Tunturisuden sivut
KESIENVIETTOA SUOMEN SAARISTOSSA STANDARTILLA

Keisariperhe vietti aikaansa kaikkina kesinä huvipurjehduksilla Suomen saaristossa, Suomenlahden itäosissa. Suuri huvijahti, Standart, oli kuin uiva palatsi ja sen miehistöön kuului enimmillään 275 henkeä. Standart oli 4 500 tonnin mustarunkoinen, klipperikeulainen kaunotar, joka oli varta vasten rakennettu keisarille eräässä tanskalaisessa laivaveistämössä.

Milloin johonkin Itämeren lahteen, milloin Krimin kallioisille rannoille ankkuroitu Standart oli merellisen tyylikkyyden mestarinäyte. Vaikka se oli pienen risteilijän kokoinen, käytti polttoaineena hiiltä ja kulki höyryn voimalla, se oli suunniteltu majesteettisen sulavaksi ja tyylikkääksi kuin suuri purjealus. Sen keularyntäät oli päällystetty lehtikullalla, ja sen kahden valkoisen savupiipun ympärillä kohosi kolme komeata, lakattua mastoa. Kiiltävät kannet oli varustettu valkoisilla aurinkokatoksilla. Kannen alla oli olohuoneita, salonkeja ja ruokasaleja, joissa oli mahonkipaneelit ja kiiltävät lattiat, kristallikruunut ja samettiverhot.

Keisariparilla oli Standartilla asunto, jota saattoi verrata mukavaan taloon. Näissä perheen yksityisissä hyteissä verhoiluun oli käytetty tsintsiä. Keisariparin tilojen vieressä, käytävän toisella puolella olivat lastenhuoneet. Ruokasalin pitkän pöydän ääreen mahtui 40 henkeä. Kappelin ja keisarillisen seurueen käyttöön varattujen tilojen lisäksi aluksessa oli osastot laivan upseereille, konemestareille, lämmittäjille, kansimiehille, stuerteille, kamaripalvelijoille, sisäköille ja kokonaiselle merikaartin joukkueelle. Lisäksi alakansilla oli vielä tilat Standartin torvisoittokunnalle ja balalaikkaorkesterille.

Huvimatkoja saarille ja mantereen rannoille

Rakkautensa Suomen saaristoon Nikolai II toinen oli perinyt isältään Aleksanteri III:lta ja äidiltään Maria Fjodorovnalta, jotka myös vuosittain risteilivät eri puolilla saaristoa. Nikolai ei piitannut kalastamisesta, ja siksi hän kävikin ilmeisesti vain yhden ainoan kerran Langinkoskella sijaitsevassa keisarin kalastusmajassa.

Pääalukselta tehtiin pienemmillä pursilla matkoja Suomenlahden saarille ja välillä rantauduttiin myös mantereelle, sattumanvaraisesti ihan missä vain, missä sattui huvittamaan.

Keisariperhe eli näillä Suomen matkoillaan elämänsä onnellisimpia ja huolettomimpia aikoja. Suomessa he saattoivat vapautua päivittäisen rutiinin kahleista. He kuuntelivat aaltojen loiskintaa rantakallioilla ja vaelsivat metsissä poimien kukkia ja marjoja. He saattoivat elää elämää, joka poikkesi täydellisesti elämästä palatsissa.
Tsaari Suomessa

All rights reserved
*Kuva Copyright © OTMAAfan91
Used with permission.


TSAARI NOJAILEE SUOMESSA RIUKUAITAAN

Kuvassa Nikolai II Suomen suvessa, nojailemassa riukuaitaan. Keisari oli näillä kesäretkillä kuin uudestisyntynyt; hän henki terveyttä ja elämäniloa valkoisessa, tyylikkäässä meriupseerin puvussaan.

Standartilla keisari noudatti aina tiettyjä rutiineja. Joka aamu hän ilmestyi kannelle tarkistamaan, millainen sää päivälle oli tulossa. Hän vaihtoi mielellään myös jonkun sanan miehistön ja upseereiden kanssa. Keisaria kiinnosti kaikki merenkulkuun liittyvä, kuten navigointi, josta hän keskusteli lippukapteeninsa, amiraali Nikovin, taikka laivan kapteenin, Zelenetskyn kanssa. Usein näillä tarkastusmatkoilla hänen mukanaan oli myös pikkukapteeniksi pukeutunut Aleksei. Kaksi päivää viikosta keisari vietti laivalla työskennellen työhuoneessaan, lähettäen ja vastaanottaen viestejä, joita kuljetettiin laivalle kuriiriveneillä Pietarista. Vuonna 1912 Standartille saatiin radio, jolla viestintäyhteydet paranivat merkittävästi.

Keisari ilmestyi yllättäen

Keisari rakasti purjehtimista. Hän rakasti myös Suomen saaristoa ja nautti merenrannoilla ja saaristossa oleskelusta; silloin hän myös metsästi mielellään. Hän saattoi myös kävellä ympäri lähiseutuja, tuntikausien retkiä mitä vaikeakulkuisimmissa maastoissa.

Aamuisin keisari seurueineen souteli maihin, tehdäkseen pitkiä kävelyretkiä Suomen villeihin metsiin. Kun Standart joskus ankkuroi jonkin suomalaisen aatelismiehen maakartanon lähelle, kartanon omistaja saattoi aamulla herätä siihen, että tsaari oli hänen ovellaan ja tiedusteli kohteliaasti, saisiko käyttää hänen tenniskenttäänsä.
Standart
Standartin kannella merimiesten seurassa

Suuriruhtinattaret vasemmalta Tatjana, Olga ja Maria.

All rights reserved
*Kuva yllä Copyright © VelkokneznaMaria
Used with permission.


Standart

Kuvissa oikealla Standart, jolla keisari perheineen liikkui Suomen vesillä, Jaltalla, Krimillä vuonna 1898. Nikolai II rakensi Krimille Livadian palatsin vuonna 1911.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat oikealla Copyright © KraljAleksandar
Standart
Standart
Aleksandra
Aleksandra Standartilla.
OTMA laivalla
Maria, Olga, Anastasia ja Tatjana Standartilla.
OTMA laivalla
Maria, Olga, Anastasia ja Tatjana Standartilla.
Mummo mökissä sai yllätysvieraita - kerrankos nyt keisariperhe tupaan tupsahtaa

Keisariperhe saattoi kenenkään ennakkoon aavistamatta ilmestyä Suomen rannikoilla retkillään mihin vain. Aleksandra, jonka liikkumisen iskias teki vaikeaksi, lähti harvoin aluksesta. Hän vietti päivät istuskelemalla rauhallisesti kannella, neuloen, ommellen, kirjoittaen kirjeitä ja katsellen merta ja lokkeja.

Kerran keisarinna kuitenkin lapsineen astui pieneen, mutta sangen siistiin mökkiin. Mökissä asui mummo, joka paraikaa istui kehräämässä. Mummoparka pelästyi ensin puolikuoliaaksi, kun kuuli ja ymmärsi, mitä vieraita hänen tupaansa oli tupsahtanut. Keisarinnapas rauhoitteli mummoa, silitti tämän päätä ja ihasteli työtä. Silloin mummo jo tokeni kiittämään niiaillen ja hymyillen. Eikä mummo sallinut vieraiden missään nimessä poistuvan ennenkuin oli kahvittanut heidät ja tarjonnut heille kotona leivottua leipää.


Tanssiaisista teehetkiin

Purjehdusmatkoilla huviteltiin kaikin tavoin. Tansseja järjestettiin sekä laivalla että maissa. Teehetkiä voitiin viettää luonnonhelmassa, jonne pöydät ja tuolit kannettiin puiden siimekseen. Aamuteetä saattoi tarjoilla keisarinna pienessä olkihatussaan ja englantilaistyylisessä valkoisessa puserossaan, musta solmio kaulassaan, suuret timantit korvissaan ja timanttisormukset sormissaan. Teeaikaan tsaari ja lapset palasivat retkiltään laivalle, kertomaan seikkailuistaan, villikukkia, sammaleita, mukiin keräämiään marjoja ja pihkanpalasia mukanaan. Tee tarjoiltiin usein kannella, torvisoittokunnan soittaessa marsseja tai balalaikkaorkesterin viihdyttäessä perhettä venäläisillä kansansävelmillä.

Elämä Standartilla oli kodikasta ja epävirallista. Perheen jäsenet seurustelivat vapaasti miehistön kanssa ja tunsivat monia sen jäseniä nimeltä. Usein joukko laivan upseereita kutsuttiin päivälliselle keisarillisen pöydän ääreen. Joskus tytöt näyttelivät pieniä, humoristisia kuvaelmia.

Illan kullankimalteiset hetket kuin satua

Iltaisin, auringon laskiessa, kaikki laivalla peittyi kuin sadun kultaiseen huntuun. Auringon viimeiset, vinot säteet lankesivat puihin, kallioihin, veteen ja veneisiin, saaden ne hohtamaan kultaisina. Perhe istui kansituoleilla, katsellen lipun laskua ja kuunnellen, kuinka miehistön syvät ja möreät äänet lausuivat ortodoksista iltarukousta. Myöhemmin illalla, kun Nikolai pelasi biljardia ja tupakoi seurueensa kanssa, keisarinna luki ja teki käsitöitä lampun valossa. Kaikki menivät varhain vuoteeseen. Yhdentoista maissa illalla aallot olivat tuudittaneet kaikki uneen, ja stuertit, jotka toivat iltateetä olohuoneeseen, löysivät sen poikkeuksetta tyhjänä.

Lapsille elämän ihaninta aikaa

Kaikille keisariperheen lapsille purjehdusmatkat olivat elämän ihaninta aikaa. Kun perheen viisi lasta, matkan alkaessa astuivat laivan kannelle, kunkin kannoille liittyi diadka, jonka vastuulla oli lapsen turvallisuus. Lapset leikkivätkin näiden turvamiestensä kanssa ja tekivät näille kaikenlaisia kujeita ja pelasivat erilaisia seurapelejä. Eipä pieni viaton flirttikään sailoreitten ja suuriruhtinatarten välillä ollut tuntematonta, vaan se oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Keskusteluja ja naljailevaa hakkailua virisi nuorten upseerien ja kukoistavien suuriruhtinattarien välillä. Tosin, eräs Mossolov muistuttaa saman tien, että noiden aikojen flirttailu ei ollut ihan sitä samaa, miksi me sen nykyisin miellämme, vaan se oli vain kujeilevaa leikkiä ja seurustelua. Tyttäret olivat hänen mukaansa flirttailuun liian viattomia ja puhuivatkin hänen mukaansa vielä aikuisuuden kynnyksellä, kuin 10-vuotiaat lapset. Miehistön kunnia-asiana oli näissä tilanteissa toimia aina korrektisti, sillä he rakastivat ja kunnioittivat keisariperhettä hyvin suuresti. Turvamiehille keisari antoi aina matkan päättyessä lahjaksi kultakellon.

Tyttäret rakastivat laivalla oloa. Purjehdusmatkat avarsivat heidän maailmankuvaansa, toivat heille uusia ystäviä ja mahdollistivat sellaisen yhdessäolon isän kanssa, joka muuten oli mahdottomuus. Myös Aleksei rakasti purjehduksia ja hän saattoi olla leikeistä ja kaikesta muusta välillä niin väsynyt, että nukkui iltapäivällä kannella pelastusveneen alla. Päivittäisiin harrastuksiin kuului luonnollisesti uiminen, ja tyttäret Olga, Tatjana, Maria ja Anastasia kirmailivat vesillä ilosta kiljuen. Uinnin lomassa he käyskentelivät yhdessä valkoisissa kesäasuissaan ja suurissa, valkoisissa kesähatuissaan kauniina kuin enkelit. Laivan kannella rullaluisteltiin, maissa saatettiin käydä vaikka sieniretkellä.
Suomalaiset mukana aluksella

Keisariperheen huvipurjehduksilla suomalaisilla vesillä aluksessa oli aina suomalainen luotsi taikka luotsikapteeni. Saattueena keisarin huvijahdilla oli Suomen Luotsilaitoksen höyrypursi Eläköön. Erään kerran keisarin alus ajaa rysäytti karillekin ja matkustajat pelastettiin kaikki Eläkööllä erääseen paikalle osuneeseen hiililaivaan.

Keisari viihtyi Suomessa

Hovineiti Anna Virubovan mukaan keisari viihtyi erityisen hyvin Suomessa. Hän oli vakuuttunut siitä, että keisari ei halunnut pahaa Suomelle, vaan hänelle annettiin väärää tietoa Suomen oloista. Erään kerran, kun kesänvietto Suomen vesillä oli taas kerran päättymässä, totesi keisari leikkisästi mutta vakavasti silmät kostuneina: "Nämä ovat ehkä ensimmäiset todelliset kyyneleet, jotka näette keisarinne silmissä."

Keisaripari vaistosi Suomen puhtaan ja turmeltumattoman ilmapiirin ja sen karun luonnon kauneuden. Jokaisena kesänä he palasivat Suomesta Pietariin virkistyneinä ja vahvistuneina. Myös nuoren perintöruhtinaan, Aleksein tila näytti kohenevan näillä kesäretkillä.

Salamurhan pelko

Ei sellaista paratiisia, ettei sinne yrittäisi luikerrella käärme. Standartin purjehdukset olivat kuin satua, mutta keisari pelkäsi näillä purjehdusmatkoilla kaiken aikaa väijyviä salamurhaajia. Useat venäläiset sota-alukset, torpedoveneet purjehtivat kaiken aikaa, kaikilla maailman merillä Standartin kupeilla suojasaattueena, valmiina pahimman varalle.

Kun Standart oli saapumassa kesäpurjehdukselleen Suomen vesille, oli suomalaisissa lehdissä varoitus ja kuulutus:

Huomio, kaikki merenkulkijat, ottakaa huomioon, että kun Keisarillinen huvijahti on Suomen vesillä: Tuli avataan välittömästi kaikkia niitä aluksia kohtaan, jotka lähestyvät keisarin alusta - olivatpa lähestyvät alukset purje-, höyry- taikka konealuksia! Kaikkien laivojen, jotka purjehtivat siellä, missä keisarin alus liikkuu, on anottava lupa paikalla oloonsa vähintään kuusi tuntia ennen keisarin aluksen saapumista. Auringonlaskun ja auringonnousun välillä, kaikki purjehdusreitille osuvat alukset ammutaan upoksiin!

Aika kovaa kieltä nykypäivän näkökulmasta, mutta ajat olivat keisarille varmasti vaaralliset.

Viimeinen Suomen purjehdus 1914

Kesäkuussa vuonna 1914 Standart oli kera keisariperheen Suomen vesillä. Ilmat olivat mitä kuumimmat ja ihanimmat, mutta kuukauden loppupuolella yhä uudet synkät uutiset tavoittivat laivalta keisarin. Eräs heidän ystävänsä salamurhattiin ja myös Rasputin yritettiin salamurhata. Maailmanpoliittinen tilanne muuttui yhä vaarallisemmaksi ja sota syttyi muutaman viikon kuluttua. Standart purjehti keisariperheineen pois Suomen vesiltä, eikä keisari koskaan tämän jälkeen palannut Suomeen - eikä Krimille, toiseen vakiokohteeseensa. Niin oli eräs aikakausi Suomen vesillä ja rannikoilla ikuisiksi ajoiksi päättynyt.
Suomessa
OTMA SIENIRETKELLÄ SUOMESSA

Suuriruhtinattaret Olga, Tatjana, Maria ja Anastasia Suomessa sieniretkellä 1912. Ilmeisesti päivä on ollut hieman vilpoisampi, päätellen pukeutumisesta.
All rights reserved
*Kuva Copyright © iWorshipPatKaleta
Used with permission.
*** tunturisusi.com linkit ***