Katariinan palatsi - Tsarskoje Selo
Tsarskoje Selon 600 hehtaarin puisto- ja palatsialueen ytimen muodostaa Katariinan palatsi.
Katariinan palatsin valkoista, sinistä ja kultaista yhdistelevä julkisivu on runsaan
325 metrin pituinen, ja rakennuksen koristeluun on käytetty kaikkiaan yli 100 kilogrammaa kultaa. Palatsia ympäröivät
koristeelliset, ranskalaistyyliset puistopuutarhat, ja rakennuksen lukuisat salit on sisustettu taideaartein.
Saleista kuuluisin on mystinen Meripihkahuone.
Meripihkapanelointi ja erilaiset arvokivikoristelut antavat huoneelle sen mahtipontisen ulkonäön ja
tittelin maailman kahdeksantena ihmeenä.
Kuvassa yllä eteläinen julkisivu, näkymä Eremitaasin suunnalta.
Talvipalatsin tanssiaiset
Keisareiden lukuisissa palatseissa järjestettiin konsertteja ja tanssiaisia. Talvipalatsin
hovitanssiaisia järjesteli 800 palvelijaa kahden viikon ajan ennen tanssiaisia.
Valtavat porraskäytävät ja peilisalit koristeltiin kauneimmilla ja harvinaisimmilla, trooppisilla kasveilla.
Pitkillä palmuriveillä ei tuntunut olevan loppua. Satakunta kokkia hääräili keittiössä
valkoisissa takeissaan ja korkeissa kokinmyssyissään. Vilinä ja vilske jo ennen tanssiaisia oli valtava.
Myös juhliin tulevat vieraat joutuivat valmistautumaan, sillä poloneeseja, katrilleja, lancieria ja masurkkaa
varten piti käydä monet kerrat tanssiharjoituksissa.
Tuhansille saapuville vieraille määritettiin kutsukortissa sisäänkäytävä, josta heidän oli tultava,
koska muuten sisääntulo olisi kestänyt tunteja. Palatsiin saapuvat vieraat mykistyivät näkemästään - nuoret sotilaat
upeissa univormuissaan, kallisarvoiset timanttitiarat, helmikaulanauhat ja tuhannet korut loistivat kilpaa
jättiläismäisten kattokruunujen ja monihaaraisten kynttilänjalkojen luoman juhlavalaistuksen kanssa.
Viimeiset ylelliset juhlat ja tanssiaiset Talvipalatsissa 1903
Keisarit järjestivät palatseissaan Venäjän ylimystölle ja upseeristolle loistokkaita tanssiaistilaisuuksia.
Keisari Nikolai II järjesti helmikuussa 1903 Talvipalatsissa kuuluisaksi jääneet, useampipäiväiset
juhlat tansseineen. Kaikki vieraat olivat pukeutuneet 1600-luvulla Venäjää hallinneen, tsaari Aleksei Mihailovits'in
(1629 - 1676) aikakauden mukaisiin, ylellisiin asuihin.
Venäjän suuriruhtinas Alexander Mikhailovich (1866 - 1933)
kuvaili näitä tanssiaisia näin:
"Nämä olivat viimeiset suuret tanssiaiset Venäjän valtakunnan historiassa.
Samaan aikaan, kun me tanssimme, seurasi meitä katseillaan palatsin ikkunoista uusi ja vihamielinen Venäjä,
ja pilvet Kauko-Idässä roikkuivat uhkaavina matalalla!"
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
©
michael clarke stuff
*Kuva - Copyright
©
John Menard
*Kuva - Copyright
©
ninara
Elisabet (29.12.1709 - 5.1.1762) - Venäjän keisarinna vuosina 1741 - 1762
Katariinan palatsin rakennuttanut Elisabet oli sekä hallitsijana että ihmisenä poikkeusyksilö.
Ei vain kampauspöydän ääressä, vaan muutenkin.
Elisabet sai äkkinäisiä raivokohtauksia, jolloin hän löi ja sivalteli voimakkain täsmäiskuin kaikkia ympärillään olevia ihmisiä.
Hän saattoi lähettää suuttumuksen aiheuttaneen ihmisen välittömästi tuosta paikasta kidutuskammioon
tai karkottaa hänet maasta.
Elisabet nukkui päivät ja valvoi yöt, tanssien ja korttia pelaten - ja rakastellen.
Hän oli kyltymättömän himokas ja piti kaiken aikaa rakastajinaan useita miehiä ja myös hyvin nuoria
poikia, jotka olisivat sopineet hänen lapsikseen.
Elisabet oli sivistymätön ja laiska ja hän piti lukemista terveydelle vaarallisena.
Hän rakasti kiihkeästi naamiaisia ja pukeutui mieluiten mieheksi, yleensä hollantilaiseksi merimieheksi. Miesten oli pukeuduttava hänen naamiaisissaan
naisiksi.
Kaikista "pienistä inhimillisistä piirteistään ja puutteistaan" huolimatta, Elisabet jätti jälkipolville
eräitä rakennustaiteen suurimmista mestariteoksista. Katariinan palatsin lisäksi
Elisabet oli italialaisen hoviarkkitehtinsä, Francesco Bartolomeo Rastrellin kanssa luomassa Talvipalatsia, Anitskovin palatsia,
Smolnan luostaria ja monia muitakin rakennushankkeita.
Suomalaiset muistavat Elisabetin pikkuvihasta. Venäläiset joukot hyökkäsivät Suomeen ja vuoden 1742 loppuun mennessä koko
Suomi oli miehitetty. Turun rauhassa 1743 osa Kaakkois-Suomesta siirtyi Venäjän omistukseen.
Yllä kuvissa Katariinan palatsin suuri sali, jonka pinta-ala on noin 1 000 neliömetriä. Salin valaistukseen kuuluu
696 lamppua 15 kattokruunussa, jotka on sijoitettu lähelle peilejä. Illan tummuessa
säkenöi koko sali kultaisine kaiverruksineen ja koristeineen häikäisevänä valomerenä,
siksi salia kutsutaankin "valosaliksi".