Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä prinssi ja suuriruhtinas Nikolai Konstantinovitsin satumaisen kaunis palatsi sadesäällä maaliskuussa 2013 - Tashkent, Uzbekistan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Aleksandr Zykov

Nikolai Konstantinovits Romanov (14.2.1850 - 26.1.1918) - Prinssi, Venäjän suuriruhtinas

Nikolai Konstantinovits Romanov oli Venäjän keisari Nikolai I:n pojanpoika ja samalla keisari Aleksanteri II:n veljenpoika. Hän oli siten myös hyvin läheistä sukua keisari Nikolai II:lle. Pietarissa Romanovien keisarilliseen perheeseen syntynyt Nikolai vietti syntyperänsä mukaisesti etuoikeutettuna ylellisen lapsuuden ja nuoruuden. Häntä ympäröivät lastenhoitajat, palvelijat ja kotiopettajat. Nikolaista kehittyi jo varhain huikentelevainen naistenmies, joka omasi kaikenlaisia, radikaalejakin uuden ajan ajatuksia.

Nikolain ja pikkuvaimo-Hattien rakkausseikkailu

Naisseikkailujensa myötä Nikolai kohtasi amerikkalaisen kurtisaanin, nimeltään Henrietta Clarissima Ely, joka tunnettiin myös lempinimillä Harriet ja Fanny Lear. Philadelphiassa, Yhdysvalloissa vuonna 1848 syntynyt Harriet oli hyvin kaunis, vahvaluontoinen ja itsenäinen nainen, joka ei suostunut 1800-luvulla elämään niissä ahtaissa rajoissa, joita aikalaiskulttuuri naisille asetti, vaan hän halusi elää vapaana omilla ehdoillaan. Sen hän todella tekikin ja hänen elämänsä on värikkäänä kuin suoraan sadusta.

Harriet meni naimisiin jo kuusitoistavuotiaana. Raitiovaunun konduktöörinä työskennellyt juoppo aviomies, Beal J. Blackford, kuitenkin (onneksi) kuoli hyvin pian. Niinpä hyvin kaunis ja sivistynyt Harriet oli vapaa lähtemään maailmalle, etsimään rikkautta, rakkautta ja parempaa elämää. Harrietin sukunimenä oli nyt avioliiton jäljiltä Blackford.

Harriet Blackford matkusti Eurooppaan ja liikkui pian kuin kotonaan Lontoon ja Pariisin seurapiireissä. Hänestä sanottiin, että "hän kykeni kietomaan miehen kuin miehen pikkusormensa ympärille yhtä vaivattomasti ja luontevasti, kuin pikkutyttö pukee ja riisuu nukkejaan". Näillä matkoillaan hän kohtasi Venäjän suuriruhtinaan, Nikolai Konstantinovits Romanovin ja hänestä tuli Nikolain rakastajatar. Nikolai käytti hänestä lempinimeä Hattie (hieman kuin Hottie) ja kutsui Hattieta hyvin pian pikku vaimokseen.

Romanovien piireissä ei suinkaan tätä rakkausuhdetta katsottu suopein silmin. Salainen poliisikin seuraili paria ja lopulta molemmat pidätettiin vuonna 1874. Tapahtuma herätti suurta huomiota koko Euroopassa ja ajan lehdistössä.

Romanssin loppu ja karkotus

Tämän suuren, sensaatiomaisen skandaalin yhteydessä esitettiin, että Nikolai olisi anastanut omalta äidiltään, tämän makuuhuoneesta kruunun jalokiviä, kolme kallisarvoista timanttia. Tässä toimessa häntä olisi ollut yllyttämässä Harriet. Varkauden vuoksi Nikolai julistettiin 24-vuotiaana mielenvikaiseksi ja karkotettiin kauas Venäjän rajamaille, eikä hän saanut enää koskaan palata takaisin. Toki karkotukseen saattoi liittyä keisarihuoneen sisäisiä valtakiistojakin ja joka tapauksessa kaikkea sellaista hämäryyttä, jota emme voi enää tietää. Ehkäpä Nikolai vain haluttiin kertaiskulla erottaa Hattiestaan.

Harriet muutti tämän jälkeen Pariisiin ja kirjoitti siellä muistelmansakin, jotka julkaistiin vuonna 1875 tekijänimellä Fanny Lear. Nämä muistelmat vyöryttivät ilmoille luonnollisesti uuden skandaalin. Venäläiset diplomaatit saivat kaikkialle maailmaan määräyksen, että heidän piti ostaa kaupoista kaikki kirjan painokset ja tuhota ne. Luonnollisestikaan he eivät saaneet käsiinsä kirjan kaikkia kopioita.

Harriet kuoli Nizzassa vuonna 1888, 40-vuotiaana. Hän oli ennättänyt Amerikassa lyhyen avioliittonsa aikana juopon konduktöörin kanssa saada yhden lapsen, nimeltään Caroline - mutta Carolinen vaiheista ei tiedetä mitään, hän on kadonnut historian hämäriin.

Konstantin Nikolajevits

Satupalatsin prinssin isä, Venäjän suuriruhtinas Konstantin Nikolajevits - keisari Nikolai I:n toinen poika ja samalla keisari Nikolai II:n isoisän, Aleksanteri II:n veli.

Nikolai Konstantinovits Romanov

Kuvassa Nikolai Konstantinovits Romanov. Hänen isänsä, suuriruhtinas Konstantin Nikolajevits oli keisari Nikolai I:n toinen poika. Keisari Nikolai I:n vanhin poika oli keisari Aleksanteri II, joka oli siten kuvamme prinssin isän veli. Aleksanteri II:n toisena poikana syntynyt keisari Aleksanteri III oli puolestaan keisari Nikolai II:n isä.

Yhdellä tavalla sukulaisuusuhteita tarkastellen, prinssi Nikolai oli keisari Nikolai II:n isoisän veljenpoika. Vielä yhdellä tavalla sukulaisuussuhteita tarkastellen: Nikolai II:n isä Aleksanteri III ja tällä sivulla esitelty prinssi ja suuriruhtinas Nikolai Konstantinovits Romanov olivat keskenään täydet serkut.

Karkotetun elämää Tashkentissa

Nikolai Konstantinovits Romanov päätyi karkotettuna Uzbekistanin pääkaupunkiin Tashkentiin, jossa hän eli sitten koko loppuelämänsä ajan valvonnan alaisena.

Tashkentissa prinssi ja suuriruhtinas Nikolai ei jäänyt suinkaan vain huvittelemaan ja laakereilleen lepäämään, vaikka hän harrasti luonnollisesti myös naisia ja biljardin pelaamista - vaan aloitti monenlaiset aktiiviset toimet ja hallitsi kuin kenraalikuvernööri tai keisari konsanaan ympäristöään. Olihan hän karkotettunakin edelleenkin osa Romanovien dynastiaa. Hän oli itse pätevä insinööri, ja rakennutti suunnittelemiaan kastelukanavia. Hän perusti valokuvaamon ja saippuatehtaankin, sekä harjoitti monenlaista kauppaa puuvillan, tekstiilien ja monenlaisten hyödykkeiden, kuten oluen ja riisin myötä. Näillä toimillaan hän paransi suuresti monien Tashkentin asukkaiden elämää ja elintasoa.

Nikolain kuolema vuonna 1918, lyhyen aikaa Venäjän vallankumoksen jälkeen, on säilynyt mysteerinä. Bolsevikit ehkä surmasivat hänet tuolloin Tashkentissa. On myös mahdollista, että häntä ei surmattukaan, vaan hän kuoli keuhkokuumeeseen. Häneltä jäi useita lapsia useiden eri naisten kanssa. Yksi hänen lapsenlapsistaan, Natalia Androssov Iskander Romanov, kuoli Moskovassa vuonna 1999.

Prinssin palatsi

Prinssi ja suuriruhtinas Nikolai Konstantinovitsin satumaisen kaunis palatsi syksyllä, illan lähestyessä. On vielä leppeän lämmintä mutta varjot jo alkavat pidentyä. - 23.9.2013 - Tashkent, Uzbekistan.

All rights reserved
*Photo - Copyright © Daniel Brennwald
Photo used with permission.

Prinssi Romanovin palatsi

Nikolain oman varallisuuden Tashkentissa kasvaessa, ja vireän taidekeräilynsä vuoksi hän tarvitsi itselleen edustavat tilat. Niinpä hänelle rakennettiin Tashkentiin vuosina 1889 - 1891 upea, yksikerroksinen palatsi, jonka suunnittelivat arkkitehdit Wilhelm Heinzelmann (1851 - 1922) ja Alexey Benua (1838 - 1902). Tai itse asiassa palatsi on kaksikerroksinen, sillä myös kellaritiloissa on asuintiloja ja tilava keittiökin, jonka katto on peitetty kultauksin ja maalauksin.

Prinssin rakas ja ihastuttava pikkuvaimo Hattie ei koskaan päässyt kokemaan onnea ja elämää tässä palatsissa. Palatsin valtiattarena toimi sen sijaan prinssin vaimo, Orenburgin poliisipäällikön tytär, Nadezhda (Nadejda) Alexandrovna von Dreyer (1861 - 1929). Avioparille syntyi kaksi lasta. Prinssillä oli myös avioliiton ulkopuolisia vakiosuhteita ja useampia avioliiton ulkopuolisia lapsiakin.
Prinssin palatsi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Dan Nevill


Palatsi kokonaisuudessaan on satumaisen kaunis ja siihen sisältyy lukuisia kiehtovia yksityiskohtia, kuten koristeellisia pikkutorneja, erikoisen muotoisia ikkunoita ja upeita veistoksia. Sisäänkäyntiportaikon molemmin puolin makoilevat marmorialustoillaan, pitkine sarvineen pronssihirvet - ja ovatpa vartiossa valppaina veistoskoiratkin.

Palatsin puistossa on aiemmin ollut enemmänkin arvokkaita veistoksia, jotka nyttemmin on siirretty sisätiloihin taidemuseoon. Näihin poistettuihin veistoksiin on kuulunut maapalloa kantava Atlas. Tashkentin muuten varsin tavanomaisissa maisemissa tämä prinssin satupalatsi oli kuin taivaalta pudonnut ihme, jollei suorastaan kuin jalokivi. Luonnollisesti palatsin puistoalueisiin kuului myös japanilainen puutarha, jonka suunnitteli kuuluisa botanisti I. Krause.

Prinssin palatsi

Kuvassa prinssi ja suuriruhtinas Nikolai Konstantinovitsin palatsi heleässä kevätauringossa 16.4.2013 - Tashkent, Uzbekistan.

All rights reserved
*Photo - Copyright 2013 © Erin Haleen
Photo used with permission.

"Pienikin" on kaunista

Kooltaan tämä palatsi on Romanovien Pietarin palatsien mittakaavassa piskuinen. Pieni koko ei kuitenkaan vähennä laisinkaan palatsin kiehtovaa kauneutta. Arkkitehtuuriltaan rakennus on harmoninen yhdistelmä Turkestanin tyyliä, aikakauden modernismia, jugendia ja arkkitehtien omia luovia ratkaisuja ja estetiikkaa. Palatsi muistuttaa osiltaan myös aikakauden eurooppalaisia taloja.

Palatsin rakenteissa on huomioitu se, että seudulla on yleensä aina varsin viileä ilmasto. Palatsin vasemmassa siivessä olivat Nikolain huonetilat ja oikeassa siivessä hänen vaimonsa huonetilat. Palatsi oli kalustettu hienoimmin tyylikalustein ja täynnä pieniä, arvokkaita antiikkiesineitä, sekä nahkaselkäisiä, kullattuja kirjoja.

Kaupankäynnistä saamillaan tuloilla Nikolai keräsi palatsiinsa hienoa taidetta, kauneimpia maalauksia ja upeimpia marmoriveistoksia. Myöhemmin hänen hankkimansa taidekokoelmat ovat muodostaneet Uzbekistanin taidemuseon kokoelmien perustan.

Prinssin kuoleman jälkeen palatsissa toimi aluksi Uzbekistanin taidemuseo. Välillä palatsia pitivät tiloinaan nuoret pioneeritkin. Prinssin palatsia hallitsee nykyisin, monenlaisten omistajavaihdosten jälkeen, Uzbekistanin ulkoministeriö. Palatsia käytetään edustustarkoituksiin ja tavalliset kansalaiset saavat valitettavasti tyytyä näkemään sen vain ulkoa. Taidekokoelmat on siirretty Uzbekistanin taidemuseoon.

Prinssin palatsi

Prinssi ja suuriruhtinas Nikolai Konstantinovitsin palatsi kesäpäivän lempeässä auringonpaahteessa - Tashkent, Uzbekistan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Atilin


Lähteet
Royal Book News: Fanny Lear by Eva and Daniel McDonald
Wikipedia
Virginia Cowles: Romanovit
Genealogy com: Blackford Family Genealogy Forum: Beal J. Blackford - Henrietta C. Ely, Marriage