NIKOLAI II:N ja ALEKSANDRAN LAPSET

ANASTASIA NIKOLAJEVNA ROMANOVA (18.6.1901 - 17.7.1918) - Suuriruhtinatar

Anastasia oli nuorin tytär ja toiseksi nuorin kaikista lapsista, Aleksein jälkeen. Anastasian kohdalla on pidetty yllä huhua, että hän olisi kyennyt pakenemaan Jekaterinburgista, missä perhe murhattiin - ja olisi sen jälkeen elänyt jossakin päin maailmaa.

Jotkut ihmiset ovat tulleet julkisuuteenkin, väittäen olevansa Anastasia. Nämä väitteet on kuitenkin lopullisesti kumottu perättöminä. Sillä sisarusten kuolinpaikalta otetuista DNA-näytteistä on vuonna 2008 julkistetun tiedon mukaisesti todennettu, että kaikki sisarukset kuolivat Jekaterinburgissa.

Anastasia vuonna 1914.

All rights reserved
*Kuva - Copyright © VelkokneznaMaria
Used with permission.

Anastasian mieltymyksiä

Anastasia rakasti suklaata.

Anastasia piti koirista ja hänen ensimmäinen oma koiransa oli pomeranian, nimeltään Shvybzik (Shvibzik).

Anastasian lempikirja oli "The Millionaire Girl", jonka on kirjoittanut Arthur Marchmont. Tämä vuonna 1908 ilmestynyt, miljonääritytöstä kertova 366-sivuinen kirja on salapoliisikirja, romanttisin värityksin.

Anastasia kirjoitti näkemyksiään lukemastaan, Robert Browningin runosta Evelyn Hope. Tämä viktoriaanisen ajan brittirunoilijan runo

löytyy netistä englanninkielisenä.

Anastasia oppi tupakoimaan jo ainakin 15-vuotiaana, jollei nuorempanakin. Tähän ikävään tapaan häntä ohjasi hänen isänsä, jolla tässä suhteessa ei ole ollut järjen hiventä eikä tietoa päässään. Kun isä lähti matkoille, niin hän jätti Anastasialle savukkeita siksi aikaa.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright, Photo by © Olga
*Photo used with permission.

Anastasian päiväkirjamerkintöjä ja kirjeitä isälle

8.5.1913 "Olen Tatjanan huoneessa. Tatjana ja Olga ovat täällä... Istuskelen ja kaivan nenääni vasemmalla kädelläni. Olga halusi läimäyttää minua, mutta juoksin pois hänen huiskivan kätensä ulottuvilta..."

25.11.1914 "On aamu klo 9.10. Odotamme Grigoria (Rasputin), joka saapuu pian. Olga loikoilee laiskana ja kaivaa nenäänsä. Hän on oikea "porsas!"... Kirjoitan kauhealla kiireellä, sillä Grigori tulee ihan pian... ja nyt hän tulikin..."

30.1.1915 "Opetin Ortinoa (narttukoira) istumaan, ja tänään olen opettanut hänet antamaan tassua, ja nyt hän osaa sen. Hän on niin suloinen..."

7.4.1915 "Olemme juuri lopettaneet päivällisen. Äiti on lepäämässä ja sisaret istuvat lähistöllä. Tatjana on ulkona, tietenkin, kuten tavallista. Shvybzik ja Ortino (koirat) nukkuvat äidin vuoteessa. Ne ovat niin ihania..."

26.8.1915 "Istun sohvalla, lähellä Alekseita, joka aterioi M. Gilliardin kanssa ja Maria juoksee ympäriinsä, pitäen kamalaa mekkalaa. Tuon jälkeen olen jonkin aikaa yhdessä Aleksein kanssa. Teemme aina niin, kun siihen tulee mahdollisuus..."

5.1.1916 "Täällä ei tapahdu mitään erityistä. Äiti on vuoteessa ja nautimme tavallisesti aamiaisen ja päivällisen hänen lähellään. Teetä juomme makuuhuoneessa. Meillä on kaikilla nyt omat pistoolit (nallipistoolit tms leikkipistoolit) ja tykkäämme ampua paljon. Iltaisin, päivällisen jälkeen menemme leikkimään nurkkahuoneeseen. Olga, Maria ja Aleksei piiloutuvat kaikki toisiltaan ja sen jälkeen ampuvat pimeässä toisiaan. Aleksei pelkää joskus niin, että hän ei uskalla tulla huoneeseen..."

7.3.1915 "Olen niin kiitollinen siitä, että annoit (isä) meille luvan käyttää allastasi. Me uiskentelimme (kylvimme) siellä eilen. Se oli todella hauskaa! Minä menin veteen ensimmäisenä. Saatoin uida ympäri allasta ja sitten hyppiä sen reunoilta veteen. Se oli kamalan jännittävää! Sitten leikimme Marian kanssa jonkin aikaa vedessä, mutta valitettavasti jouduin lähtemään aika pian. Ortino juoksi koko ajan ympäriinsä ja haukkui. Sitten myös Olga ja Tatjana pulikoivat ja myös nauttivat!... Äidillä on jo huoneessaan kukkia, joista sinä pidät. Tiedäthän, ne siniset kukat, joita kasvaa isoäidin ikkunan edessä. Ne ovat juuri avautuneet. Huomenna on sunnuntai. Se on erittäin mukavaa, että ei ole läksyjä ja sängyssä voi lojua pidempään, kuin tavallisesti... Kaikilta meiltä suukkoja, myös Ortinolta, joka juuri juoksee täällä ympäriinsä kuin hullu... Se on niin rakas."

27.5.1916 "Sää on surkeaa, sataa joka päivä, mutta meillä on edelleen tee ja aamiainen parvekkeella (kuistilla)..."

31.5.1916 "Luen ahneesti sinun ja Aleksein kirjeitä hors d'suvren (ranskalaisen keittiön pikkupurtavaa) aikana ja aamiaisella. Anteeksi, että käytän vastatessani eriväristä mustetta, mutta kirjoitan äidin huoneessa..."

24.6.1916 "Maria ja minä olimme juuri makoilemassa ruohikolla kuistin edessä... Eilen sytytimme neljästään nuotion ja hypimme sen yli. Se oli ihanaa..."

12.8.1916 "Kello on aamulla 9.30 juuri nyt. Joimme juuri teetä ja kirjoitan sinulle. Minun on mentävä nyt pian luokkaan ja kirjoitan kirjeeni loppuun siellä..."

16.8.1916 "Ajelemme joskus iltaisin täydellä vauhdilla polkupyörillämme Olgan ja Marian kanssa. Olga yrittää saada minut kiinni ja minä hänet. Kaadumme joskus, mutta olemme vielä hengissä. Läksyt on luettu ja seuraavaksi on aamiainen äidin ja siskojeni kanssa, vaikka en tiedä, tulevatko he takaisin."

31.10.1916 "Olimme eilen konsertissa suuressa palatsissa. He juhlivat sairaalansa toista vuosikymmentä. Siellä oli tosi kivaa. Ystäväsi Lersky oli siellä. Äiti näki hänet ensimmäisen kerran ja piti hänestä... Olgan kissa juoksee täällä juuri ympäriinsä. Kissa on kasvanut aika lailla ja näyttää kivalta..."

14.6.1915 "Meillä oli juuri aamiainen kuistilla. Se oli niin mukavaa. Aterioidessamme kuoro lauloi Tsaikovskin "Herra, anna meille armosi", ja me kaikki ajattelimme sinua, rakas Isä. Eilen illalla olimme Anna Vyrubovan (keisarinnan hovineiti ja paras ystävätär) luona. Siellä harjoiteltiin koomista näytelmää ja olimme kuolla naurusta, kun seurasimme näyttelijöitä. Myös setä Pavel käy luonamme teellä. Tylsää... Kun olemme kotona, istumme kaiken aikaa parvekkeella teellä ja syömme illallisenkin siellä. Ortino juoksee täällä ympäriinsä ja etsii sinua. Kun se ei löytänyt sinua, se hyppäsi äidin syliin... Istun, ja napostelen porkkanoita ja retiisejä...erittäin maukkaita! Klo 11 menen Aleksein luokse hänen huoneeseensa. Melkein kaikki opettajatkin tulevat sinne. Kaipaan rakasta Shvybzikiä (Anastasian koira). Minulla on vielä savukkeita, jotka annoit minulle ja poltan niitä aina jossakin välissä suurella ilolla, ajatellen kiitoksella sinua. Syreenit ovat jo lopettelemassa kukkimistaan..."

Perhekuva

Keisariperhe yhteiskuvassa. Tyttäret takana vasemmalta oikealle suuriruhtinatar Maria, suuriruhtinatar Tatjana ja suuriruhtinatar Olga. Keisaripari, Aleksandra ja Nikolai II kuvan keskellä. Edessä lattialla istuu suuriruhtinas Aleksei ja oikeassa reunassa istuu Anastasia.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright, Photo by © Olga
*Photo used with permission.

Ihastuttava tuhmurityttö

Käytökseltään Anastasia oli oikea villikko ja tuhmurityttö, pikkupaholainen, poikatyttö ja kauhea lapsi, enfant terrible. Hän rikkoi toistuvasti kaikki mahdolliset asetetut taikka kuvitellut rajat. Hän oli hyvin omapäinen. Hän oli viisas, mutta samalla viekas ja osasi luiskauttaa läpi oman tahtonsa, ennen kuin kukaan oikein huomasikaan, mitä tapahtui. Kaikenlaisten kepposten suunnittelu oli jo pienestä pitäen hänestä hyvin hauskaa ja myöhemmin hän sai kepposiinsa mukaan perintöruhtinaankin.

Hän kompastutteli palvelijoita virittelemiinsä ansoihin ja kipusi joskus korkealle puuhun, eikä suostunut tulemaan maaniteltunakaan alas. Anastasiakin oli ominut isänsä tarkan kyvyn huomioida ja arvioida muita ihmisiä, mutta hän toi sen julki omalla tavallaan. Hän huomasi kaikista ihmisistä näiden hassut piirteet, ja oli erittäin taitava matkimaan niitä.

Erään kerran päivällisillä, joilla oli korkea-arvoisia vieraita, kuten kenraaleja ja amiraaleja, vieraat alkoivat käyttäytyä varsin vaikeasti. Syyksi selvisi se, että pöydän alla, pöytäliinan suojaamassa piilossa konttaili nelivuotias Anastasia, nipistelemässä vieraiden jalkoja. Tsaari huomasi pienen syyllisen, veti hänet pellavatukasta esille ja tyttöä toruttiin ankarasti.

Näistä tohuistaan Anastasia sai kotonaan toistuvasti erilaisia kurinpidollisia, lempeitä rangaistuksia, jotka vain kiihdyttivät hänen intoaan. Hänen sanottiin tuhmuudessa ja kepposten keksimisessä olleen luontainen nero.

Pikkupari

Kuvassa pikkusiskot, Maria ja Anastasia.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright, Photo by © Olga
*Photo used with permission.

"Pieni pari" ja "Iso pari"

Anastasia muodosti sisarensa Marian kanssa pikkusiskojen parin, jota kutsuttiin "Pieneksi pariksi". Heillä oli yhteinen huone, he pukeutuivat usein samoin tavoin ja viettivät paljon aikaansa yhdessä. Vanhemmat sisarukset Olga ja Tatjana muodostivat myös isosiskojen parin, "Ison parin" - hekin jakoivat yhteisen huoneen ja viettivät aikaansa yhdessä.

Anastasia ja Maria vuonna 1914.

All Rights Reserved
*Kuva yllä - Copyright Olga

Anastasia ompelemassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ompelukuva Copyright © Romanov Collection, General Collection, Beinecke Rare Book and Manuscript Library, Yale University

Keisariperheen lapsen elämää

Kun Anastasia syntyi, hänen vanhempansa olivat aluksi hieman tyytymättömiä, sillä he olisivat halunneet pojan, mutta saivatkin jo neljännen tyttären. Hänellä oli kotioloissa useampia lempinimiä - "Nastya", "Nastas", ja "Nastenka".

Anastasia eli sisarustensa tapaan varsin tavanomaista, keisarillisen lapsen elämää. Hän kutoi ja neuloi, kuten kuvassa yllä, mutta harrasti monenlaista urheiluakin, uintia, tennistä ja ratsastusta. Hän soittikin ja opetteli uutterasti mm. balalaikan soittoa. Kaiken kaikkiaan Anastasia eli hyvin rikasta ja moninaista lapsuutta, hän oli aina vauhdissa.

Anastasia Olga-tätinsä kanssa,

Kaunis ja älykäs

Anastasia oli kaunis ja viehättävä lapsi. Hän oli myös älykäs ja lahjakas. Eräs henkilö totesi, että Anastasialla oli enemmän henkilökohtaista viehätysvoimaa, kuin hän oli koskaan tavannut yhdelläkään lapsella. Anastasia itki harvoin, hänellä oli positiivinen elämänasenne.

Kerran hänen tätinsä Olga läimäytti häntä jonkin kujeen päälle poskelle. Eipä Anastasia silloinkaan itkenyt, vaan juoksi kasvot tulipunaisina ja ääntäkään päästämättä omiin oloihinsa, pois typerästi käyttäytyneen tätinsä läheltä.

Itku pitkästä ilosta

Yhden kerran Anastasiakin itki. Hän oli mennyt kujeiluissaan liian pitkälle ja heitti lumipallolla, jonka sisällä kivi, Tatjanaa kasvoihin - ja Tatjana kaatui niille sijoilleen maahan. Tästä Anastasia-rukka hätääntyi ja vuodatti talvisäässä kuumia kyynelkarpaloita viattomille ruhtinatarlapsenposkilleen.

Anastasian taru elää

Koskettavan elämänkohtalonsa vuoksi Anastasian elämään on tunnettu suurta mielenkiintoa. Hänestä on kirjoitettu lukemattomia artikkeleita ja selvityksiä, useampia kirjoja ja tehty useita elokuviakin.

Vasemmalla Maria, oikealla Anastasia.

Perheen naisväki, keskellä Anastasia.

Anastasia.

Perhekuva

Keisariperheen naisväki yhteiskuvassa. Tyttäret vasemmalta oikealle suuriruhtinatar Maria, suuriruhtinatar Olga, suuriruhtinatar Tatjana ja suuriruhtinatar Anastasia kuvan oikeassa reunassa. Keisarinna Aleksandra kuvan keskellä.

Perhekuva

Keisariperheen tyttäriä. Tyttäret vasemmalta oikealle suuriruhtinatar Olga, suuriruhtinatar Maria ja suuriruhtinatar Anastasia kuvan oikeassa reunassa. Kuva purjehdukselta vuodelta 1908.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Romanov Collection, General Collection, Beinecke Rare Book and Manuscript Library, Yale University

Anastasia seilorina

Suuriruhtinatar Anastasia oli kaikkien sisarustensa lailla mieltynyt purjehduksiin, joilla pukeuduttiin aina seiloriksi. Kuvassa ollaan keisarillisella huvijahdilla, Polar Starilla vuonna 1907. Anastasia on kuvassa noin 6-vuotias.

Xenia

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Xeniasta yllä Copyright © the lost gallery

Xenia Georgievna (22.8.1903 Venäjä - 17.9.1965 New York) - Venäjän prinsessa - Anastasian lapsuuden leikkikaveri

Kuvassa yllä Romanov-sukuinen Venäjän prinsessa Xenia Georgievna. Xenia oli Anastasian lapsuusajan leikkikaveri. Hän muutti sotapakolaisena pois Venäjältä jo ennen ensimmäistä maailmansotaa ja tämän muuttonsa vuoksi mitä ilmeisimmin säilytti henkensä. Hän meni sittemmin naimisiin rikkaan amerikkalaisen kanssa.

Väärä tunnistus

Xenia liittyy Anastasiaan erityisellä tavalla. Hän tapasi 1920-luvun lopulla Anastasiana esiintyneen puolalaisen Anna Andersonin, joka käytti itsestään myös nimitystä Anastasia Tsaikovski. Annahan ei missään nimessä ollut Anastasia, mikä selvisi lopullisesti DNA-kokeissa. Siltikin, kun Xenia kohtasi Annan, hän oitis oli tunnistavinaan tämän Anastasiaksi. Xenia ja Anastasia olivat lapsuudessaan leikkineet säännöllisesti keskenään, vaikkakin viimeisin tapaaminen oli ollut silloin, kun Xenia oli Venäjältä lähtiessään iältään 10, ja Anastasia tuolloin 12 vuotta.

Olisi voinut silti ajatella, että ehkäpä mahdollisesti Xenia jos kuka tunnistaisi Anastasian ja tämän tunnistuksen jälkeen Anna olisi todellakin ollut Anastasia. Mutta Xenian tunnistus oli virheellinen. Annasta ja Xeniasta tuli kuitenkin hyvät ystävät.