpas suuri sfinksi. Sillä on päässään kuninkaanpäähine ja otsassaan kobratunnus. Se on tähystänyt jo vuosituhansien ajan kohti hiekka-aavikkoa ja nähnyt lukemattomien ihmisten lähestyvän kuninkaidensa majapaikkaa.
Gizan hautamuistomerkit sijaitsevat noin 15 kilometrin päässä Kairon eteläpuolella. Etualalla kuvassa vasemmalla on nuorin ja pienin, noin 60 metriä korkea Mykerinoksen pyramidi, keskellä Khefrenin pyramidi, joka on muutamia vuosikymmeniä Kheopsin pyramidia nuorempi ja takana oikealla suurin, Kheopsin pyramidi. Mykerinoksen pyramidin edessä on kolme pientä kuningatarten pyramidia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Montgomery Lion


*** tunturisusi.com linkit ***