Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä ukkonen on nopeasti nousemassa maiseman ylle. Ukkonen on yksi luonnon suurimmista ja pelottavimmistakin näytelmistä, jota koko luomakunta hiljentyy seuraamaan.

Sään ennustaminen kansanperinteessä taivaan ilmiöitä tarkkailemalla

Taivas on tavattoman laaja käsite. Säiden ennustajan kannalta tärkeitä tarkkailukohteita ovat koko taivaankannen väri, pilvet, niiden muodot ja värit, sekä linnunrata, tähdet, tähdenlennot - luonnollisesti myös kuu, aurinko, revontulet ja sateenkaaret.

Luomme tässä yhteydessä katseemme myös hieman matalammalle, ja teemme päätelmiä usvasta, sumusta ja horisontista.

Taivaalla lentävistä linnuistakin tehdään tulevan sään suhteen lukuisia erilaisia päätelmiä. Linnuista tarkataan myös niiden ääntä ja muuta käyttäytymistä. Katso linnut ylhäältä linkistä: Sää ja eläimet.

Ukkonen salamoi

Ukkonen salamoi Siilinjärvellä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Janne

Ukkonen

  • Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun ukkonen jyrähtelee kovasti. (Poromiesten uskomus)
  • Maito happanee edellä ukkosen.
  • Jos alakivi hikkoilee, tullee ukkosen Uima.
  • Jos paksun keräpilven ylälaitaan ilmaantuu lämpimällä ilmalla harsopilviä, jotka ikään kuin untuvaisena reunustana haipuvat paksusta pilvestä poispäin, niin pilvi on muuttumassa ukkospilveksi ja voidaan kohta odottaa sähköpurkauksia ja sadetta.
  • Ukkosen edeltäjä on muuan ohuen kerrospilven tapainen muodostuma, mihin ilmaantuu pieniä, auringon valon nihin sattuessa punaisen ruskeita huippuja. Se nähdään useimmiten aamusella.
  • Kukaan ei saanut ukkosta kostamatta pilkata. Kun ukkonen nousi, silloin kipaistiin heinäpellolta pirttiin, suljettiin savupellit ja ikkunat. Istuttiin hiljaa nurkassa ja kiellettiin lapsia meluamasta.
  • Jos ukonilma menee pohjoiseen, niin sää kylmenee.


    • Aamu-usvaa

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva, aamu-usvaa - Copyright © Flickr/Juho Holmi

    Sään ennustaminen usvasta ja sumusta - vaarat hattu päässä

    Kuvassa on aamu-usvaa pellolla. Juuri tällaisen aamu-usvan oikeaoppinen tulkinta sään suhteen vaatiikin jo kokenutta sääilmiöiden tarkkailijaa. Helppoa on tehdä ennuste esimerkiksi silloin, kun horisontissa vaarat ovat hattu päässä, eli vaarojen laella on sumupilvi. Sehän tietää varmaa sadetta.

    Horisontti

  • Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun vaarat sinertävät. (Poromiesten uskomus)
  • Kun metsä mustenee, tulee huono sää.
  • Vesisadetta on tulossa, kun vaarat ovat ikäänkuin savussa. Se tietää pahaa säätä joskus kolmeksi päiväksi. (Poromiesten uskomus)
  • Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun taivas peittyy horisontissa pilven taakse. (Poromiesten uskomus)

    • Pilvet

  • Tulee sade, kun päivä laskee pilveen.
  • Vesisadetta on tulossa, kun taivaalle on ilmestynyt ohut, sumumainen tai savumainen pilvi eli jaana. (Poromiesten uskomus)
  • Vesisadetta on tulossa, kun taivaalle on kertynyt sinisiä pilviä. (Poromiesten uskomus)
  • Vesisadetta on tulossa, kun taivaalle syntyy uusia pilvimuodostelmia. (Poromiesten uskomus)
  • Vesisadetta on tulossa, kun paksut pilvet peittävät suuren osan taivaasta. (Poromiesten uskomus)
  • Vesisadetta on tulossa, kun pilvet eivät punoita auringonlaskun kohdalla. (Poromiesten uskomus)
  • Jos taivaalla näkyy reen jalasten muotoisia pilviä, tulee kaunis sää.
  • Poutaa pilvi pohjoisessa, mutta pakkasta lännessä.
  • Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun pilvet ovat pohjoisessa. (Poromiesten uskomus)
  • Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun taivas peittyy horisontissa pilven taakse. (Poromiesten uskomus)
  • Kun taivaalla näkyy reenjalakset/tuulenkynnet, niin sataa noin kuuden tunnin päästä.

    • Pilvet

  • Poutaa pilvi pohjoisella, jäätä jänkä luotehella.
  • Musta pilvi peljättävi, savenkarvainen satavi.
  • Musta pilvi murjottaa, harmaa pilvi sataa.
  • Vesisadetta on tulossa, kun harsopilvet kasvavat horisontissa eli jaanaavat. (Poromiesten uskomus)
  • Vesisadetta on tulossa, kun länneltä nousee harmaata ja ohutta pilvenharsoa niin paljon, että ne täyttävät taivaan, ja samaan aikaan tuulenhenki huokuu idästä. (Poromiesten uskomus)
  • Vesisadetta on tulossa, kun ohuet, harmaat pilvenhaituvat nousevat lännestä ja kasautuvat, ja samaan aikaan alkaa tuulla idästä. (Poromiesten uskomus)
  • Vesisadetta on tulossa, kun suuri harsopilvi peittää taivaan. (Poromiesten uskomus)
  • Kun sateen aikana pilvet rakoilevat, jotta sininen taivas näkyy, lakkaa sade pian.
  • Mitä synkemmät ovat pilvet ja mitä lämpimämpi on ilma, sitä pikemmin sade alkaa.
  • Korkealla leijuvat hennot, valkoiset pilvenhattarat ennustavat kaunista ilmaa, valkoiset matalalla kulkevat lunta.

    • Uhkaava pyöröpilvi
  • Moniväriset, kerroksittaiset pilvet ennustavat ukkosta; punertavat ja tummanharmaat pilvet varhain aamulla ennustavat rankkasadetta.
  • Suuret pilvikerrokset kaukana taivaanrannalla nostattavat tuulen, eli vetävät sen puoleensa.
  • Kun pilvet suurissa ryhmissä jatkuvasti kulkevat, on myrsky odotettavissa.
  • Kun pilvinen taivas illalla kirkastuu, tulee kaunis ilma.
  • Suuret paikallansa olevat pilvet merkitsevät myöskin rajuilmaa. Mutta korkealla taivaalla liitävät pienet pilvenhattarat ennustavat kaunista ilmaa, samoin punertavat pilvet, jotka ovat korkealla.
  • Kaunista säätä saadaan, kun taivas on rastaanrinnalla (pieniä valkeita pilvenmykyröitä).
  • Kaunista säätä saadaan, kun puolille päivin taivaalle muodostuu kohtalaisesti keräpilviä, mitkä iltaan mennessä häviävät.
  • Kaunista säätä saadaan, kun pilvipeite hajoaa.
  • Sadetta saa varoa, kun kesällä auringon noustessa on päinvastaisella taivaanrannalla pilviseinä (vastarinta), mikä ei katoa aamusella klo 8 - 9:ään mennessä, niin tavallisesti sataa puolenpäivän aikaan taikka iltapäivällä. Jos se taas aamusella katoaa taikka liikkuu seudun yli, voidaan odottaa päivän pysyvän poutaisena.
  • Sadetta saa varoa, kun taivaalla on aaltomaisia pilviä ja ne käyvät reunoiltaan epämääräisiksi ja yhtyvät, niin silloin tulee sadetta. Jos ne sitä vastoin vielä katkeilevat poikki, jolloin syntyy kerämäisiä pilviä, saadaan kaunista säätä.
  • Sadetta saa varoa, kun muodostuu kerrospilviä tai useampia pilvikerroksia.
  • Jos on sateen oireita, niin harvoin se jää tulematta, jos kirkkaankin aamun jälkeen rupeaa usein jo aamupäivällä taivaalle kasvamaan pilvien möykkyjä, jotka puolille päivin mennessä taikka jo ennemminkin satavat, usein ukkosen ohella.


    • Sateenkaari

    Sateenkaarikin kertoo tarkalle havaintojen tekijälle siitä, miten säät kehittyvät. Onko sateenkaari korkea vaiko matala - osuvatko sen päät veteen?

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    Kuva Copyright © Flickr/Jani Vienonen
    Sateenkaari

    Kun sateenkaaren pää osuu veteen, kuten kuvassa, sateenkaari on imemässä itseensä vettä.

    Sateenkaari

  • Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun sateenkaari on korkea. (Poromiesten uskomus)
  • Pahaa ilmaa ennustaa, jos sateenkaari on suora ja matala tai sen molemmat päät veteen paistavat.
  • Kun sateenkaari ilmestyy, sade loppuu.
  • Sateenkaaren päässä ei sada.
  • Vesisadetta on tulossa, kun sateenkaari on kovin matalalla. (Poromiesten uskomus)
  • Aamuisin näkyvä sateenkaari ennustaa sadetta, mutta iltaisin näkyvänä kaari tietää sateen loppumista.
  • Sateenkaari imee järvestä vettä, jotta voipi kohta sen höksäyttää maassakulkijan niskaan.
  • Jos sateenkaari häipyy nopeasti, tietää se kaunista säätä, mutta jos se hitaasti painuu pilveen tai näkyy kaksoiskaari, jatkuu sade.

    • Revontulet

  • Kun revontulet leiskuvat metsänrajassa, tulee pakkanen.
  • Kun revontulet leiskuvat metsänrajassa, ne palavat pakkaseksi.
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun taivaanvalkeat leimuavat pohjoisella taivaalla. (Poromiesten uskomus)
  • Kun revontulet palaa korkealla taivaalla, tulee tuisku.
  • Lauhaa tai pyryä on tulossa, kun revontulet ovat etelätaivaalla. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa on tulossa parin päivän kuluttua, kun taivaanvalkeat eli revontulet punottavat. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun revontulet riehuvat kovasti joka taholla tai palavat kaarella. (Poromiesten uskomus)
  • Tuiskuilmoja on tulossa, kun taivaanvalkeat palavat. (Poromiesten uskomus)

    • Tuuli

  • Myrskyt jatkuvat tavallisesti kolme vuorokautta.
  • Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun tuuli kääntyy ympäri myötäpäivään. (Poromiesten uskomus)
  • Kun tuulee pitkään lounaasta, niin silloin pakkanen heikkenee.
  • Itä kesän istuttaa, länsituuli lämmittää.
  • Ei lakkaa itä tuulemasta ennen kuin sataa.
  • Iän ilimat ilikeimmät (jos tuulee idästä, niin sitä jatkuu pitkään ja on yleensä huonoja kelejä).
  • Idästä tulevat sateet kaikkina vuoden aikoina, varsinkin lounaissuomessa.
  • Idästä isot satehet. Idän kesä, idän talvi, idän ilkeät satehet, idän ilmat ilkeämmät.
  • Länsi taivaan luutii (länsituuli kirkastaa sään).
  • Lännen tuulet lämpimät.
  • Ei kaakko kauan tuule (kun jo alkaa sade).
  • Ei kaakosta kauan kuivaan tuule.
  • Etelä- ja lounaistuuli ovat pohjoista ja koillista vaihtelevammat.
  • Kovat tuulet ovat lyhytaikaisemmat kuin heikot ja päivällä nousseet tuulet yöllä alkaneita kestävämmät.


    • Sumua

    Sumu on laskeutunut pellon pintaan.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva - Copyright © miikajom

    Sumu ja usva - kastekin

  • Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun sumu painuu alas. (Poromiesten uskomus)
  • Jos on usva uunna vuonna, niin on halla heinäkuussa.
  • Jos on sumu uutenavuotena, niin on halla heinäkuussa.
  • Sen verran suvella sadetta, kun on maaliskuulla sumua.
  • Höyrypatsaat pesäpäivinä (joulun aikaan) Pohjois-Suomen vaaroilla ennustavat juhannukseksi hallaa. (Höyrypatsaat ovat lämpimällä säällä kosteiden lumiolosuhteiden myötä syntyviä ilmiöitä).
  • Vesisadetta on tulossa vuorokauden kuluessa, kun sumu nousee ilmaan. (Poromiesten uskomus)
  • Vesisadetta on tulossa, kun vaarat ovat hattu päässä, eli vaaran laella on sumupilvi. (Poromiesten uskomus)
  • Suojan sumu iltasella (= talvella iltasumu tietää suojaa).
  • Lumi- tai vesisadetta on tulossa vuorokauden kuluessa, kun sumu nousee ilmaan. (Poromiesten uskomus)
  • Mattina sumu pellolla tietää hallaa heinäkuussa.
  • Koko päivän kestävä kylmä sumu ja sakea valkoinen usva, joka leijuu matalalla soitten ja nevojen yllä, ennustavat kaunista ilmaa; samaten usva joka aamuisin vahvan kasteen kanssa laskee alas.
  • Jos maa on ilman kastetta, vaikka yöllä on ollut tyven, ja sumu nousee ylös, tulee sade, ellei tuuli sitä estä.
  • Kun kaste on runsas, jotta se syksyisin ja keväisin muodostaa härmää, ennustaa se sadetta.
  • Jos runsas kaste auringon noustessa äkkiä katoaa, on myöskin sade odotettavissa.
  • Kaste aamulla ennustaa poutaa, mutta jos maassa ei ole ollenkaan kastetta selkeän ja tyynen yön jälkeen, ennustaa se sadetta.

    • Tuuli

  • Pohjoinen tuuli tyyntyy yöksi = Pohojan ukko mennee yöksi akkasa viereen nukkumaan.
  • Pohjosesta polosen tuulet (tulossa huonoa elämää kun tuulee pohjoisesta).
  • Pakkanen kiristyy, kun tuulee pitkään pohjoisesta.
  • Vesisadetta on tulossa, kun tuulee koilliseen. (Poromiesten uskomus)
  • Koillistuuli on kauniin ilman merkki, harvoin sateen sanoma.
  • Talvella koillinen nostaa pakkasen.
  • Koillistuulen noustessa iltaisin ja taivaan ollessa pilvessä, on se pitkäaikainen.
  • Aamulla noussut koillistuuli on tavallisesti lyhyt ja muuttuu sateen antavaksi etelätuuleksi.
  • Kirkkaina aamuina alkava pohjoistuuli tuo kylmän sään tullessaan. Keväisin se aiheuttaa kuivuutta.
  • Vesisadetta on tulossa, kun tuuli kiihtyy. (Poromiesten uskomus)
  • Vesisadetta on tulossa, kun tuulee vastapäivään. (Poromiesten uskomus)
  • Vesisadetta on tulossa, kun tuuli kääntyy ympäri vastapäivään. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun pohjoistuulen aikana tulee lyhytaikainen, pieni lumikuuro. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun syksyisen pilvisään aikana tuulee pohjoisesta. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa on tulossa, kun etelätuuli lennättää lunta maasta. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa on tulossa, kun pakkasella alkaa tuulla - se purkaa pakkasta lauhemmaksi. (Poromiesten uskomus)
  • Pitkät vaahtojonot järvenselällä tietävät pitkäaikaisia tuulia.
  • Lännen tuulet lämpimät.
  • Kun tuulispäät pyörivät vastapäivään, niin silloin tulee lämpimät säät.
  • Suurten tunturien suojassa usein sataa tuulen puhaltaessa tunturia kohden, sillä tuulen ja tunturin seinämän tiivistyttämä ilman kosteus synnyttää sadepilven. Niinpä tunturin toisella puolella saattaakin olla pouta samanaikaisesti.
  • On tärkeätä tarkata, kuinka pitkällinen tuuli on ja miten etäältä se tulee. Yhdellä kohtaa saattaa tuuli olla hyvinkin kosteata, ja toisen seudun kohdalla liikkuessa muuttua jo hyvinkin kuivaksi.
  • Pitkillä matkoilla tuulen erilaiset ominaisuudet sekoittuvat toisiinsa, ja kaikki päätelmämme näissä asioissa on perustettava tarkkaan havaintojen tekoon, miten kullakin paikalla tuulten laita on.
  • Lyhyet tuulenpuusakat tuovat vain lähipaikoilta, ja vain harvoin säänmuutosta aiheuttavat. Ja silloinkin voi tuuli aheutua säänmuutoksesta, eikä päinvastoin.
  • Kun tuuli äkkiä kääntyy länteen tai etelään, ennustaa se sadetta, varsinkin jos se tapahtuu selkeällä ilmalla puolenpäivän jälkeen.
  • Etelätuulella alkanut sade on pitkällinen, jos sen kestäessä tuuli kääntyy länteen; samaten jos sade nousee kestävän lounaistuulen aikana.
  • Sadetta saa varoa, kun maa- ja merituuli vaihtelevat epäsäännöllisesti.
  • Sadetta saa varoa, kun tuuli kiihtyy iltasella taikka tyyntyy puolenpäivän aikaan.
  • Tuulispää, eli pirunpuuska pyörähtelee milloin myötä-, milloin vastapäivään. Kun se kiertää vastapäivään, kiertää se lämpimiksi säiksi.
  • Ensimmäisistä silipatuulista on yheksän viikkoa sulliin vessiin.


    • Hiltusen autiotupa

    Revontulia Lapissa Hiltusen autiotuvan taivaalla - Pudasjärven kaupunki, Syötteen kansallispuisto. - Vuonna 2005 peruskorjattu autiotupa sijaitsee Hiltusenvaaran eteläpuolella, Iso Hiltusensuon etelälaidassa.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva - Copyright © Juho Holmi