Tunturisuden sivut
Saimaannorppa
All Rights Reserved
*Kuva yllä Copyright © Antti Lehtinen
Photo used with permission.


Kuva yllä - saimaannorppa, Vänninsaari, Savonlinna 2.7.2011.

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis)

Saimaannorppa elää nimensä mukaisesti vain Saimaalla. Se on yksi harvoista makeassa vedessä elävistä hylkeistä. Saimaan altaaseen saimaannorppa jäi eristyksiin jo 8 000 vuotta sitten, kun jääkauden loputtua yhteys Itämereen katkesi.

Saimaannorppaa voidaan kutsua myös kotoperäiseksi reliktiksi eli jäännelajiksi. Kotoperäisyys eli endeemisyys tarkoittaa sitä, ettei lajia esiinny missään muualla maailmassa. Reliktillä eli jäännelajilla tarkoitetaan vastaavasti sitä, että kyseinen suppeampi esiintymisalue on jäänne lajin laajemmasta esiintymisalueesta. (peda.net)

Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen. Maailmanlaajuisesti, saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Se on yksi läntisen Euroopan uhanalaisimmista nisäkkäistä yhdessä Välimeren munkkihylkeen, Skandinavian naalin ja ahman, sekä Espanjan ja Portugalin iberianilveksen kanssa. (Ympäristöministeriö: Saimaannorpan suojelun strategia- ja toimintasuunnitelma).

Saimaannorppaa uhkaavat sen pesintäaikaan liittyvät häiriöt, ilmastonmuutos, kalanpyydykset ja ympäristömyrkyt. Saimaannorppia ei enää metsästetä, mutta lajista maksettiin tapporahaa vuoteen 1948 saakka. Varsinainen syy kannanromahdukseen 1900-luvun puoliväliin tultaessa olikin juuri sitä ennen jatkunut metsästys. Saimaannorppa rauhoitettiin lailla vuonna 1955.

Linnansaaren kansallispuisto on yksi parhaimmista norppa-alueista. Muita tärkeitä norppa-alueita ovat Koloveden kansallispuisto sekä Pihlajavesi.

Käytännön suojelutyö ja siihen oleellisesti liittyvä tutkimustyö tehtiin Joensuun yliopistossa vuoteen 1993 saakka. Tämän jälkeen saimaannorpan suojeluvastuu siirtyi Metsähallitukselle ja tutkimus jäi Joensuun yliopistoon (nykyisin Itä-Suomen yliopisto).

Ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2011 saimaannorpan suojelun strategia- ja toimintasuunnitelman. Tämä melko laaja selvitys löytyy lukuun myös netistä.

310 saimaannorppaa vuonna 2014 - tavoite 400 saimaannorppaa vuonna 2025

Vuonna 2013 arvioitiin kannan suuruudeksi 310 yksilöä. Tällöin kanta oli kasvanut noin neljä prosenttia viiden vuoden aikana. Tästä kokonaiskannasta 120 - 170 on lisääntymiskykyisiä.

Vuonna 2014 saimaannorppakannan koossa ei havaittu muutoksia talvipesien määrän ja sijainnin avulla tehdyssä arviossa. (Metsähallitus 15.8.2014).

Metsähallituksen tuoreen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on nyt noin 310 yksilöä. Kannalla tarkoitetaan talvehtinutta yksilömäärää ennen helmi-maaliskuussa syntyneitä poikasia. (Metsähallitus).

Vuoden 2014 poikaslaskennoissa löydettiin 58 kuuttia. Kanta keskittyy voimakkaasti keskiselle Saimaalle, Savonlinnan etelä- ja pohjoispuolelle. Yli puolet norpan poikasista syntyy Pihlaja- ja Haukivedellä.

Saimaannorpan suojelustrategian (YM 2011) tavoitteena on 400 hylkeen kanta vuonna 2025. (Metsähallitus).

Tuntomerkkejä

Saimaannorpalla on pituutta 130 - 145 cm. Sen paino on vuodenajasta riippuen 50 - 90 kg. Se on väriltään tummanharmaa ja karvapeitteessä on rengaskuvioita, jotka jokaisella yksilöllä ovat hieman erilaiset ja omansa. Saimaannorppa elää keskimäärin 20 vuotta. Koska saimaannorppa elää Saimaan sameissa ja sokkeloisissa vesissä, on sille kehittynyt sopeumana sukulaisiaan suuremmat silmät ja aivot.

Lisääntyminen ja ravinto

Sukukypsyyden saimaannorppa saavuttaa 5 - 6 vuoden iässä. Helmikuun lopulla syntyy lumipesään yksi villakarvainen poikanen, jota nimitetään kuutiksi. Jo huhtikuussa kuutti painaa nelinkertaisesti syntymäpainonsa. Kun jäät sulavat, tapahtuu vieroitus.

Saimaannorppa syö kaloja, joita ovat särki, ahven, muikku ja kuore. Kalaa saimaannorppa syö muutaman kilon päivässä.

Sukelluksissa saimaannorppa voi olla kerrallaan jopa 20 minuuttia. Se kykenee nukkumaankin vedessä.

Kotipaikkauskollinen

Saimaannorppa elää ja viihtyy tiukasti samoilla seuduilla ja se pyrkii pesimäänkin samalla rannalla vuodesta toiseen. Sen pisimmät vaellusmatkat lisääntymiskauden ulkopuolella ovat muutamia kymmeniä kilometrejä.

Elämää veden alla

Saimaanorppa on suurimman osan ajastaan ja elämästään, 60 - 80 %, veden alla.

Saimaannorppa asiantuntijoiden esityksissä

Saimaannorppa Metsähallitus: Saimaannorppa
Saimaannorppa Suomen Luonnonsuojeluliitto: Saimaannorpan suojelu
Saimaannorppa WWF: Saimaannorppa
Saimaannorppa Wikipedia: Saimaannorppa
Saimaannorppa Riista- ja kalantutkimuslaitos RKTL: Saimaannorppa
Saimaannorppa Ympäristöministeriö, Ympäristö.fi: Saimaannorpan suojelu
Saimaannorppa Suomen Luonto: Saimaannorppa
Saimaannorppa Saimaan Norppaklubi ry
Saimaannorppa

All Rights Reserved
*Kuva yllä Copyright © Aino Liira
Art used with permission.


Luonnonsuojelun symboli

Saimaannorppaan tavallaan tiivistyy se, miten Suomessa luontoa ja sen eläimistöä kyetään suojelemaan. Saimaannorppaa pidetäänkin ei vain Saimaan järviluonnon, vaan koko suomalaisen luonnonsuojelun symbolina ja se on myös Suomen Luonnonsuojeluliiton tunnuseläin.

Saimaannorppa

Suomen Luonnonsuojeluliitto kehottaa kampanjassaan kalastamaan oikein katiskalla. Löysänieluinen katiska on uhka saimaannorpan kuutille. Löysä- ja leveänieluiset katiskat ovat kiellettyjä keskeisillä norppa-alueilla, mutta silti lähes puolet vuonna 2011 kalastuksenvalvonnassa tarkastetuissa katiskoista oli sopimusten ja asetuksen vastaisia. Nielurajoitin estää katiskan nielun laajenemisen, mikä varmistaa sen, että kuutti ei pääse tunkeutumaan katiskaan ja huku.

Suomalaisille Saimaalla elävä norppa on tullut tunnetuksi myös Juha Watt Vainion kauniin ja tunnelmallisen laulun, Vanhojapoikia viiksekkäitä, myötä.

"Saimaan saaressa pikkuinen torppa,
Istuu portailla Nestori Miikkulainen.
Huuliharppuaan soittaa, ja norppa
Nousee pinnalle pärskähtäen.
Aallon alla se suunnisti soittajan luo,
Sille tuttua tutumpi on sävel tuo.
Laulu kertoo näin mitä on yksin kun jää,
Hyvin hylje sen ymmärtää."


Lähteet
WWF - Saimaannorppa
Metsähallitus - Saimaanorppa
Itä-Suomen Yliopisto - Norppatutkimus
Suomen Luonnonsuojeluliitto - Pelastetaan saimaannorppa!

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa - Copyright © Flickr/symmetry_mind
Saimaa
Saimaa

Saimaan harrasta kauneutta kesäillan vaihtuessa yöksi.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Miguel Virkkunen Carvalho
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***