Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Intia, Copyright © Zac Davies
Kymmenen vuotta myöhemmin Japanissa oli jo 150 000 riksaa. Muuallakin samanlainen kulkuväline keksittiin samoihin aikoihin, mutta on selkeämpää ja kaunista ajatella, että riksa näki syntynsä juuri Japanissa. Japanissa alettiin heti urakalla valmistaa riksoja ja niitä vietiin sieltä Aasian maihin ja Afrikkaan.
Kiinaan riksa ilmestyi vuonna 1873 ja vuoden sisään siellä oli jo 10 000 riksa-ajuria. Intia siirtyi riksa-aikaan vuonna 1880, kuten myös Singapore.
Perinteinen riksa on ihmisvetoinen. Tällaisia ihmisen jalan vetämiä riksarattaita Aasiassa on nykyisin Kiinan ulkopuolella enää vain Kalkutassa, Intiassa.
Ihmisvoimaa käytetään myös sellaisessa riksassa, jonka keulilla vetovälineenä on polkupyörä. Ihmisvoimaa ei enää tarvita sellaisessa modernissa riksassa, jossa vetovoimaa keulilla antaa skootteri tai kokonaisuus, joka on kuin minikokoinen, kolmirattainen auto.
Riksa on kuin taksi, vain pienempi muunnos siitä. Riksakyytejä tilataan ihan samalla tavalla, kuin taksikyytejäkin. Ja oikeastaan, riksaa ei tilata, vaan siihen istutaan, kun tyhjä ja vapaa riksa osuu kohdalle. Riksoja käytetään ihmiskuljetusten ohella runsaasti myös tavaran kuljetukseen.
Värikäs polkupyöräriksa Malesiassa. Polkupyörä sivulla ja matkustajaa varten on sivuvaunu.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Etienne Valois
Tyylikäs polkupyöräriksa Kathmandussa, Nepalin pääkaupungissa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Maureen Barlin
Rattaiden eli pyörien lukumäärä voi vaihdella. Pyöriä voi olla kaksi, kolme taikka neljä. Myös matkustustilan sijainti vaihtelee. Se voi olla riksankuljettajan edessä, hänen takanaan, tai joskus sivullakin.
Riksojen vetäjät Japanissa ovat nuoria, erittäin hyväkuntoisia miehiä, joilla on ilmeisen urheilullinen suhde työhönsä. He puhuvat yleensä englantia, ja esittelevät turisteille sujuvasti historiallisia paikkoja turistioppaiden tapaan.
Skootteririksat Sri Lankassa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Ankur P
Heinäkuorman kuljetusta Bangladeshissa kolmirattaisella polkupyörällä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva heinäpojasta Copyright © Magalie L'Abbé
Ei niin pientä ajoneuvoa, etteikö laidoilla roikuttaisi.
*Kuva yllä Intia, Copyright © Zac Davies
Riksa
Riksa on Aasiasta tunnettu kulkuväline, jossa yksi ihminen vetää rattailla istuvaa ihmistä tai ihmisiä. Riksan kaltaisia vetovälineitä kehiteltiin Ranskassa jo 1600-luvulla. Tarkalleen ottaen riksa keksittiin Japanissa noin vuonna 1869. Keksijä saattoi olla Japaniin Amerikasta muuttanut Jonathan Scobie, joka teki riksan invalidivaimonsa kuljettamista varten - tai sitten keksijänä oli japanilainen Izumi Yosuke.Kymmenen vuotta myöhemmin Japanissa oli jo 150 000 riksaa. Muuallakin samanlainen kulkuväline keksittiin samoihin aikoihin, mutta on selkeämpää ja kaunista ajatella, että riksa näki syntynsä juuri Japanissa. Japanissa alettiin heti urakalla valmistaa riksoja ja niitä vietiin sieltä Aasian maihin ja Afrikkaan.
Kiinaan riksa ilmestyi vuonna 1873 ja vuoden sisään siellä oli jo 10 000 riksa-ajuria. Intia siirtyi riksa-aikaan vuonna 1880, kuten myös Singapore.
Perinteinen riksa on ihmisvetoinen. Tällaisia ihmisen jalan vetämiä riksarattaita Aasiassa on nykyisin Kiinan ulkopuolella enää vain Kalkutassa, Intiassa.
Ihmisvoimaa käytetään myös sellaisessa riksassa, jonka keulilla vetovälineenä on polkupyörä. Ihmisvoimaa ei enää tarvita sellaisessa modernissa riksassa, jossa vetovoimaa keulilla antaa skootteri tai kokonaisuus, joka on kuin minikokoinen, kolmirattainen auto.
Riksa on kuin taksi, vain pienempi muunnos siitä. Riksakyytejä tilataan ihan samalla tavalla, kuin taksikyytejäkin. Ja oikeastaan, riksaa ei tilata, vaan siihen istutaan, kun tyhjä ja vapaa riksa osuu kohdalle. Riksoja käytetään ihmiskuljetusten ohella runsaasti myös tavaran kuljetukseen.
Värikäs polkupyöräriksa Malesiassa. Polkupyörä sivulla ja matkustajaa varten on sivuvaunu.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Etienne Valois
Tyylikäs polkupyöräriksa Kathmandussa, Nepalin pääkaupungissa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Maureen Barlin
Riksamallien kirjoa
Riksat eivät erotu tyypiltään toisistaan vain voimanlähteensä mukaisesti, vaan eroja löytyy monista muistakin yksityiskohdista.Rattaiden eli pyörien lukumäärä voi vaihdella. Pyöriä voi olla kaksi, kolme taikka neljä. Myös matkustustilan sijainti vaihtelee. Se voi olla riksankuljettajan edessä, hänen takanaan, tai joskus sivullakin.
Riksat vastamäessäkin
Viime vuosikymmeninä on havahduttu ajattelemaan niinkin, että on eräänlaista riistoa laittaa köyhä ihminen äärimmäisen kuumissa oloissa juoksemaan läpi vaarallisen liikenteen, vetäen riksallaan mahdollisesti lihavaa ja eltaantunutta länsimaista turistia. Lähes kaikissa maissa juoksuriksojen käyttö on jopa kielletty kokonaan. Niitä on vielä Kiinassa ja Kalkutassa Intiassa. Niiden sijaan ovat käytössä moottoroidut riksat.Riksat nykypäivän Japanissa
Liikenne- ja liikkumistarpeisiin ei Mazdojen ja Toyotien maassa Japanissa riksoja enää tarvita eikä käytetä. Sen sijaan niitä on turistien tarpeita varten historiallisesti merkittävillä alueilla, kuten Kiotossa. Tokiossa riksoja tapaa Asakusassa. Suurimmassa osassa maata riksat ovat harvinaisia.Riksojen vetäjät Japanissa ovat nuoria, erittäin hyväkuntoisia miehiä, joilla on ilmeisen urheilullinen suhde työhönsä. He puhuvat yleensä englantia, ja esittelevät turisteille sujuvasti historiallisia paikkoja turistioppaiden tapaan.
Skootteririksat Sri Lankassa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Ankur P
Tuk-tuk eli samior - auto-riksa
Thaimaassa kolmipyöräisillä, riksan kaltaisilla ajokeilla on nimenä tuk-tuk eli samior. Ne ovat hyvin samanlaisia, kuin Intiankin suunnan kolmipyöräiset, moottoroidut riksat. Thaimaassa esikuvana ei kuitenkaan ole ollut Intian suunnan riksa, vaan Japanin suunnan kääpiöauto. Näitä riksoja kutsutaankin auto-riksoiksi.
Heinäkuorman kuljetusta Bangladeshissa kolmirattaisella polkupyörällä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva heinäpojasta Copyright © Magalie L'Abbé
Sähköriksat
Uusinta uutta riksojen maailmassa edustavat sähköriksat, jotka saavat energian liikkumisen mahdollistavaan sähkömoottoriinsa lyijyakusta.
Ei niin pientä ajoneuvoa, etteikö laidoilla roikuttaisi.
Tuk-tuk Thaimaassa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Felicity Rainnie
Riksanvetäjä odottelee asiakkaita Madagaskarilla.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Francesco Veronesi
Perun kolmipyöräinen "umpikorimalli". Tällaisen ajopelin kohdalla ei tee enää mieli käyttää nimitystä riksa, ollaan niin kaukana alkuperäisistä riksoista. Upea ajopeli joka tapauksessa, kuin pikkubussi, katolla tavaratilaakin.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Alan
Riksat Suomessa
Tallinnassa, Virossa polkupyörätaksit eli riksat ovat tuttu näky. Suomessakin on ollut käytössä kesäisin riksoja turistien ja muidenkin kyydistä kiinnostuneiden tarpeisiin. Porvoossa aloitti toimintansa riksa eli polkupyörätaksi, biketaxi vuonna 2015.Seitsemänvaihteiseen sähköavusteiseen polkupyörään mahtuu kerrallaan kaksi matkustajaa tai maksimissaan 280 kiloa painoa. Sadepäivien varalta ajoneuvo on varusteltu kuomulla.
Polkupyöräriksoilla on Suomessa liikennöity viime vuosina myös ainakin Oulussa, Joensuussa, Tampereella ja Kotkassa.
Polkupyöräriksa Bangladeshissa - tyttö ja pikkusisar.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Sudipta Arka Das
Polkupyöräriksa Bangladeshissa - touhua ja tunnelmaa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Stichting Pani
Tuk-tuk Thaimaassa - väriloistoa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Amaury Laporte
Riksat esillä kuninkaallisessa riksahuutokaupassa Lontoossa kesällä 2015.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © International Fund for Animal Welfare Animal Rescue Blog
Lähteet
*Dawn: Infotainment: Tracing the history of rickshaw
*Rory Boland: Rickshaw and its history
*New Histories: The History of the Rickshaw - Exploitation or Tradition?
*Quora: Are rickshaws common in Japan?
*Turun Sanomat: Ulkomailta tutut riksat saapuvat Suomeen
*Kymen Sanomat: Kotkassa pääsee pian riksakuskiksi vanhuksille
*Aamulehti: Hyppäisitkö kyytiin? Jan osti riksan ja aikoo kesällä Tampereen ensimmäiseksi polkupyörätaksiksi