Hidas marssitahti luo ylevyyden

Videolla näkyy, miten juhlavan hitaasti muukalaislegioona marssii. Marssimisessa ei todellakaan ole vähäisintäkään hätäilyä, ja levollisuudesta tulee tunne ylivertaisuudesta: mitä suotta turhaan kiirehtiä, kun me kuitenkin marssimme sinne, minne pitääkin, eikä meitä voi kukaan estää! Legioonalaisten etenemistä hitaalla marssitempollaan kuvataan "ryömimiseksi". Legioonan marssitahti on 88 askelta minuutissa, kun muiden nykyaikaisten armeijoiden marssitahti on noin 120 askelta minuutissa.

Ranskan muukalaislegioona

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva- Copyright © Gongashan


Ranskan muukalaislegioona

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © jean-louis Zimmermann


Suurissa yhteisparaateissa muukalaislegioona marssiikin erikoisen marssitahtinsa vuoksi aina viimeisenä. Mutta mitäpä siitä, sillä kaikissa paraateissa, mukana ollessaan, muukalaislegioona saa aina yleisöltä innostuneimman ja kunnioittavimman vastaanoton. Ei voi olla uljaampaa näkyä, kuin hitaasti ja levollisesti etenevä muukalaislegioonan marssiosasto. Näin videoltakin katsottuna tulee tunne, kuinka ikäänkuin aika pysähtyy ja historia havisee näiden marssijoiden mukana.

Syynä hitaaseen marssitahtiin ei ole alunalkaen se mieleen tuleva syy, että näin olisi säästetty voimia ja vähennetty hikoilua, marssittaessa pitkiä matkoja Algerian paahtavan auringon alla. Syy hitauteen on epäselvä, mutta vuonna 1945 tällainen tapa marssia otettiin taas virallisesti käyttöön siksi, että katsottiin sen olevan paluuta muukalaislegioonan juurille. Hidas tahti juontuu siis kauas 1800-luvulle, muukalaislegioonan alkuaikaan.

Ranskan muukalaislegioona
Ranskan muukalaislegioona
Ranskan muukalaislegioona

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © jean-louis Zimmermann

Marssilaulut ovat legioonan vanha traditio

Muukalaislegioonassa on kautta aikain harrastettu runsaasti marssilaulua harjoitustenkin yhteydessä. Yksikön vetäytyessä maastosta, päivän harjoituksista illansuussa kohti kasarmia, kaiuttavat legioonalaiset marssiessaan yhteislaulua.

Yleensä laulu sujui hyvin, koska laulamista harrastettiin niin paljon. Jos laulu ei kuulostanut osastoa komentavan upseerin korvissa oikein hyvältä, hän saattoi komentaa koko osaston hakemaan välillä nuotteja. Se merkitsi juoksemista ja muuta ylimääräistä sulkeista, kunnes nuotit olivat varmasti löytyneet.

Muukalaislegioonalla on tavaton määrä omia, erilaisiin tilanteisiin sopivia marssejaan ja marssilaulujaan. Niitä on koottu ihan kirjoiksikin asti.

Ranskan muukalaislegioona

Ranskan muukalaislegioona

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © John Atherton

Toinen maailmansota - Pohjois-Afrikka

Kuvassa on ranskalaisia ja amerikkalaisia sotilaita joko Marokossa tai Algeriassa vuonna 1943. Amerikkalaisia ovat vasemmalta ensimmäinen, kolmas ja seitsemäs ja kaikki muut ovat ilmeisesti ranskalaisia. Toisena vasemmalta voi olla ranskalainen poliisi, ei sotilas - mutta tarkemmat tiedot kuvasta puuttuvat. Ilmeisesti Ranskan ilmavoimien henkilöstöä on kuudes herra vasemmalta. Lentokone taustalla on Douglas C-47 Dakota, joka on DC-3:n sotilasversio.

Länsi-Afrikka

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © John Atherton

Afrikan fetsisotilas

Sotilas Afrikasta toisen maailmansodan ajoilta, vuodelta 1943. Tarkemmat tiedot kuvasta puuttuvat.

Päähineenä olevan fetsin kokardissa on ilmeisesti norsu ja ehkä juuri tuon kokardin avulla tutkivan salapoliisin olisi mahdollista selvittää miehen kansallisuus. Tämän eksoottisen, alibaba-tyyppisen sotilaan kasvoilla, poskilla ja otsassa on koristekuviointeja, jotka on saatu aikaan ihoa uurtaen. Mainitaan varmuuden vuoksi, että hän ei ole muukalaislegioonalainen.

Ranskan muukalaislegioona

Ranskan muukalaislegioona hyökkää aavikolla toisen maailmansodan aikana, Bir Hakeimin taistelussa 1942.

Bir Hakeimin taistelu

Bir Hakeimin taistelu oli toisen maailmansodan taistelu, joka käytiin 26. toukokuuta - 11. kesäkuuta 1942 Erwin Rommelin johtaman Saksan Afrikan-armeijan ja Marie Pierre Koenigin johtamien Vapaan Ranskan joukkojen välillä Bir Hakeimissa Libyassa.

Vapaan Ranskan joukot viivyttivät Rommelin joukkoja 16 päivän ajan ennen perääntymistään ja antoivat näin liittoutuneiden joukoille aikaa ryhmittyä uudelleen ja organisoida puolustusta El Alameinissa.