Tunturisuden sivut
Rottia ja omistajia
Rottia ja omistajia ROTTIA JA OMISTAJIA

Rotat ovat jo aikoja sitten nousseet kellaripiiloistaan ihmisen seuralaisiksi, lemmikeiksi, kiipeilemään ihmisten olkapäille ja päälaellekin. Aina eivät ihmisten ja rottien välit ole olleet yhtä herttaiset. Aikoinaan rottien mukana on levinnyt ihmisten keskuuteen toinen toistaan kammottavampia ja tappavampia sairauksia, ruttoa, raivotautia, keltatautia ja jos näistä on selvinnyt, niin vielä ovat lisukkeena tulleet trikiinit. Mustarottien mukana koko Eurooppa aikoinaan jäi yhä uusien, raivoisina riehuvien kulkutautien armoille.

Rotilla on eräitä yhteisiä ominaisuuksia. Niillä on pitkä häntä - 2/3 - 4/3 ruumiin pituudesta. Kuono on suippo, korvat, silmät ja takajalat ovat suhteellisen suuret. Takajaloissa on 5, etujaloissa vain 4 varvasta. Poskihampaat - 3 kussakin leuanpuoliskossa - ovat nystermäiset, mikä viittaa kaikkiruokaisuuteen.

Rotat ovat jyrsijöitä ja niiden sukuun (Rattus) kuuluu yli 50 lajia. Suomessa luonnossa tavattavia rottalajeja ovat olleet rotta eli isorotta (Rattus norvegicus) ja mustarotta (Rattus rattus). Tosin luonnosta mustarotta meillä on kadonnut sukupuuttoon ja lajia tavataan joskus paikallisesti ja tilapäisesti erityisissä paikoissa, kuten satamakaupunkien makasiineissa.

Rotta Rotta

Lemmikkirotat

Lemmikkirotat on kehitetty rotasta eli isorotasta. Lemmikkeinä rotat ovat ihmisellä olleet jo satojen vuosien ajan. Ne ovat rakastettuja, mukavia ja seurallisia lemmikkejä. Kesyrotalle on olemassa oma rotumääritelmänsä, jossa luetellaan tarkoin kaikki kesyrotan ominaisuudet ja piirteet.

Rottien pitää olla hyväkuntoisia ja lihaksiltaan kiinteitä, mutta lihavia ne eivät saa olla.

Korvien tulee olla hyvänkokoiset, muodoltaan pyöreät ja hyvin muodostuneet ja niiden tulee sijaita kaukana toisistaan.

Hännän tulee olla lieriömäinen ja vartalonmittainen, tyvestä paksu ja tasaisesti hienoon kärkeen kapeneva sekä suora ja sileä.

Naaras on tyypiltään sirompi ja virtaviivaisempi uroksen ollessa rakenteeltaan rotevampi ja kooltaan suurempi kuin naaras. Uroksen turkki on tavallisesti karkeampi kuin naaraan ja pidemmin peitinkarvoin.

Rotan tulee olla helposti käsiteltävissä, hyvässä kunnossa ja puhdas. Kaljuja kohtia, haavoja tai loisia ei saa olla, ei myöskään vahingoittuneita tai puuttuvia ruumiinosia.

Virheitä, kuten viiksikarvojen puutetta, kaljuja kohtia turkissa, huonoa kuntoa tai käyrää ja liian lyhyttä häntää ei valioyksilöllä saa olla.

Rotta

Rottia ja omistajia

Rottia ja omistajia Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Bruce Reyes-Chow


Rottia ja omistajia

Rottia ja omistajia Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright fusionmonkey


marsu

Rottia ja omistajia Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Keven Law


Vilkaisu tähän kuvaan kertoo jyrsijät tuntevalle heti, että rottien mukaan on puikahtanut yksi marsukin, yksi hyvin suosittu jyrsijälemmikki sekin.
Rottia ja omistajia
Rottia ja omistajia Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Kyle Nishioka


Sileäkarvaiset ja kiharakarvaiset kesyrotat

Turkkiensa mukaisesti kesyrotat jaetaan sileäkarvaisiin (sk) ja kiharakarvaisiin (rex). Nämä kaksi turkkimuunnosta tunnustaa Suomessa Suomen Kesyrottayhdistys, mutta maailmalla on muitakin rottamuunnoksia. Värejä on suuri kirjo, sillä kaikki värit ja kuviot ovat sallittuja kummassakin Suomessa tunnustetussa kesyrotassa.

Kuvassa yllä ollaan rotan kanssa Havaijilla huhtikuussa 2009.

Kiss - suukko

Suukkonen parhaalle ystävälle - kuva oikealla.

Rottia ja omistajia All Rights Reserved
*Kuva oikealla Copyright © deviantART/szczurasy
Photo used with permission.
Kiss
Rotta Rotta Rotta Rotta
Rotta eli isorotta (Rattus norvegicus)

  • Rotta on melko kookas jyrsijä. Sen ruumiin pituus voi nousta lähes 30 cm:iin ja häntä on melkein yhtä pitkä. Häntä on kaksivärinen - päältä ruskeanharmaa, alta vaalea. Paino saattaa olla jopa 500 g.
  • Korvat ovat hieman karvaiset ja lyhyet. Eteentaivutettuina ne yltävät silmän takanurkkaan.
  • Kasviravinto on vallitsevana. Rotta syö viljaa ja muita kasvinosia, hedelmiä, vihanneksia, sekä kaikenlaisia jätteitä, mutta myös lintujen ja pikkunisäkkäiden poikasia. Rotta onkin kaikkiruokainen ja ruokavalio vaihtelee suuresti ympäristön mukaan.
  • Rotta saattaa käydä aggressiivisesti myös itseään isompien eläinten kimppuun.
  • Rotta on kömpelömpi ja hidasliikkeisempi kuin mustarotta.
  • Rotta on sosiaalinen ja elää usein yhdyskuntina. Yhdyskunnan ytimenä on pari tai kantava naaras ja tällainen yhdyskunta ei siedä tunkeilijoita.
  • Rottanaaras tulee sukukypsäksi aikaisintaan 3 - 4 kuukauden ikäisenä, tähän vaikuttaa sekä populaatiotiheys että ravinnonsaanti. Rotta voi sen jälkeen saada 4 - 5 poikuetta vuodessa. Kantoaika on 24 vuorokautta. Kussakin poikueessa on 6 - 10 poikasta, ja vaikka melko suuri osa niistä kuolee jo pieninä, rottakanta rehottaa runsaana rotan suuren lisääntymiskyvyn ansiosta. Aikuistenkin rottien kuolleisuus on suuri, jopa yli 90 % vuodessa.
  • Poikaset ovat syntyessään sokeita ja karvattomia, isompina ne taas muistuttavat hiiriä, mutta ne on helppo tuntea isosta päästään ja varsinkin isoista, paksuista jaloistaan.
  • Rotta on ollut varsin vihattu laji aikaansaamiensa tuhojen, sekä levittämiensä, vaarallisten Salmonella- ja Leptospira-bakteerien vuoksi.
  • Jos on ollut vihattu, niin on rotta ollut hyväksyttykin - ainakin lääketieteen paljon käytettynä koe-eläimenä.
  • Rotta on levinnyt ihmisen mukana kaikkialle, jopa Huippuvuorille ja Etelämanteren valaanpyyntiasemille.
  • Rotta yleistyi Euroopassa 1700-luvulla, jonne se tuli Itä-Aasiasta. Suomeen rotta tuli vasta 1700-luvun ja 1800-luvun taitteessa ja levisi sitten tasaisesti rannikolta sisämaahan ja pohjoiseen, kunnes se 1950-luvulla oli päätynyt Tornionjokilaaksoon ja muuallekin Lappiin.
  • Rotta on ihmisestä paljolti riippuvainen ja elää siksi ihmisen lähellä, viemäriverkostoissa, varastoissa, karjasuojissa ja kaatopaikoilla. Eräin paikoin kesällä ja syksyllä rotta viihtyy pelloilla ja viljelyksillä. On myös seutuja, joilla rotta elää pääsääntöisesti ihmisestä erillään. Näin on laita kosteilla ja upottavilla rannikoilla, joilla on tiheä kasvusto.


  • Rottia ja omistajia Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuvat vasemmalla Copyright Peter Kemmer

    Lähteet
    Suomen Kesyrottayhdistys
    Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja
    Uusi suuri eläinkirja - WSOY
    Tunturisuden sivut
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Tunturisuden sivut

    AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
    *** tunturisusi.com linkit ***