Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä tuulimittari.

Tunturisuden sääsivut Sääsanastoa

  • Aallonkorkeus - erityisesti merivesien aallonkorkeutta mitataan ja ennustetaan.
  • Ajoittainen sade, hajanainen sadealue - jos sateessa on taukoja lähemmäs puolet ajasta, sadetta kutsutaan ajoittaiseksi. Kyseessä on tällöin hajanainen sadealue.
  • Ankara halla - halla on ankaraa, kun maanpinnan tasossa on vähintään -4 astetta. Ankara halla vahingoittaa myös kasveja, jotka eivät ole kylmälle arkoja.
  • Arktinen ilmamassa - hyvin kylmä ja kuiva arktisen alueen ilma.
  • Astronominen vuodenaika - katso: tähtitieteelliset vuodenajat.
  • Auer - aurinkousva, näkyvyyttä haittaava, usein sinisenharmaa savumainen verho, joka on seurausta pitkän poutajakson aikana mm. maanmuokkauksen, tulivuorenpurkausten tai saastepäästöjen myötä ilmaan kohonneiden hienonhienojen hiukkasten muodostamien pölypilvien aiheuttama ilman sameus.
  • Barometri eli ilmapuntari - ilmanpaineen mittaamiseen käytettävä laite.

    • Barografi

    Piirtävä ilmapuntari.

  • Barografi - piirtävä ilmapuntari eli barometri.
  • Boforiasteikko - Boforiasteikolla (eli Beaufortin asteikolla) kuvataan tuulen vaikutuksia. Asteikko soveltuu tuulen nopeuden silmämääräiseen arviointiin. Yhteispohjoismaisen päätöksen mukaisesti Ilmatieteen laitos luopui boforiasteikon käytöstä ja alkoi 1. toukokuuta 1976 lähtien merisäätiedotuksissa ilmoittaa tuulen nopeuden metreinä sekunnissa.
  • Ceilometri - automaattilaite, joka mittaa pilven alareunan etäisyyden maanpinnasta.
  • Celsiusaste - °C. Lämpötilan mittaamisessa käytetty asteikko, missä 0°C on veden jäätymispiste ja 100°C sen kiehumispiste.
  • Ensilumi - on sääasemalla virallisesti silloin, kun lumensyvyysmittari näyttää aamulla klo 8 (kesäaikana klo 9) syksyllä ensimmäisen kerran lumen syvyydeksi 1 cm.
  • Epävakainen säätyyppi - epävakaisessa säätyypissä Suomi kuuluu matalapaineen alueeseen tai matalapaine on Suomen lähellä. Sää on yleensä melko viileää, pilvisyys on runsasta ja tulee sadekuuroja. Yöksi sadekuurot vähenevät.
  • Geostrofinen tuuli - paine-eron ja coriolisvoiman aiheuttama isobaarien suuntainen tuuli.
  • Gradienttituuli - muistuttaa monessa mielessä geostrofista tuulta, ero on isobaarien muodossa.
  • Hahtuvapilvi - valkoisia pienehköjä hattaroita tai levymäisiä pilviä keskipilvien korkeudella, 2 - 5 kilometrissä. Järjestyvät usein ryhmiin tai jonoihin.
  • Halla - lämpötila laskee maanpinnalla kasvukauden aikana nollan asteen alapuolelle eli pakkaselle.
  • Hankikanto - hangelle muodostuu kova pintakerros, joka kestää ihmisen kävellä. Ilmiö syntyy, kun hangen pintakerros ensin osittain sulaa ja tiivistyy raskaaksi vetiseksi lumeksi, joka sitten ilman jäähdyttyä jäätyy kovaksi kuoreksi.
  • Heikko pakkanen - pakkanen on heikkoa, kun lämpötila on -0,1 ja -5 asteen välillä.

    • Huh hellettä!

    Helteellä joko hakeudutaan varjoon, tai nautitaan kuumasta auringosta vesien äärillä.

  • Helle, hellepäivä - hellepäivä on silloin, kun lämpötila on vähintään 25,1 astetta. Etelä-Euroopassa varsinaista helletermiä ei tunneta, mutta siellä hellepäiväksi voidaan määritellä päivä, jolloin lämpötila on yli 30 astetta.
  • Helteen tukaluus - helle tuntuu tukalalta, kun samalla on kosteaa. Tukaluuden tuntuun vaikuttavat myös auringonpaiste ja tuuli.
  • Hiihtosää, laskettelusää, tunturisää - laskettelu- ja hiihtokeskusten säätiedot ja -ennusteet.
  • Huomautus - kansalaisia ohjataan huomautuksin, varoituksin ja vaaratiedottein. Huomautuksia annetaan vain veneilijöille. Huomautus kirjataan, jos tuulennopeuden 10 minuutin keskiarvo 11 - 13 m/s tai on voimakkaita puuskia. Huomautuksen jälkeen siirrytään varoituksiin.
  • Hurrikaani - pyörremyrsky, eli trooppisilla alueilla oleva erittäin voimakas matalapaine. Ilmiöllä on eri nimiä eri puolilla maailmaa: Atlantilla voimakas matalapaine on hurrikaani, Tyynen Meren länsiosissa taifuuni ja Intian Valtamerellä samaa ilmiötä kutsutaan sykloniksi. Suomessa ei voi esiintyä hurrikaaneja, koska niitä syntyy vain lämpimien vesien yllä.
  • Hypsometri - maastonkorkeusmittari.
  • Hypsometria - korkeuden mittaus.
  • Hypsotermometri - hypsometrin osana oleva lämpömittari.
  • Ilma - kaasuseos, joka ympäröi maapalloa ilmakehänä. Ilma tarkoittaa myös säätä ja sen tilaa, millainen sää eli ilma on.
  • Ilmahehku - pilvettömällä taivaalla iltahämärässä ja yöllä näkyvä heikko valo, joka ei ole revontulista johtuvaa. Ilmahehku syntyy auringon sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksesta.
  • Ilmakehä - maapalloa ympäröivä kaasuista koostuva kerros, joka on ilmaa; maapallon kaasukehä.
  • Ilmankosteus - ilmassa olevaa silmille näkymätöntä ja iholle yleensä tuntumatonta vesihöyryä. Mitattu ilman kosteuspitoisuus, ilman vesihöyryn määrä tai suhde.
  • Ilmanpaine - säähän liittyvä ilmakehän paine tietyssä paikassa; kohteen yläpuolella olevan ilmamassan aiheuttama paine.
  • Ilmanpainevyöhyke - epätasaisen auringon tulosäteilyn jakauman synnyttämä pysyvä matalapaineen tai korkeapaineen vyöhyke.
  • Ilmapuntari eli barometri - ilmanpaineen mittaamiseen käytettävä laite
  • Ilmasto - tietyn paikan tai alueen tyypillinen sää kuvattuna tilastollisin termein kuten keski- ja ääriarvoin ja persentiilein. Maapallolla on joukko erilaisia ilmastoja, joissa tapahtuu paikallisista tekijöistä, vuodenajoista ja globaaleista satunnaisilmiöistä johtuvia vaihteluja.
  • Ilmastonmuutos - ilmaston muuttuminen; pidemmän aikavälin tilastollinen muutos sääilmiöissä.

    • Intiaanikesä

    Intiaanikesän intiaanineito kauniine sulkapäähineineen.

  • Intiaanikesä - tarkoittaa lämmintä jaksoa, joka tulee syyskylmien alettua. Käsite tulee Pohjois-Amerikasta, jossa intiaanit pitivät syksyllä, yleensä lokakuun puolivälissä tullutta lämmintä säätä suotuisana metsästykselle ja sotimiselle siirtokuntia vastaan. Suomeen käsite intiaanikesä tuli 1900-luvun alussa, vaikka käsite on toisella nimellä tunnettu jo aiemminkin.
  • Inversio - tilanne, jossa lämpötila nousee korkeammalle ilmakehään mentäessä.
  • Isobaari - saman ilmanpaineen isoviiva sääkartalla. Jos isobaarit ovat tiheässä, alueella tuulee voimakkaasti. Isobaarit ovat tiheässä voimakkaiden matalapaineiden reunoilla ja harvassa korkeapaineiden alueella.
  • Isobaarianalyysi - tehdään merkitsemällä kartalle säähavainnoissa tietyllä hetkellä mitattu ilmanpaine (merenpinnan korkeuteen redusoituna) kunkin havainto-aseman kohdalle.
  • Isotermi - lämpötilan tasa-arvokäyrä.
  • Jatkuva sade - yhtenäinen sadealue, joka ulottuu laajalle alueelle. Sade alkaa usein vähitellen voimistuen ja loppuu pikkuhiljaa.

    • Kuura

    Jääkiteitä.

  • Jääkide - neulamainen rakenne, joka syntyy esim. vesipisaroiden jäätyessä sopivien tiivistymisytimien ympärille. Isoimpien kiteiden koko on 1 - 2 mm. Kiteiden kiinnittyessä ilmassa toisiinsa niistä muodostuu lumihiutaleita. Ilmassa leijuvat jääkiteet aiheuttavat haloilmiön Auringon tai Kuun ympärille niiden taittaessa tai heijastaessa valonsäteitä.
  • Jäärae - lähinnä kesäaikaan korkeista kuuro- tai ukkospilvistä alas satava, tavallisesti 5 - 10 mm kokoinen pyöreä ja osin läpikuultava jääkappale. Suurimmat rakeet Suomessa ovat olleet halkaisijaltaan noin 80 mm. Raekuurot ovat usein hyvin paikallisia ja esiintyvät tavallisesti ukkosen yhteydessä.
  • Jäätävä sade, jäätävä tihku - alijäähtynyttä vettä, joka jäätyy välittömästi osuessaan maahan tai rakenteisiin. Usein jäätävän sateen synnyttää myös tavallinen vesisade silloin, kun maanpinnalla on pakkasta. Tällöin vesipisarat jäätyvät osuessaan esimerkiksi katuun. Joskus sataa myös jäätävää tihkua.
  • Jäätyminen - veden muuttumista nestemäisestä kiinteäksi. Puhdas vesi jäätyy normaali-ilmanpaineessa 0 °C:ssa, mutta jos vesi on liikkumattomana eikä siinä ole kiteytymiskeskuksia, saattaa tapahtua useiden asteiden alijäähtyminen ennen jäätymisen alkamista.
  • Kastepiste - se lämpötila, jossa ilmassa kulloinkin oleva vesihöyry riittää tekemään sen täysin kyllästyneeksi niin, että suhteellinen ilmankosteus on 100 prosenttia.
  • Kasvihuoneilmiö - ilmiö, jossa useista eri aallonpituuksista muodostuvan sähkömagneettisen säteilyn tietyt aallonpituusalueet lämmittävät väliainetta, esimerkiksi maapallon kaasukehää ja seurauksena planeetan kaasukehän keskilämpötila kohoaa havaintojaksolla.
  • Kasvihuonekaasu - kaasu, joka aiheuttaa tai voimistaa kasvihuoneilmiötä.
  • Kinos - tuulen kuljettamaa ja pitkänomaiseksi muodostelmaksi kasaamaa lunta.
  • Kireä pakkanen - pakkanen on kireää, kun lämpötila on etelässä alle -15, maan keskiosassa alle -20 ja pohjoisessa alle -25 astetta.
  • Klimatologia - maapallon ilmastoa tutkiva meteorologian osa-alue, ilmasto-oppi tai ilmasto-tiede.

    • Kodin säähavaintoasema

    Koteihin tarkoitettu "säähavaintoasema". Hieman vanhempaa mallia, jonka tilalle monet nykyisin valitsevat digitaalisen sääaseman.

  • "Kodin säähavaintoasema" - voidaan mm. mitata ilmanpainetta, ilmankosteutta ja lämpötilaa, sekä ainakin yrittää ennustaa sään kehittymistä.
  • Kohvajää - kun jää pettää lumen painosta, jään päälle nouseva vesi ja lumi muodostavat sohjoa, joka pakkasen kiristyessä jäätyy kohvajääksi. Kohvajää sisältää usein ilmakuplia ja on himmeän vaaleaa, maitomaista, sen kiteet ovat pieniä ja raemaisia. Kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantokyvystä.
  • Konvergenssi - meteorologiassa alue, jolle tuuli tuo enemmän ilmaa kuin vie siitä pois.
  • Korkeapaine - korkeapaineessa ilmanpaine on korkeampi kuin ympäristössään. Kun ilmanpaine nousee, korkeapaine vahvistuu ja kun ilmanpaine laskee, korkeapaine heikkenee. Tuulet kiertävät korkeapainetta myötäpäivään pohjoisella pallonpuoliskolla. Korkeapaineessa ilma on laaja-alaisessa laskuliikkeessä, mikä usein hälventää pilvet. Korkeapaine ei useinkaan tarkoita talvella selkeää säätä toisin kuin kesällä. Jos talvella korkeapaineessa kuitenkin selkenee, niin silloin on yleensä kylmää. Korkeapainetta kuvataan sääkartalla kirjaimella K.
  • Korkeapaineen alue - maantieteellinen alue, jolla vallitsee korkeapaine.
  • Korkeapaineen selänne - kahden matalapaineen välissä.
  • Kuivuusindeksi - suhdeluku, jolla määritellään ilmaston kuivuutta tietyllä alueella.

    • Kuura

    Kuuraa ja jäätä syyslehdillä.

  • Kuura - härmistyneestä vesihöyrystä syntyneiden pienten jääkiteiden muodostama valkea peite rakenteiden pinnassa, erityisesti syksyllä.
  • Kuuroittainen sade - pilvisyys on runsasta ja kuurosateita tulee lähes koko ajan. Sateessa on voimakkuuden vaihteluita sadekuurojen tapaan, mutta ajallisesti sataa enemmän kuin yleensä kuurosadetilanteessa.
  • Kylmä rintama - rintama, jossa kahdesta ilmamassasta kylmempi voittaa alaa. Se merkitään sinisellä viivalla, jossa on kolmiomaisia nuolenkärkiä rintaman liikkeen suuntaan.
  • Laskettelusää, tunturisää, hiihtosää - laskettelu- ja hiihtokeskusten säätiedot ja -ennusteet.
  • Lumikuuro - Lumikuurossa lunta sataa hetken aikaa runsaasti ja näkyvyys on huono. Lumikuuroja voi tulla, vaikka lämpötila olisi selvästi plussan puolella.
  • Lumipyry - lumipyryssä lunta tulee runsaasti ja tuulee voimakkaasti.
  • Lumituisku - lumituiskussa lunta ei sada ollenkaan, vaan tuuli pöllyttää kevyttä irtolunta ilmaan. Lumituiskut voivat kinostaa lunta voimakkaasti.
  • Lämmin rintama - kahden ominaisuuksiltaa erilaisen troposfäärin ilmamassan välinen epäjatkuvuuskerros; lämpimän ilman virtaus matalapaineen mukana.
  • Lämpömittari - laite, jota käytetään aineen lämpötilan mittaamiseen.
  • Maatalousmeteorologia - meteorologiaa maatalouden näkökulmasta ja tarpeisiin.
  • Maatuuli - naalta tuulee merelle päin. Maatuulen vallitessa meri on lämmin, ja manner jäähtynyt.
  • Maksimituulet - maksimituulella tarkoitetaan 10 minuutin keskituulen nopeutta, joka saavutetaan kerran 50 vuodessa (V50).
  • Matalapaine - ympäristöään alemman ilmanpaineen alue. Tuulet kiertävät matalapainetta vastapäivään pohjoisella pallonpuoliskolla. Matalapaineessa on usein pilvistä, sateista ja sen takia viileähköä. Matalapaineessa ilma on laaja-alaisessa nousuliikkeessä, mutta matalapaine ei kuitenkaan aina merkitse sateista säätä. Ennustettaessa ongelmana on, että jo muutaman sadan kilometrin muutos matalapaineen reitissä muuttaa sään aivan toiseksi. Matalapainetta kuvataan sääkartalla kirjaimella M.
  • Matalapaineen alue - maantieteellinen alue, jolla vallitsee matalapaine.
  • Matalapaineen keskus - alue, jossa ilmanpaine on alin. Kun ilmanpaine laskee matalapaineen keskuksessa, sanotaan matalapaineen syvenevän.
  • Matalapaineen sola - eli matalan sola on matalan keskuksen kyljessä oleva venynyt matalan ilmanpaineen alue. Sääkartalla sola näyttäytyy ulospäin työntyvänä jyrkkänä mutkana matalan keskusta kiertävissä isobaareissa.

    • Merisää

    Merimeteorologiaa tarvitaan mm. merten laivaliikenteelle. Erityisesti purjelaiva-aikakaudella tieto tulevasta säästä olisi ollut hyvin tärkeää, mutta silloinhan sitä ei ollut juuri laisinkaan. Merikapteeni joutui luottamaan sääennustuksessaan siihen, mitä horisontissa näkyi.

  • Merimeteorologia - merisäiden tutkimista ja ennustamista.
  • Merituuli - meren ja rannikon päällä tapahtuva ilmavirtaus, joka johtuu maan ja meren lämpötilaeroista.
  • Merituulirintama - se linja, johon asti merituulen vaikutus maalla yltää.
  • Meteorologi - eli ilmatieteilijä on ilmatieteen eli meteorologian asiantuntija. Meteorologian alalta yliopistollisen koulutuksen saanut tutkija, joka tekee säähän, ilmastoon ja ilmakehään liittyviä tutkimuksia sekä niiden muutoksia koskevia ennusteita yleisölle ja muille käyttäjille. Meteorologien peruskoulutus tapahtuu Helsingin yliopistossa. Meteorologien pääasiallinen työllistäjä on Ilmatieteen laitos.
  • Meteorologia - ilmatiede, geofysiikkaan kuuluva tieteenala, joka tutkii ilmakehää ja sen käyttäytymistä. Sääilmiöitä käsittelevä tiede; oppi ilmakehän rakenteesta, koostumuksesta ja ilmiöistä. Tunnetuin meteorologinen sovellus on sään ennustaminen.
  • Meteorologinen - ilmatieteellinen.
  • Millibaari - käytöstä poistunut ilmanpaineen yksikkö.
  • Myrsky - Suomessa meteorologit puhuvat myrskystä, kun tuulen nopeus ylittää 21 m/s (noin 76 km/h). Suomessa myrskytilanteita havaitaan lähes yksinomaan vain merialueilla, pohjoisimmassa Lapissa sekä tunturien huipuilla.
  • Myrskybongari - sään ääri-ilmiöitä seuraava, valokuvaava tai muuten harrastava ihminen.
  • Myrskypuuska - lyhytkestoinen, myrskyn voimalla (vähintään 21 m/s) puhaltava tuuli.
  • Nietos - paksuksi kerääntynyt lumikerros.
  • Nuoskalumi - kostea ja paakkuuntuva raskas lumi.
  • Näkyvyys - näkyvän valon sironnan seuraus, ilman läpinäkyvyyden mitta, johon ei vaikuta pimeys eivätkä maaston esteet, mutta sitä pienentää ilman kuiva sameus tai kosteussuhteista riippuva kostea sameus.
  • Otsonikerros - sijaitsee 15 - 50 km korkeudella, johon suurin osa stratosfäärin otsonista on kertynyt. Otsonikerros suojelee maanpintaa liialliselta ultraviolettisäteilyltä (UV).


    • Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva televisiometeorologista - Copyright © Flickr/Alan Parkinson
    *Kaikki muut kuvat - Copyright Public domain © Pixabay

    Talven taikaa

  • Pakastua - ilma kylmenee, tulee pakkanen, pakkanen lisääntyy eli kiristyy.
  • Pakkanen - säätila, jossa lämpötila on veden jäätymispisteen alapuolella.
  • Pakkasaste - miinusaste, lämpöasteet alle nollan.
  • Pakkasen purevuus - pakkasen purevuus kuvaa talvella lämpötilan ja tuulen yhteisvaikutusta.
  • Pakkaslumi - pakkasilmalla satava irtonainen lumi.
  • Pakkastalvi - talvi, jolloin lämpötila on pääsääntöisesti nollan alapuolella ja jolloin usein on myös pysyvä lumipeite.
  • Palleropilvi - Pikkuruisista valkoisista, varjottomista palleroista muodostuva yläpilvikerros yli 5 km korkeudessa, "taivas rastaanrinnalla". Pallerot ovat usein järjestyneet jonoihin tai ryhmiin.
  • Paukkuva pakkanen, paukkupakkanen - jäätyvä vesi esim. puurakenteissa, kuten seinänraoissa, laajenee jäätyessään ja saa (rikkoutuvan) puun paukkumaan.
  • Pilvenkorkeus - pilven alarajan pystysuora etäisyys maanpinnasta.
    • Poutapilviä

    Auringonkukka, sinitaivas ja poutapilvien hattarat.

  • Pilvi - taivaalla leijaileva koostuma vesihöyryä, jääkiteitä ja muita aineksia. Pilviä ovat myös savupilvi ja pölypilvi.
  • Pilvinen - taivas on kokonaan tai lähes kokonaan pilvien peitossa. Noin 85 - 100 % taivaasta on pilvien peitossa.
  • Pilvisyys - pilvisyyden asteen määrittelee se, kuinka suuri osa taivaasta on pilvien peitossa. Alla esitetyt prosentit ovat pyöristettyjä:
    Selkeää - noin 0 - 15 % taivaasta on pilvien peitossa, yksittäisiä pilviä.
    Melko selkeää - noin 15 - 35 % taivaasta on pilvien peitossa.
    Puolipilvistä - noin 35 - 65 % taivaasta on pilvien peitossa.
    Melko pilvistä - noin 65 - 85 % taivaasta on pilvien peitossa.
    Pilvistä - noin 85 - 100 % taivaasta on pilvien peitossa.
  • Pintavesien lämpötila - järvien pintavesien lämpötiloja mitataan, seurataan ja ennustetaankin.
  • Pouta - poudalla on pääasiassa sateetonta, mutta ei välttämättä aurinkoista. Poudan määritelmä sallii myös heikon sateen: poutaa on, jos sadetta tulee alle 0,3 millimetriä vuorokaudessa. Tämä on hyvin pieni sademäärä, joka voi tulla esimerkiksi heikosta sadekuurosta tai tihkusateesta. Joissain murteissa poudalla tarkoitetaan aurinkoista säätä, mutta sitä se ei siis välttämättä tarkoita.
  • Poutainen säätyyppi - poutaisessa säätyypissä vallitsee yleensä korkeapaine.
  • Puolipilvinen - taivaasta puolet on pilvessä, puolet kirkkaana.
  • Puuskaisuus, tuulenpuuska - lyhytaikaiset tuulen puuskat syntyvät ennen kaikkea siksi, että ilman pyörteisen sekoittumisen vaikutuksesta ylemmistä ilmakerroksista siirtyy nopeammin virtaavaa ilmaa hetkellisesti lähemmäs maanpintaa.
  • Pölypyörre - selkeässä säässä oleva pyörre. Olennaista on, että pyörre ei ulotu pilveen tai pilveä ei ole. Pölypyörteet vaativat auringon lämmitystä syntyäkseen. Pölypyörteet ovat selvästi heikompia kuin trombit. Pölypyörre kaappaa mukaansa pölyä ja roskaa. Pölypyörrettä luullaan joskus trombiksi.
  • Rajuilma - vaaraa tai vahinkoa aiheuttava ukkospilvi. Yleensä kesäinen, voimakas ukonilma, johon liittyy voimakasta salamointia, ukkospuuskia ja mahdollisesti rakeita. Ei välttämättä vaadi myrskylukemiin nousevaa tuulta. Myös trombeja saattaa esiintyä. Joskus kuulee puhuttavan ukkosmyrskystä, mutta Suomen sääkielessä myrsky-sana on varattu tuulille, jotka puhaltavat vähintään 21 m/s, kun käytetään 10 minuutin keskituulta.
  • Rankkasade - rankkasade ei tarkoita välttämättä jatkuvaa kaatosadetta. Rankkasateen määritelmä täyttyy esimerkiksi silloin, kun viiden minuutin aikana vettä sataa 2,5 millimetriä tai 24 tunnin aikana 20 millimetriä.
  • Revontulet - ilmakehän yläosan (ionosfäärin) valoilmiö noin 100 km:n korkeudesta ylöspäin. Niitä syntyy napa-alueilla magneettisten napojen ympärille sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla. Revontulivalo syntyy, kun aurinkotuulen hiukkaset maapallon magneettikentän ohjaamina ja sähkökenttien kiihdyttäminä törmäävät happi- ja typpimolekyyleihin. Törmäyksessä syntyy revontulivaloa, joka on tyypillisesti kellanvihreää tai punaista.
  • Räntäsade - räntäsateessa on sekä vettä että lunta. Usein räntänä pidetty sade onkin oikeasti märkää lumisadetta.
  • Sadekuuro - sadekuuro tulee kuuropilvestä. Sadekuurot yleensä alkavat ja loppuvat äkkiä. Sateessa on selviä voimakkuuden vaihteluita ja paikalliset vaihtelut sademäärissä ovat suuria. Tyypillinen sadekuuro kestää alle puoli tuntia.
  • Sademittari - väline, jolla mitataan sateen määrää. Perinteiset ja uudet, digitaaliset, langattomat sademittarit.
  • Sadetutka - periaatteessa sama, kuin säätutka, mutta sadetutkalla tarkoitetaan myös yleisölle tarjottavia sadekarttapalveluita. Monissa nettipalveuissa sadetutkalla tarkoitetaan sadehavaintojen lisäksi sateen liikkeen ennustamista.

    • Ukkosilma

    Ukkosilma salamoineen on sykähdyttävä näky - luonnonvoimat hiljentävät ihmisen seurailemaan tätä mahtavaa näytelmää.

  • Salama - syntyy, kun ukkospilven eri osien tai pilven ja maan välille syntynyt sähköjännite purkautuu äkillisesti salamana.
  • Salmensuu, Paavo - oli aikanaan Suomen ensimmäinen televisiometeorologi. Hän esiintyi vuosina 1958 - 1964 Sääruudussa, ja hänen "tavaramerkikseen" muodostui se, että hän osoitteli sääkarttoja piipunvarrella.
  • Sateenkaari - spektrin väreissä esiintyvä ilmakehän optinen ilmiö. Se syntyy, kun valo taittuu pisaran etupinnasta, heijastuu pisaran takapinnasta ja taittuu jälleen pisaran etupinnasta. Koska vesipisara on dispersiivinen, valkoinen valo hajoaa väreiksi muodostaen sateenkaaren.
  • Sateen todennäköisyys - tarkoitetaan todennäköisyyttä, jolla tietyllä aikavälillä esiintyy sadetta. Jos sateen todennäköisyys on 55%, on hiukan suurempi mahdollisuus, että sataa, kuin että olisi poutaa. Jos sateen todennäköisyys on 95%, on lähes varmaa, että sataa. Sateen todennäköisyys lasketaan käyttämällä säämallista saatavia tietoja sateesta ja ilman kosteudesta.
  • Sateinen säätyyppi - matalapaineisiin liittyvät säärintamat ovat Suomen yllä tai Suomen yli kulkee matalapaineita. Sateisessa säätyypissä on pitkiä, lähes yhtenäisen sateen aikoja. Sateet voivat olla runsaita.
  • Sumu - lähellä maata olevassa ilmakerroksessa esiintyvä, maahan kosketuksissa oleva, näkyvyyttä huonontava leijailevien hienojakoisten vesipisaroiden muodostuma. Sumun vallitessa näkyvyys on enintään yksi kilometri.
  • Sumupeite - paksu, näkyvyyden estävä sumu.
  • Superhelle, hirmupakkanen jne - kansan ja median käyttämiä kuvaavia ilmauksia, jotka eivät kuulu meteorologian määritelmiin.
  • Syöksyvirtaus - ukkospilvestä alas syöksyvä voimakas ilmavirtaus, kuuropilven kylmistä ja voimakkaista laskuvirtauksista aiheutuva voimakas puuskittainen tuuli kuuron etuosassa. Syöksyvirtaus voi kaataa metsää tieltänsä ja tuulennopeudet voivat olla yli 30 m/s. Syöksyvirtausta luullaan joskus trombiksi. Syöksyvirtaus on trombia yleisempi. Syöksyvirtauksen jäljet tunnistaa siitä, että sen kaatamat puut kaatuvat yhteen suuntaan.
  • Säiden ja ilmojen seurailija - suomalaiset seuraavat tarkoin säätä ja sääennustuksia, sekä keskustelevat säästä, erityisesti tulevasta säästä.
  • Sää - eli ilma. Ilmakehän tila jollakin tietyllä paikalla, tiettynä ajankohtana. Sää on ilmanpaineen, lämpötilan ja kosteuden, auringonpaisteen, pilvisyyden, sateen ja tuulen yhteistulos.


    • Sääasema

    Vantage Pro 2 sääasema, sekä koti- että ammattilaiskäyttöön.

  • Sääasema - säähavaintoasema, meteorologinen asema.
  • Sääennuste - arvio tulevasta säästä eli troposfäärin tilasta lähitulevaisuudessa, käsittäen esimerkiksi ilman lämpötilan ja sateen mahdollisuuden. Tyypillisin ennustepituus on 12 - 48 tuntia. Pisimmät luotettavat ennusteet ovat 5 - 10 päivää. Tärkein ennusteen tarkkuuteen vaikuttava asia on ennusteen pituus. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen säätä ennustetaan, sitä epätarkemmaksi ennusteet käyvät.
  • Sääennusteen osuvuus - yhden vuorokauden lämpötilaennusteet toteutuvat lähes 90 prosenttisesti ja kahden vuorokauden noin 85 prosenttisesti. Sade-ennusteet ovat lähes yhtä hyviä kuin lämpötilaennusteet.
  • Sääennustusmallit - tietokoneella laskettavia numeerisia malleja, jotka kuvaavat ilmakehän tilaa eri ajanhetkinä. Tietokonemalli saa alkuarvonsa ympäri maapalloa tehdyistä säähavainnoista, ilmakehän pystyrakennetta mittaavista luotauksista sekä sääsatelliiteista ja säätutkista saatavasta informaatiosta. Meteorologit tietävät minkälaisissa tilanteissa tietokonemallit tekevät virheitä, ja pystyvät usein korjaamaan ilmeisiä ongelmia. Käsitteitä: malli, mallitulkinta, mallitus.
  • Säähavainto - säästä tehty havainto tietyssä maantieteellisessä sijainnissa tietyllä hetkellä; käsittää muiden muassa lämpötilan, tuulen ja ilmanpaineen mittaukset.
  • Sääilmiö - ilmakehän alakerroksessa eli troposfäärissä esiintyvä ilmiö.
  • Sääkartta - kartta, joka näyttää tärkeimmät meteorologiset suureet (lämpötila, ilmanpaine, tuulen suunta ja nopeus, matala- ja korkeapainealueet, säärintamat jne.) tiettynä aikana tietylle alueelle. Tutuin sääkartta on television meteorologien esittelemä sääkartta, jolla näkyvät erilaiset säätiedot.
  • Sääkarttamerkit - erilaisilla sääkarttamerkeillä eli säämerkeillä kuvataan erilaisia meteorologisia asioita sääkartalla.
  • Säärintama - meteorologiassa kahden ilmamassan rajavyöhyke, jossa ilmamassalle tyypilliset ominaisuudet, kuten lämpötila ja tropopaussin korkeus, muuttuvat melko nopeasti.

    • Sääsatelliitti

    Sääsatelliitti.

  • Sääsatelliitti - satelliitti, jonka mittauksia käytetään sään havainnoimiseen. Se on joko geostationäärinen tai naparatainen. Edelliset kiertävät maapalloa päiväntasaajan tasossa samaa vauhtia kuin maapallokin noin 36 000 km korkeudella (esim. Meteosat). Jälkimmäiset kulkevat lähes napojen kautta kulkevaa rataa tyypillisesti 850 km korkeudella. Ensimmäinen sääsatelliitti, yhdysvaltalainen Vanguard 2 laukaistiin Maata kiertävälle radalle 17. helmikuuta 1959 kello 15:55 UTC. Vanguard 2:n radiolähetin toimi vain 19 päivän ajan, mutta satelliitti jatkaa edelleenkin (2015) kiertämistään kiertoradallaan, jolla sen oletetaan pysyvän 300 vuotta.
  • Säätutka - havaintotyökalu, jolla saadaan selville, missä sataa ja kuinka rankasti. Säätutkilla mitataan erityisesti sateen voimakkuutta ja sen alueellista jakaumaa. Säätutkan avulla saadaan sadekartta eli säätutkalla tehtävistä mittauksista tehdään erilaisia kuvia eri käyttäjille, joista puhutaan usein (sade)tutkakuvina, joita voidaan esittää animaatioina.

    • Televisiometeorologi

    Helmikuussa 2013 Lapin perukoilla on ollut puolipilvistä ja kireää pakkasta, kun Helsingin korkeudella on lähestytty lumisateessa jo nollaa. Kansalle säävalistusta televisiossa oli antamassa meteorologi Pauliina Kuokka.

  • Televisiometeorologi - meteorologi, joka ennustaa tulevaa säätä televisiossa. Monista television meteorologeista on tullut suuria kansan suosikkeja, eräistä legendoja. Heihin kuuluvat joko entiset taikka nykyiset television meteorologit, Anne Borgström, Matti Eerikäinen, Juha Föhr, Jesse Heikkilä, Toni Hellinen, Marjo Hoikkanen, Matti Huutonen, Aleksi Jokela, Joonas Koskela, Kerttu Kotakorpi, Pauliina Kuokka, Elina Lopperi, Ilona Lång, Miina Manninen, Mette Mannonen, Markus Mäntykannas, Henri Nyman, Erkki Nysten, Seija Paasonen, Pekka Pouta, Liisa Rintaniemi, Mikko Routala, Paavo Salmensuu, Visa Salojärvi, Lea Saukkonen, Petri Takala, Anniina Törmä ja Anssi Vähämäki.
  • Termiikki - kuplamainen, ympäröivää ilmaa lämpimämpi nouseva ilmamassa, jota nostaa konvektio. Alhaalla kapeana putkena (n. 100 m) ylempänä levenee (300 - 400 m). Nousunopeus keskellä suurin, laidoilla heikompi. Termiikin ympärillä on laskeva vyöhyke. Kallistuu tuulen mukana.
  • Terminen kesä - vuorokauden keskilämpötila on kymmenen asteen yläpuolella.
  • Terminen kevät - vuorokauden keskilämpötila on nollan ja kymmenen asteen välillä.
  • Terminen syksy - vuorokauden keskilämpötila on nollan ja kymmenen asteen välillä.
  • Terminen talvi - vuorokauden keskilämpötila on nollan asteen alapuolella.
  • Termoanemometri - kuumalankatuulimittari.
  • Teräsjää - kirkas teräsjää muodostuu suoraan vedestä. Se on tumman sinertävää, lasimaista ja yleensä suurikiteistä. Jään kantokyky mitataan aina teräsjään mukaan. Pienin kantava teräsjään paksuus on yksin kulkevalle ihmiselle vähintään viisi senttiä.
  • Tihkusade - pienipisarainen sade. Tihkua sataa sumupilvistä ja tihkusade heikentää näkyvyyttä. Tihku kastelee, vaikka suurta sademäärää siitä ei kerry. Tihkua voi sataa ympäri vuoden.
  • Tornado - paikallinen, voimakas ja lyhytkestoinen myrskypyörre (nopeasti pyörivä ilmapatsas). Ilmiönä sama kun trombi.
  • Trombi - paikallinen, voimakas ja lyhytkestoinen myrskypyörre (nopeasti pyörivä ilmapatsas). Trombin kaatamat puut ovat maastossa hujan hajan. Ilmiönä sama kuin tornado. Trombissa on suppilopilvi ja määritelmään kuuluu, että suppilopilvi ulottuu pilvestä maahan asti. Jos pyörre on pilven ja veden välissä, sitä kutsutaan vesipatsaaksi. Jos pyörre ei ulotu maahan asti, on kyseessä suppilopilvi.
  • Tropopaussi - troposfäärin ja stratosfäärin rajapinta, joka on navoilla noin 8 km ja päiväntasaajalla noin 18 km korkeudella. Tropopaussiin päättyy ilmakehän lämpötilan lasku.
  • Tunturisää, laskettelusää, hiihtosää - laskettelu- ja hiihtokeskusten säätiedot ja -ennusteet.
  • Turbulenssi - virtauksen nopeata epäsäännöllistä vaihtelua ajan suhteen.
  • Tuulenpesä - lehtipuiden tuulenpesät: oksien epänormaalin haaroittumisen seurauksena muodostuneet tiheät oksarykelmät.
  • Tuulen suunta - suunta, josta tuuli puhaltaa. Etelätuuli puhaltaa etelästä ja länsituuli lännestä ja niin edelleen.

    • Tuulentupa

    Tuulentuvissa haaveillaan linnoista, prinsseistä ja prinsessoista - ja lottovoitosta.

  • Tuulentupa - kuvitteellisesti, haave- ja ilmalinna, perusteeton haaverakennelma.
  • Tuuli - tavallisimmin ilmakehän alimmissa kerroksissa, maanpinnan suuntaan tapahtuva ilman virtaus. Ilman virtausta paikasta toiseen. Tuulen voimakkuus ja suunta riippuu ilmanpaineesta, joten tuuliennuste on käytännössä yhtä hyvä kuin ilmanpaine-ennuste. Erilaisia tuulia ovat mm. tuulahdus, henkäys, puhuri, puuska, viima, vihuri ja myrsky. Tuulen voiman mukaan erilaisia tuulia ovat myös tyyni 0m/s, jolloin ei tuule lainkaan, sekä tyynestä myrskyyn: hyvin heikko tuuli, heikko tuuli 1 - 3 m/s, kohtalainen tuuli 4 - 7 m/s, navakka tuuli 8 - 13 m/s, kova tuuli 14 - 20 m/s, myrsky 21 - 32 m/s, hirmumyrsky yli 32 m/s.
  • Tuuliasteikko - tuulen nopeuden mittaamista tuuliasteikolla. Boforiasteikolla (eli Beaufortin asteikolla) kuvataan tuulen vaikutuksia. Asteikko soveltuu tuulen nopeuden silmämääräiseen arviointiin. Yhteispohjoismaisen päätöksen mukaisesti Ilmatieteen laitos luopui boforiasteikon käytöstä ja alkoi 1. toukokuuta 1976 lähtien merisäätiedotuksissa ilmoittaa tuulen nopeuden metreinä sekunnissa.

    • Tuulihattu

    Tuulihattutyttökö? Tuskin kuitenkaan. Tuulihattu ei huolettomana huoli huomisesta, kun taas tuulella käyvän mieliala heittelehtii yllättävästi, kuin tuulessa kieppuva ja kitisevä tuuliviiri.

  • Tuulihattu - savupiipun tai ilmanvaihtokanavan päässä oleva peltihattu, savuhattu. Erityisesti huolettomista tytöistä käytetty nimitys - tuulihattu on varsin epävakaa henkilö, hän on tuulella käypä.
  • Tuulikannel - eli tuuliharppu. Kielisoitin, joka ripustetaan ulos ja jonka kieliä tuuli soittaa.
  • Tuulimittari - anemometri, mittaa tuulen nopeutta.
  • Tuulispää - äkillinen tuulenpuuska, puuskaus, vihuri, tuuliaispää, tuuliainen.
  • Tuulonen - runokielen ilmaus tuulesta. Esimerkiksi vähitellen alkava, leppoisa tuuli yli peltojen on tuulonen. Yöllä voi leppeä tuulonen hiljaa tuuditella viljapellossa kahistelevaa nuortaparia.
  • Tykkylumi - puun latvukseen ja oksille kasaantunut raskas lumikerrostuma.
  • Tähtitieteelliset vuodenajat - tähtitieteelliset vuodenajat johtuvat siitä, että maapallo kiertoradallaan vastaanottaa eri kuukausina eri tavalla auringon valoa. Tämän valon mukaisesti määräytyvät tähtitieteelliset vuodenajat, eivät siis lämpötilan mukaan, kuten termiset vuodenajat. Talvipäivänseisauksesta alkaa tähtitieteellisissä vuodenajoissa astronominen talvi, joka päättyy kevätpäiväntasaukseen. Tähtitieteellinen kevät alkaa kevätpäivän tasauspäivästä, joka on noin maaliskuun 21. päivä. Kevättä kestää 93 vuorokautta, ja se päättyy kesäpäivän seisaukseen 21. kesäkuuta juhannuksen tuntumassa. Silloin on meillä päivä pisimmillään ja yö lyhyimmillään. Kesäpäivän seisauksesta päivät alkavat taas lyhetä. Kesää kestää 94 vuorokautta syyspäiväntasaukseen saakka.
  • Ukkonen eli ukkosilma -kun ukkospilvi sähköistyy niin paljon, että sen varaukset purkautuvat salamoina, pilvestä on tullut ukkospilvi. Ukkonen voidaan ilmiönä määritellä salamoiden esiintymiseksi.
  • Ukkosmyrsky - puhekielessä ja sanomalehdissä käytetty nimitys voimakkaasta ukkosesta.
  • Ukkospilvi - ukkosen yhteydessä esiintyvä pilvi, jossa on positiivisia ja negatiivisia sähkövarauksia. Koska varaukset ovat kuitenkin pilven eri kohdissa, syntyy pilven eri osien ja maanpinnan väliin varausten välille jännite-ero, joka purkautuu äkillisesti salamaniskuna. Salamoista noin 80 % on pilven sisällä tapahtuvia purkauksia, ja noin 20 % lyö pilvestä kohti maata.
  • Ukkospuuska - äkillinen, voimakas puuskatuuli, joka liittyy ukkoskuuropilveen. Aiheutuu kylmän ilman laskeutuessa nopeasti pilvestä. Ukkospuuskat nostattavat nopeasti kovankin aallokon ja saattavat kaataa puita. Ukkospuuskassa voidaan hetkellisesti mitata yli 21 m/s tuulta, vaikka 10 minuutin keskituuli jää huomattavasti sen alle.
  • Ultraviolettisäteily - sähkömagneettista säteilyä.
  • Umpihanki - umpinainen, tietön hanki.
  • Untuvapilvi - pitkistä, ohuista valkoisista kuiduista muodostuneita pilviä, jotka muistuttavat usein koukkuja, raitoja tai kalanruotomaisia rakenteita. Untuvapilvet koostuvat jääkiteistä ja kuuluvat yläpilviin.
  • Utu - kosteaa sameutta ilmassa.
  • Vaaratiedote - kansalaisia ohjataan huomautuksin, varoituksin ja vaaratiedottein. Vaaratiedote (aiemmin hätätiedote) on toimivaltaisen viranomaisen antama tiedote, jonka tarkoitus on varoittaa vaarallisesta tapahtumasta ja jolla annetaan toimintaohjeita. Ilmatieteen laitoksella on oikeus antaa vaaratiedotteita vaarallisten säätilanteiden osalta. Vaaratiedote voidaan antaa, jos se on välttämätöntä väestön varoittamiseksi, silloin kun vaarallisen tapahtuman seurauksena voi aiheutua ihmisille hengen- tai terveysvaara taikka vaara merkittävälle omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle.
  • Vaihteleva säätyyppi - poutaiset ja sateiset jaksot vaihtelevat. Vaihteleva on hieman epävakaista poutaisempi ja aurinkoisempi. Vaihtelevan säätyypin aikaan ei yleensä kuuluta matala- eikä korkeapaineen alueeseen.
  • Varoitus - kansalaisia ohjataan huomautuksin, varoituksin ja vaaratiedottein. Varoitukset koskevat yleensä seuraavaa 24 tuntia ja kertovat tältä ajanjaksolta pahimmasta tilanteesta, esimerkiksi voimakkaimmasta tuulesta. Näiden lisäksi joistain sääilmiöistä annetaan myös ennakkovaroituksia 2 - 5 vuorokautta etukäteen Kovan tuulen varoitus: tuulennopeuden 10 minuutin keskiarvo 14 - 20 m/s. Myrskyvaroitus: tuulennopeuden 10 minuutin keskiarvo 21 - 32 m/s. Hirmumyrskyvaroitus: tuulennopeuden 10 minuutin keskiarvo yli 32 m/s.
  • Vedenkorkeus - meren tai järven pinnan korkeus maan suhteen.
  • Vesipatsas - merialueiden ylle syntyvä trombimainen suppilo. Vesipatsas on siis veden yllä liikkuva trombi, joka saa energiansa ympäristöään lämpimämmästä merivedestä. Vesipatsaat ovat yleensä heikompia kuin trombit, mutta kestävät pidempään.
  • Ydintalvi - ilmiö, jossa valtavien räjähdysten seurauksena maapallo peittyy pölypilveen, joka himmentää auringon säteilyn ja aiheuttaa jääkauden.
  • Yöhalla - halla, joka esiintyy yöllä.
  • Ylivuotinen lumi ja jää - vuotta vanhempaa lunta ja jäätä kylmillä seuduilla.
  • Yöpakkanen - pakkasta kahden metrin korkeudella kasvukauden aikana.
  • Yöpilvet - pimeään aikaan havaittavia pilvimuodostelmia, jotka hohtavat auringonvaloa. Niitä havaitaan parhaiten muutamia tunteja ennen tai jälkeen auringon laskua.
  • Äkillisen säämuutoksen ilmoitus - ilmoitus äkillisestä säänmuutoksesta.


    • Sääasema

    Sääasema kerää ja lähettää edelleen monenlaista tietoa säästä.

    Lähteet

    *Spectrum: Sää ja säänennustaminen
    *Foreca
    *Yle Uutiset, Minna Matintupa: Säätermit sekoittuvat kansan suussa
    *Hartonen, Sari: Sää ympäri vuoden (2008)
    *Ilmatieteen laitoksen sivusto
    *MTV: Meteorologi suomi-sanakirja: Ota säätermit haltuun - meteorologit Markus Mäntykannas ja Aleksi Jokela
    *Wikipedia
    *Wikisanakirja
    *Tieteen termipankki
    *Nykysuomen sanakirja WSOY
    *Suomen tuuliatlas
    *Venelehti.fi
    *Tampereen teknillinen yliopisto