Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Nikolai II - Copyright
Dennis Jarvis
Kuvassa yllä vuonna 1903 Helsingissä Hietalahden telakalla valmistunut M/S NIKOLAI II, joka sai keisarillisen nimensä vasta vuonna
1997. Alus, joka alun perin sai nimekseen S/S Nautilus, rakennettiin kalastusta ja merentutkimusta varten ja siinä oli kolme isoa akvaariota sekä oma laboratorio.
Vuonna 1916 aluksen kylkeen maalattiin punainen risti valkoiselle pohjalle ja se toimi sairaala-aluksena tsaari Nikolai II:n armeijassa.
Suomen itsenäistymisen jälkeen Nautilus siirtyi alkuperäiseen tehtäväänsä ja jatkoi vuosikymmenten ajan Itämeren tutkimista ja kartoittamista.
1980-luvulla alus myytiin yksityiselle omistajalle ja se on siitä lähtien toiminut kahvilana, ravintolana ja kokoustilana.
Alus on myyty Ruotsiin vuonna 2019. (eat.fi)
KESIENVIETTOA SUOMEN SAARISTOSSA STANDARTILLA
Keisariperhe vietti aikaansa kaikkina kesinä huvipurjehduksilla Suomen saaristossa,
Suomenlahden itäosissa. Suuri huvijahti, Standart, oli kuin uiva palatsi
ja sen miehistöön kuului enimmillään 275 henkeä. Standart oli 4 500 tonnin mustarunkoinen,
klipperikeulainen kaunotar, joka oli varta vasten rakennettu keisarille eräässä
tanskalaisessa laivaveistämössä.
Milloin johonkin Itämeren lahteen, milloin Krimin
kallioisille rannoille ankkuroitu Standart oli merellisen tyylikkyyden mestarinäyte.
Vaikka se oli pienen risteilijän kokoinen, käytti polttoaineena hiiltä ja kulki
höyryn voimalla, se oli suunniteltu majesteettisen sulavaksi ja tyylikkääksi
kuin suuri purjealus. Sen keularyntäät oli päällystetty lehtikullalla, ja sen kahden
valkoisen savupiipun ympärillä kohosi kolme komeata, lakattua mastoa.
Kiiltävät kannet oli varustettu valkoisilla aurinkokatoksilla. Kannen alla oli
olohuoneita, salonkeja ja ruokasaleja, joissa oli mahonkipaneelit ja kiiltävät
lattiat, kristallikruunut ja samettiverhot.
Keisariparilla oli Standartilla asunto, jota
saattoi verrata mukavaan taloon.
Näissä perheen yksityisissä hyteissä verhoiluun oli käytetty tsintsiä.
Keisariparin tilojen vieressä, käytävän
toisella puolella olivat lastenhuoneet. Ruokasalin pitkän pöydän ääreen mahtui 40 henkeä.
Kappelin ja keisarillisen seurueen käyttöön varattujen tilojen lisäksi
aluksessa oli osastot laivan upseereille, konemestareille,
lämmittäjille, kansimiehille, stuerteille, kamaripalvelijoille,
sisäköille ja kokonaiselle merikaartin joukkueelle. Lisäksi alakansilla oli
vielä tilat Standartin torvisoittokunnalle ja balalaikkaorkesterille.
Aleksandra Standartilla.
Huvimatkoja saarille ja mantereen rannoille
Rakkautensa Suomen saaristoon Nikolai II toinen oli perinyt isältään
Aleksanteri III:lta ja äidiltään Maria Fjodorovnalta, jotka myös vuosittain
risteilivät eri puolilla saaristoa. Nikolai ei piitannut kalastamisesta,
ja siksi hän kävikin ilmeisesti vain yhden ainoan kerran Langinkoskella
sijaitsevassa keisarin kalastusmajassa.
Pääalukselta tehtiin pienemmillä pursilla matkoja Suomenlahden saarille
ja välillä rantauduttiin myös mantereelle, sattumanvaraisesti ihan missä vain,
missä sattui huvittamaan.
Keisariperhe eli näillä Suomen matkoillaan elämänsä onnellisimpia ja huolettomimpia
aikoja. Suomessa he saattoivat vapautua päivittäisen rutiinin kahleista.
He kuuntelivat aaltojen loiskintaa rantakallioilla ja vaelsivat metsissä poimien kukkia
ja marjoja. He saattoivat elää elämää, joka poikkesi täydellisesti elämästä palatsissa.
Kuvissa Standart, jolla keisari perheineen liikkui Suomen vesillä,
Jaltalla, Krimillä vuonna 1898. Nikolai II rakensi
Krimille Livadian palatsin vuonna 1911.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright
©
KraljAleksandar
Suomalaiset mukana aluksella
Keisariperheen huvipurjehduksilla suomalaisilla vesillä aluksessa oli aina suomalainen luotsi
taikka luotsikapteeni. Saattueena keisarin huvijahdilla oli Suomen Luotsilaitoksen
höyrypursi Eläköön. Erään kerran keisarin alus ajaa rysäytti karillekin
ja matkustajat pelastettiin kaikki Eläkööllä erääseen paikalle osuneeseen hiililaivaan.
Kuvassa Nikolai II Suomen suvessa, nojailemassa riukuaitaan.
All rights reserved
*Kuva Copyright
©
OTMAAfan91
Used with permission.
Meriupseerin elämää
Keisari oli näillä Suomen
kesäretkillä kuin uudestisyntynyt; hän henki terveyttä ja elämäniloa
valkoisessa, tyylikkäässä meriupseerin puvussaan.
Standartilla keisari noudatti aina tiettyjä rutiineja. Joka aamu hän ilmestyi kannelle
tarkistamaan, millainen sää päivälle oli tulossa. Hän vaihtoi mielellään
myös jonkun sanan miehistön ja upseereiden kanssa. Keisaria kiinnosti kaikki
merenkulkuun liittyvä, kuten navigointi, josta hän keskusteli lippukapteeninsa,
amiraali Nikovin, taikka laivan kapteenin, Zelenetskyn kanssa.
Usein näillä tarkastusmatkoilla
hänen mukanaan oli myös pikkukapteeniksi pukeutunut Aleksei.
Kaksi päivää
viikosta keisari vietti laivalla työskennellen työhuoneessaan, lähettäen ja vastaanottaen
viestejä, joita kuljetettiin laivalle kuriiriveneillä Pietarista. Vuonna 1912 Standartille
saatiin radio, jolla viestintäyhteydet paranivat merkittävästi.