Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright ©
Flickr/Julio Mulero
Aitokanojen heimo ja metsäkanojen alaheimo
Kanalintujen (Galliformes) lahkossa on heimo aitokanat (Phasianidae), vanhalta nimeltään peltokanat.
Heimoon kuuluu 49 sukua ja 129 lajia. Heimoon kuuluvia lintuja ovat peltopyy ja viiriäinen.
Aitokanoilla silmän päältä puuttuu ihopoimu (heltta) ja koivet eivät ole höyhenpeitteiset. Sukupuolet ovat erilaiset.
Äänet ovat hyvin vaihtelevia. Eräät lajit ääntelevät vilkkaimmin öisin. Aitokanat viihtyvät avoimessa
maastossa ja pesivät maassa. Niillä on vahvat jalat. Ne ovat hyviä juoksijoita ja lähtevät lentoon vain hätätilanteessa. Ravintona ovat kasvinosat ja hyönteiset.
Aitokanojen
alaheimoon, metsäkanoihin (Tetraonidae) kuuluvat linnuistamme pyy, riekko, kiiruna, teeri ja metso.
Metsäkanat ovat suuria tai keskisuuria kanalintuja, joilla on kannuksettomat, höyhenpeitteiset koivet ja punainen heltta silmän päällä.
Metsäkanat oleilevat enimmäkseen maassa ja lähtevät lentoon kovalla ryskeellä - yleensä vasta kulkijan jalan alta. Sukupuolet ovat erilaiset.
Eräillä lajeilla värikkäät koiraat ovat selvästi naarasta suurempia. Alaheimon lajeja tavataan vaihtelevilla biotoopeilla, tunturiylängöillä, soilla ja metsissä.
Metsäkanat pesivät maassa.
Riekko (Lagopus lagopus)
Riekko on Lapin tunturikoivikoiden ja pajukoiden yleinen pesimälintu. Etelämpänäkin
riekko pesii rämeillä ja kanta on vielä Keski-Suomessa tasainen. Aivan etelässä
riekko pesii hyvin harvinaisena ja paikoittaisena.
Riekko pysyttelee suojaväriinsä luottaen tiiviisti maahan painautuneena ja nousee voimakkaasti
käkättäen lentoon vasta ihan kulkijan jaloista.
Riekon ja kiirunan erottaakin toisistaan helpoiten usein juuri äänen perusteella.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Photo Credit: Nathan Graff Copyright ©
Flickr/USFWSAlaska
Tuntomerkkejä
Riekon pituus on 40 cm, paino 480 - 570 g. Koiras on hieman naarasta kookkaampi.
Riekko on hieman kiirunaa kookkaampi ja vahvanokkaisempi. Varpaiden höyhenpeite ei ole
yhtä tuuhea. Riekon höyhenpuku on kirjavampi kuin kiirunan. Keväällä koiraan pää, kaula
ja rinta sekä osa selästä ovat punaruskeat, kun taas vatsa, koivet, yläperä
ja siivet ovat valkeat.
Kesällä uros on punaisenruskea ja mustatäpläinen, naaras ruosteenkeltaisen ja mustan kirjava; siipien alapinnat ja vatsa ovat valkoiset.
Kesällä siten molemmat sukupuolet omaavat hyvän suojavärin, mutta vatsa ja siivet ovat aina valkeat.
Syksyllä riekko alkaa vaihtaa asuaan valkoiseksi pian ruskan jälkeen, hyvissä ajoin ennen lumen tuloa. Talvella sekä koiras että naaras ovat kauttaaltaan
puhtaan valkoisia mustia pyrstösulkia lukuun ottamatta. Eihän valkoista parempaa suojaväriä puolestaan talvisin ole
olemassakaan.
Riekon puvunvaihdot keväisin ja syksyisin tapahtuvat asteittain ja eri yksilöt voivat
olla samaan aikaan hyvin erinäköisiä. Riekkokanta näyttää näinä aikoina hyvin kirjavalta.
Nuori riekko muistuttaa naarasta, mutta siipisulat muuttuvat vasta vähitellen puhtaanvalkeiksi.
Riekon ja kiirunan toisistaan erottaminen voi olla vaikeaa, mutta esimerkiksi riekkokoiraalla
ei talvipuvussaan ole sitä mustaa silmäjuovaa, joka on kiirunalla.
Maailmalla on riekon alalajeja, joiden väritys poikkeaa meidän riekostamme. Esimerkiksi Englannissa ja Irlannissa
elävän nummiriekon sulkapuvussa ei ole laisinkaan valkoista.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright ©
Flickr/Jerry Oldenettel
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Photo Credit: Nathan Graff Copyright ©
Flickr/USFWSAlaska
Ravinto
Aikuiset riekot elävät lähes yksinomaan kasveista.
Ravintona ovat vesat, silmut, lehdet, siemenet, marjat, kuten mustikka
ja variksenmarja, sekä hyönteisetkin.
Talviaikaan ravinto koostuu
enimmäkseen koivun silmuista ja oksista.
Pesintä
Riekon pesä on ruohojen ja varpujen kätköissä, pensaiden suojissa. Usein pesä sijaitsee
suon reunassa, puron varressa tai pienessä notkelmassa. Matala pesäkuoppa on vuorattu lehdillä,
korsilla, sammalilla ja höyhenillä.
Riekko munii touko-kesäkuun alussa 8 - 12 ruosteenkeltaista, mustatäpläistä munaa, joita naaras hautoo 22 - 24 vrk koiraan vartioidessa
lähistöllä. Poikaset seuraavat naarasta jo muutaman tunnin kuluttua kuoriutumisesta
ja koiraskin osallistuu perheen hoivaamiseen. Poikaset oppivat lentämään 12 - 15 vrk ikäisinä.
Yksi pesye vuodessa.
Lumikiepissä on rattoisaa
Talvisin riekko hakee suojaa Pohjolan tuimista puhureista ja pakkasista, kaivautumalla
lumikieppiin, jossa se viettää suuren osan ajastaan.
Yönsä riekko nukkuu kiepissä.
Enontekiön vaakunalintu
Enontekiön vaakunassa, sinisessä kentässä on hopeinen, punavaruksinen riekko.
Enontekiön vaakunalintu, riekko, on ollut kautta aikojen enontekiöläisten elämänlintu. Riekon ansapyynti on ollut ja on yhä perinteinen
elinkeino, sillä sitä on harjoitettu alueella 1600-luvulta asti.