Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/Julio Mulero

Aitokanojen heimo ja metsäkanojen alaheimo

Kanalintujen (Galliformes) lahkossa on heimo aitokanat (Phasianidae), vanhalta nimeltään peltokanat. Heimoon kuuluu 49 sukua ja 129 lajia. Heimoon kuuluvia lintuja ovat peltopyy ja viiriäinen.

Aitokanoilla silmän päältä puuttuu ihopoimu (heltta) ja koivet eivät ole höyhenpeitteiset. Sukupuolet ovat erilaiset. Äänet ovat hyvin vaihtelevia. Eräät lajit ääntelevät vilkkaimmin öisin. Aitokanat viihtyvät avoimessa maastossa ja pesivät maassa. Niillä on vahvat jalat. Ne ovat hyviä juoksijoita ja lähtevät lentoon vain hätätilanteessa. Ravintona ovat kasvinosat ja hyönteiset.

Aitokanojen alaheimoon, metsäkanoihin (Tetraonidae) kuuluvat linnuistamme pyy, riekko, kiiruna, teeri ja metso.

Metsäkanat ovat suuria tai keskisuuria kanalintuja, joilla on kannuksettomat, höyhenpeitteiset koivet ja punainen heltta silmän päällä. Metsäkanat oleilevat enimmäkseen maassa ja lähtevät lentoon kovalla ryskeellä - yleensä vasta kulkijan jalan alta. Sukupuolet ovat erilaiset. Eräillä lajeilla värikkäät koiraat ovat selvästi naarasta suurempia. Alaheimon lajeja tavataan vaihtelevilla biotoopeilla, tunturiylängöillä, soilla ja metsissä. Metsäkanat pesivät maassa.

Riekko (Lagopus lagopus)

Riekko on Lapin tunturikoivikoiden ja pajukoiden yleinen pesimälintu. Etelämpänäkin riekko pesii rämeillä ja kanta on vielä Keski-Suomessa tasainen. Aivan etelässä riekko pesii hyvin harvinaisena ja paikoittaisena.

Riekko pysyttelee suojaväriinsä luottaen tiiviisti maahan painautuneena ja nousee voimakkaasti käkättäen lentoon vasta ihan kulkijan jaloista. Riekon ja kiirunan erottaakin toisistaan helpoiten usein juuri äänen perusteella.

Riekko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Photo Credit: Nathan Graff Copyright © Flickr/USFWSAlaska

Tuntomerkkejä

Riekon pituus on 40 cm, paino 480 - 570 g. Koiras on hieman naarasta kookkaampi. Riekko on hieman kiirunaa kookkaampi ja vahvanokkaisempi. Varpaiden höyhenpeite ei ole yhtä tuuhea. Riekon höyhenpuku on kirjavampi kuin kiirunan. Keväällä koiraan pää, kaula ja rinta sekä osa selästä ovat punaruskeat, kun taas vatsa, koivet, yläperä ja siivet ovat valkeat.

Kesällä uros on punaisenruskea ja mustatäpläinen, naaras ruosteenkeltaisen ja mustan kirjava; siipien alapinnat ja vatsa ovat valkoiset. Kesällä siten molemmat sukupuolet omaavat hyvän suojavärin, mutta vatsa ja siivet ovat aina valkeat. Syksyllä riekko alkaa vaihtaa asuaan valkoiseksi pian ruskan jälkeen, hyvissä ajoin ennen lumen tuloa. Talvella sekä koiras että naaras ovat kauttaaltaan puhtaan valkoisia mustia pyrstösulkia lukuun ottamatta. Eihän valkoista parempaa suojaväriä puolestaan talvisin ole olemassakaan.

Riekon puvunvaihdot keväisin ja syksyisin tapahtuvat asteittain ja eri yksilöt voivat olla samaan aikaan hyvin erinäköisiä. Riekkokanta näyttää näinä aikoina hyvin kirjavalta.

Nuori riekko muistuttaa naarasta, mutta siipisulat muuttuvat vasta vähitellen puhtaanvalkeiksi.

Riekon ja kiirunan toisistaan erottaminen voi olla vaikeaa, mutta esimerkiksi riekkokoiraalla ei talvipuvussaan ole sitä mustaa silmäjuovaa, joka on kiirunalla.

Maailmalla on riekon alalajeja, joiden väritys poikkeaa meidän riekostamme. Esimerkiksi Englannissa ja Irlannissa elävän nummiriekon sulkapuvussa ei ole laisinkaan valkoista.

Riekko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Jerry Oldenettel


Riekko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Photo Credit: Nathan Graff Copyright © Flickr/USFWSAlaska

Ravinto

Aikuiset riekot elävät lähes yksinomaan kasveista. Ravintona ovat vesat, silmut, lehdet, siemenet, marjat, kuten mustikka ja variksenmarja, sekä hyönteisetkin. Talviaikaan ravinto koostuu enimmäkseen koivun silmuista ja oksista.

Pesintä

Riekon pesä on ruohojen ja varpujen kätköissä, pensaiden suojissa. Usein pesä sijaitsee suon reunassa, puron varressa tai pienessä notkelmassa. Matala pesäkuoppa on vuorattu lehdillä, korsilla, sammalilla ja höyhenillä.

Riekko munii touko-kesäkuun alussa 8 - 12 ruosteenkeltaista, mustatäpläistä munaa, joita naaras hautoo 22 - 24 vrk koiraan vartioidessa lähistöllä. Poikaset seuraavat naarasta jo muutaman tunnin kuluttua kuoriutumisesta ja koiraskin osallistuu perheen hoivaamiseen. Poikaset oppivat lentämään 12 - 15 vrk ikäisinä. Yksi pesye vuodessa.

Lumikiepissä on rattoisaa

Talvisin riekko hakee suojaa Pohjolan tuimista puhureista ja pakkasista, kaivautumalla lumikieppiin, jossa se viettää suuren osan ajastaan. Yönsä riekko nukkuu kiepissä.

Enontekiö

Enontekiön vaakunalintu

Enontekiön vaakunassa, sinisessä kentässä on hopeinen, punavaruksinen riekko. Enontekiön vaakunalintu, riekko, on ollut kautta aikojen enontekiöläisten elämänlintu. Riekon ansapyynti on ollut ja on yhä perinteinen elinkeino, sillä sitä on harjoitettu alueella 1600-luvulta asti.

Paikkalintu

Riekko on paikkalintu, mutta joskus on voitu havaita pitkiäkin vaelluksia.

Riekon jäljet ovat lumikelillä myös helposti tunnistettavissa, sillä ne johtavat nauhamaisesti pensaalta pensaalle, eivätkä ole syvät pehmeässäkään lumessa, sillä tuuheahöyheniset varpaat estävät painumisen varsin tehokkaasti.

Riekko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Sergey Yeliseev

Rietas käkättäjä

Riekkokukko on kuuluisa riettaasta, nauravasta käkätyksestään. Naaraiden kutsuääni on pehmeä "njau, njau".

Riekko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Photo Credit: Nathan Graff Copyright © Flickr/USFWSAlaska


Riekko

Metsästäjä Lapissa, Muotkatuntureilla on saanut saaliikseen riekon.

All rights reserved
*Kuva Copyright © Flickr/Pentti Impiö
Kuvaa käytetty luvalla.

Riistalintu

Suomen nykyinen riistalintulajisto muodostuu 26 lajista, joilla kaikilla on säädetyt metsästysajat. Riistalintujen rauhoitusajat määritellään metsästysasetuksessa, mutta metsästystä on lisäksi mahdollista rajoittaa alueellisesti tai ajallisesti, jos riistalinnun kannan säilyminen sitä edellyttää.

Riekko on yksi riistalinnuistamme. Metsästyslain mukaan riistalintuja Suomessa ovat kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.

Metsästys - ansapyynti

Riekkoa metsästetään, tarkemmin laissa määriteltyinä aikoina. Riekko on tullut erityisen tunnetuksi siitä, että sitä on pyydetty kautta aikain Lapissa ansoilla eli ansalangoilla. Ansapyynti on sallittua vain Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa.

Riekon ansa tehdään yleensä koivusta tai pajusta. Pyytäjä hakkaa kirveellä tai vesurilla ansapaikan läheltä tarvittavat risut. Risuista hän tekee aidan lumen päälle ja jättää sen keskelle oviaukon, johon hän asettaa ansahaarukan tai -kepin, joka on oksasta tehty. Ansa viritetään oviaukon keskelle seuraavasti: teräslanka-ansan toiseen päähän tehdään silmukka, johon solmitaan n. 20 cm:n puuvilla- tai muu lanka. Ansa sidotaan haarukkaan ja viritetään pyöreäksi ansaksi. Pyytäjän tulee osata arvioida paikat, missä riekko liikkuu, mikäli mielii saalista, sillä äärettömät erämaat antavat tuhansia mahdollisuuksia riekolle valita kulkukeinonsa. (http://tunturivilja.lappi.fi/)


Riistalinnut Riistalinnut


Riekko

All Rights Reserved
*Kuva Copyright © Flickr/Matti Suopajärvi
Photo used with permission.

Riekko

Riekko vaihtamassa talvipukuaan koreampaan kesäpukuun.

All Rights Reserved
*Kuva Copyright © Flickr/Matti Suopajärvi
Photo used with permission.

Riekko on rabakana

Ruotsiksi riekko on ripa, saksaksi Schneewilt (koiras Schneehahn, naaras Schneehuhn), englanniksi willow grouse ja viroksi rabakana. Suomessa riekkoa on kutsuttu milloin metsäkanaksi, milloin mehtikanaksi, mettikanaksi taikka mettäkanaksi - asuinseuduista riippuen.

Lähteet
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Aitokanat
Metsäkanat