Suomen salakaadettuja susia - tai epäiltyjä tapauksia

Tässä on esittelyssä susiin Suomessa kohdistuneita metsästysrikoksia, taikka tällaisten rikosten epäilyjä aikaväliltä 2001 - 2013. Nämä tapaukset ovat lehdistöstä. Jos on kyseessä vain epäilys, niin silloin epäilijä on aina joku lehtien uutisissa asiasta kantansa sanonut. Usein on kyse näissä tapauksissa virkavallan edustajista, poliisista. Joskus tällaisen epäilyksen on uutisessa voinut esittää joku muu taho. Esitys ei voi olla lähdeaineiston vuoksi absoluuttisen kattava ja tästä mahdollisesti puuttuu monia ilmitulleitakin tapauksia, koska tässä ollaan oltu sen varassa, että mitä lehdistö on uutisoinut. Todennäköisintä kuitenkin on, että tähän yhteyteen on kerätty useimmat, jollei lähes kaikki, kyseisellä aikavälillä tapahtuneet, ilmitulleet susien salakaadot.

Huomaathan, että kun on kyse vain ilmitulleista tapauksista, niin kartta oikealla ei välttämättä anna laisinkaan oikeaa kuvaa koko maan tilanteesta. Kainuun tienoille on kertynyt paljon ilmitulleita tapauksia, mutta se ei laisinkaan merkitse sitä, etteikö tapauksia jossakin muualla voisi olla saman verran tai enemmän, tai vähemmän, tai ei laisinkaan. Mahdolliset tapaukset ovat vain jääneet piiloon.

Salametsästys on piilorikollisuutta, kuten yhdyssanan alku "sala" jo kertoo. Rikokset pyritään yleisimmin salaamaan ja tekemään piiloisesti niin, että niistä ei jää mitään jälkiä. Salaa kaadettujen susien ruhot voidaan kuljettaa pois, haudata maahan taikka piilottaa lukemattomin muin erilaisin tavoin. Joskus mahdollisesta salakaadosta voi kertoa vain suden radiopanta, joka löytyy puron taikka järven pohjasta, sinne viskattuna. Ilmitulleet salakaatotapaukset ovat siten vain jäävuoren huippu, ja pääosa susienkaan salakaadoista ei tule julki millään tavalla. "Salakaatajien tukena on yhteisö, joka jättää ilmoittamatta tapauksista ja kertoo kaatajille suurpetojen liikkeistä. Salametsästäjät toimivat yhteisönsä puolesta", ilmenee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksesta.

Kainuulaisen poliisipäällikön arvion mukaan salakaadoista ylipäänsä tulee julki vain kymmenesosa. Metsästysrikokseen syyllistyneet jäävät kiinni harvoin, yleensä vain vihjeen tai sattuman kautta. Tämän kartan tapaukset antavat melko hyvää kuvaa siitä, millaista on susien salametsästys ja miten siinä menetellään. Salametsästystapahtuma voi olla satunnaisemman, yllättävän tapahtuman ohella myös hyvin suunniteltu ja järjestetty, yhteismetsästystapahtuma eli operaatio, ja siinä voidaan käyttää paljonkin aikaa ja moottoriajoneuvoja, kuten lumikelkkoja, sekä nykyaikaisia tiedonvälitystapoja. Sudelle ei tämäntyyppisessä sala-, lähes julkisalametsästyksessä jää paljon mahdollisuuksia.

"Jos koiranomistaja kohtaa metsällä suden, on päivänselvä juttu, että hän ampuu. Mikäli susi on liian kaukana, ammutaan ilmaan. Jos susi on ampumaetäisyydellä, susi lähtee, sanoo nimettömänä pysyttelevä pohjoiskarjalainen."

Punaiset pallot kartalla tarkoittavat ilmitulleita salakaatoja ja ilmitulleita salametsästyksiä - sekä uutisten sisältämiä epäilyjä salakaadoista. Parissa tapauksessa on kyse suden yliajosta, jolloin kuljettaja on paennut paikalta. Kaikki esitellyt tapaukset ovat suoraan mediasta, eivät siten tämän kartan tekijän määrittämiä. Katso numeroinnin mukaan tapausten kuvaus. Joissakin tapauksissa on löytynyt salakaadettu susi - joissakin tapauksissa on esitetty vain epäilys salakaadosta, kuten esimerkiksi kohdassa 19. Useimmat tapaukset ovat jääneet selvittämättä, joissakin tapauksissa on edetty tuomioistuimeen asti.

Haulisudet - sudet täynnä kapseloituneita hauleja

Erityinen piirre Suomen luonnossa ovat "haulisudet", eli sudet, jotka on pippuroitu täyteen hauleja - haulit ovat susien kehossa kapseloituneina. Tällaisia haulisusia kaatuu joskus laillisissa jahdeissa, tai niitä hankkiutuu ja hoipertelee nääntyneinä ja kuoleman rajamailla asutuksen piiriin. Tapauksia on ollut useita, ja voidaan vain arvioida, kuinka paljon näitä haulisusia maassamme kaiken aikaa on, kun vääjäämättä näistäkin tapauksista voi tulla ilmi vain osa. Kapselihaulien koosta on voitu päätellä, että susiamme ammutaan haulikoilla jopa pienriistan ja linnustuksen ohessa ja sivutuotteena, kun susi ilmeisesti sattuu osumaan hollille, eikä ampuja voi mieltänsä malttaa. Näin synnytetään ns. "piha- eli taajamasusia":

Susi Näin syntyy piha- eli taajamasusia haulisusi Näin syntyy piha- eli taajamasusia pihasusi/taajamasusi Näin syntyy piha- eli taajamasusia kaatolupa-anomus piha- eli taajamasuden poistamiseksi.
Susien salakaadot Suomessa

Sisällön karttaan, kuten tähän sivuunkin, laati Tunturisusi syyskuussa 2013. Pieniä tarkistuksia käynnissä, ja lisäyksiä tulossa. Paikoin kartalle tuli niin tungosta, että teksti ei mahtunut. Niinpä Sj = Sonkajärvi. Oulun eteläpuolella kartalla on tyhjää, vaikka sinne-kin kuuluisi paljon punaisia palloja: Erityisen raju muutos on koettu muutaman vuoden aikana Oulun eteläpuolisella alueella: laumat ovat hävinneet käytännössä kokonaan, ja paritkin ovat vähentyneet. (28.9.2011 Kaleva: Susien salakaadot häpeällinen perinne)

Törkeä metsästysrikos

Törkeä metsästysrikos tuli rikoslakiin 1.4.2011 alkaen. Törkeästä metsästysrikoksesta tuomitaan, jos rikos on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, jos rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä, jos tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai jos rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti. Metsästysrikos arvioidaan törkeäksi myös, jos laittomasti tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi tai vahingoitetaan sitä. Suden luvaton tappo on törkeä metsästysrikos, josta rangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Lisäksi tulee metsästyskielto, joka voi kestää kymmenenkin vuotta.

Susien salakaadot ovat merkittävä ongelma Suomessa. 90 % yli puolivuotiaista susista kuolee ihmisen käden kautta. Susia häviääkin enemmän kuin metsästyslupia niiden tappamiseksi on annettu. Esimerkiksi Kuhmossa on susia hävinnyt lähes kaksinkertainen määrä lupiin verrattuna. Monella seudulla salametsästys on hyväksyttyä toimintaa, koska sen harjoittajat ovat nk. "julkisia salaisuuksia". (Wikipedia)

Maa- ja metsätalousministeriön vahvistama korvaus laittomasti tapetusta aikuisesta sudesta on vähintään 6 100 euroa ja enintään 9 100 euroa. Nuoresta yksilöstä on maksettava 4 500 euroa.
Kartan tapaukset 1 - 17

1) Kainuussa löytyi suden panta joen pohjasta 2001. Joen pohjasta on löydetty suden radiopanta, joka vielä löydettäessä lähetti signaaliaan. Mitä ilmeisimmin on kyseisen kaulapannan omistanut susi luvattomasti salaa tapettu. (Kaleva 16.12.2001)

2) Sotkamossa susijahtia moottorikelkalla, tappo vasaralla 2002. Toinen Kajaanin nuorista susista on jo surmattu. Poliisi löysi tappopaikalta Tipasniemestä, joka sijaitsee 15 kilometriä Sotkamosta Kuhmoon päin, vain verisiä jälkiä, itse suden oli salakaataja vienyt mukanaan. Sutta oli ennen sen surmaamista jäljitetty moottorikelkalla. Poliisi ei kerro, millä tavalla susi on surmattu. Susitutkija Seppo Ronkainen tuomitsee teon moraalittomana. (Kainuun Sanomat/Verkkoliite 5.2.2002)

Sanomalehti Kainuun Sanomat tavoitti tiistaina Sotkamon sudensurman nähneen silminnäkijän. Susijahdissa oli näkijän mukaan neljä metsästäjää, joista osa kulki autolla ja yksi moottorikelkalla. Susi otettiin kiinni paksussa lumessa takaa-ajaen ja väsyttämällä. Se surmattiin kiinnisaannin jälkeen päähän joko vasaralla taikka muulla lyömäaseella hakaten. Toinen susista pelastui tässä vaiheessa, kun lumituisku peitti sen pakojäljet. Silminnäkijän mukaan liiaksi kylien lähelle erehtyvä susi on "vapaata riistaa". Jos susi palaa korpeen, ei kukaan lähde sen perään. (Kainuun Sanomat/verkkoliite 13.2.2002)

3) Pyhäjoella löytyivät pantasusi Milla ja sen kumppani rantavedestä tapettuina 2003. Pitkään kadoksissa ollut pantasusi Milla on löytynyt 19.6.2003 tapettuna rantavedestä Pyhäjoelta Pohjois-Pohjanmaalta. Naarassutta on mitä ilmeisimmin ensin ammuttu ja sen jälkeen se on heitetty mereen. Susi löydettiin keskiviikkona. Jo torstaina varmistui, että kyseessä on kaivattu Milla-susi. Viikko sitten Hanhikiven rantavedestä löydettiin tapettuna urossusi, joka on varmistunut Millan kumppaniksi. Uros kellui vedessä noin viisi kilometriä Millan löytöpaikalta pohjoiseen:

Pyhäjoen Hankikiven rannasta löytyi perjantaina, 13.6.2003 iltapäivällä kuollut susi. Suden löysivät rannalla olleet lapset, jotka huomasivat rantavesistössä kelluvan eläimen ja vetivät sen rantaan ennen poliisin saapumista paikalle. Urossuden lantion etupuolelle ja eturuumiin ympärille oli kierretty sininen ohuehko köysi. Lisäksi suden etujaloissa oli pätkä valkoista vetoliinaa. Susi oli ollut vedessä jo pidemmän aikaa sillä eläimen kallosta oli nahka kuoriutunut suurimmalta osin pois. Lisäksi karvaa oli lähtenyt pois isoilta alueilta vasemmasta kyljestä ja etujalasta.

Erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kertoo, että Milla pannoitettiin Sotkamossa maaliskuussa 2000. Noin vuoden ikäisenä se lähti synnyinreviiriltään ja pitkän katkoksen jälkeen siihen saatiin yhteys Pyhäjoen ja Vihannin väliseltä alueelta. Tuolloin Millalla oli jo kumppani ja myöhemmin myös neljä tai viisi pentua.

Milla ja sen susikumppani salakaadettiin keväällä-alkukesällä 2003 - myös ilman vanhempiaan jääneet pennut katosivat taivaan tuuliin. On toki mahdollista, että pennut tapettiin jo samoihin aikoihin ja samojen tekijöiden toimesta, kuin Milla ja sen kumppanikin. Teoriassa on myös mahdollista, että pennut jäivät henkiinkin ja vain katosivat - mutta olosuhteet ja tapahtumat huomioonottaen, tämä on hyvin epätodennäköistä. (Tämä pentuja koskeva arvio on Tunturisuden, joka tuolloinkin seurasi tätä tapahtumaa niin tiiviisti, kuin se oli mahdollista, tekemä).

4) Sotkamossa löytyi tieltä yliajettu susi 2003. Takajaloistaan loukkaantunut naarassusi löydettiin Nurmestieltä Sotkamon Maaselästä varhain torstaiaamuna. Poliisi epäilee, että susi oli jäänyt auton alle. Ohikulkija huomasi eläimen tiellä hieman ennen kello puoli seitsemää aamulla ja ilmoitti asiasta poliisille. Poliisi tutkii tapausta ja toivoo vihjeitä mahdollisesta yliajajasta. (Kalevaplus 14.2.2003)

5) Kainuussa kertoi salametsästäjä tappaneensa salaa seitsemän sutta 2010. Kainuulainen mieshenkilö kertoi julkisuudessa tappaneensa salaa seitsemän sutta, mutta kertoi myös, että tiimihommat ovat erikseen. (Uutisen ajankohta kevät 2010)

6) Iisalmessa löytyi tieltä yliajettu susi 2003. Keskiviikkona 31.12.2003 löytyi Iisalmesta Pielavedelle johtavalta tieltä yliajettu, kuollut susi. Suden yli ajanut auto oli poistunut paikalta. Paikalla olevista jäljistä nähtiin, että liikkeellä oli ollut kaksi sutta. Toinen, eloon jäänyt susi oli poistunut tieltä takaisin metsään. Yliajettu susi oli täysikokoinen ja aikuinen. Se vietiin Kuopion luonnontieteelliseen museoon tutkittavaksi. (Kaleva 2.1.2004)

7) Joensuussa erittäin heikkokuntoinen ja vieläpä vammautunut haulisusi 2005. Joensuussa, Öllölän Otmenentien varressa 1.1.2005 lopetettua erittäin heikkokuntoista ja vammautunutta sutta oli ammuttu aikaisemmin. Näyttää todennäköiseltä, ettei sutta ole ammuttu laillisen metsästyksen yhteydessä, vaan kyseessä on laiton ampuminen. Asiaa tutkitaan luonnonsuojelurikoksena. (MTV3-STT 17.1.2005)

8) Sotkamossa myrkytettiin strykniinillä hengiltä pantasusi Vieno 2005. Myrkytys varmistui Sotkamon Maanselästä kesäkuun alussa löytyneen suden kuolinsyyksi. Susi oli pantasusi, eli sillä oli kaulassaan Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen seurantapanta. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos (EELA) selvitti kuolinsyyn heinäkuun aikana. Käytetty myrkky oli EELAn tutkimusten mukaan strykniiniä. Strykniinin myynti lopetettiin Suomessa noin kymmenen vuotta sitten. Myrkyn täytyi siten olla vanhaa varastoa, jota oli säilytetty vastoin määräyksiä. Strykniiniä on aiemmin käytetty rotanmyrkkynä ja yleisesti myös ketun syöttipyynnissä. EELA:n mukaan strykniinin aiheuttama kuolema on eläimelle tuskallinen voimakkaine lihaskouristuksineen ja hengitysvaikeuksineen, ja oireet voivat kestää jopa pari tuntia. Tutkimusmestari Seppo Ronkainen Riistan ja kalantutkimuslaitokselta löysi suden itse.

Sudelle olisi syntynyt pentue

Kyseessä oli Venus-niminen naarassusi. Sudelle olisi syntynyt pentue, mutta myös ne menehtyivät myrkkyyn emon mahassa. Naaraan vatsasta löytyi EELAn tutkimuksissa kahdeksan sikiötä. Erikoistutkija Ilpo Kojola kertoo, että kyseessä oli yksi tuotteliaimmista seurannassa olleista laumoista. Huono juttu susikannan levittäytymisen kannalta, että juuri nämä poistuivat. Venus ja Uranus-uros ovat tuottaneet paljon yksilöitä, jotka ovat jolkotelleet länteen ja etelään. Jälkeläisiä on tavattu itäisellä Pirkanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla asti. Tästä laumasta tulleet sudet eivät meidän tietojemme lähteneet kohti poronhoitoalueita. Ei ole myöskään tiedossa, että kyseinen lauma olisi ainakaan viime vuosina aiheuttanut koira- tai kotieläinvahinkoja.

Myrkky on laiton pyyntiväline

Sotkamon poliisi kertoo, ettei teosta vielä epäillä ketään. Susi on rauhoitettu eläin, joten sen tappaminen on rikos. Tämän lisäksi myrkky on laiton pyyntiväline. Kainuussa on tapettu pantasusia ennenkin. Vuonna 2001 pantasusi Ugrin yli ajettiin tahallisesti Kuhmossa. Susi tapettiin lopullisesti sähköllä. Viime marraskuussa Kuhmossa kaadettiin pantasusi Igor. (Kainuun Sanomat 13.8.2005)

9) Kuhmossa ajettiin autolla pantasusi Ugrin yli ja sittemmin susi kuljetettiin muualle ja tapettiin sähköllä, nyljettiin ja paloiteltiin 2001. Kuhmon Liekinvaarassa pantasusi Ugrin yli ajettiin autolla vuonna 2001. Ugri nostettiin kituvana auton tavaratilaan ja tapettiin lopullisesti useitten tuntien jälkeen sähkölaitteella, jota käytetään turkiseläinten teurastuksessa. Ugri nyljettiin ja paloiteltiin. Tekoon syyllistyneet poromiehet saivat aikanaan vain ehdollista vankeutta. (Tunturisuden arkistot)

10) Kuhmossa ammuttiin pantasusi Igor 2005. Kuhmossa ammuttiin 18.11.2004 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) radiopantaseurannassa ollut urossusi Igor. Igor oli myös laumansa johtajauros. Kaadon laillisuus taikka mahdollinen laittomuus aiheutti voimakasta paheksuntaa ja vastalauseita erityisesti Luonto-Liiton susiryhmän taholta. Johtajasuden ampuminen johtaa helposti lauman hajoamiseen ja sitä kautta lisääntyviin kotieläinvahinkoihin, sillä nuoret sudet eivät pysty keskenään saalistamaan luontaista riistaa. Metsästyksen tarkoituksena ei saa olla lisäongelmien tahallinen synnyttäminen, niin kuin Kuhmossa nyt tapahtui. (Kainuun Sanomat 13.8.2005)

Igorin tapauksessa poliisi jätti esitutkinnan kesken, koska se ei katsonut metsästäjien syyllistyneen rikokseen. Alueelle oli myönnetty kuusi kaatolupaa toisen, koiravahinkoja aiheuttaneen susilauman yksilöiden poistamiseen. Luvat eivät koskeneet Igorin laumaa, sillä lauma ei ollut aiheuttanut minkäänlaisia kotieläinvahinkoja. Lupaehtojen vastaisesti metsästäjät eivät kuitenkaan olleet yhteydessä ennen metsästykseen ryhtymistä RKTL:n tutkijoihin, joten tutkijat eivät voineet tiedottaa Igorin liikkumisesta alueella. Igorilla oli radiopanta kaulassaan, mutta ampuja ei omien sanojensa mukaan huomannut sitä. Luonto-Liiton susiryhmä teki eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun poliisin päätöksestä. (Animalia)

Igor oli myös laumansa johtajauros. Luonto-Liiton Susiryhmän mielestä jahdin kohdistaminen nimenomaan tähän yksilöön osoittaa, että Kainuussa rikotaan tieten tahtoen kaikkia järkevän metsästyksen periaatteita. MMM pitää ylimpänä sudesta vastaavana viranomaistahona puuttua Kainuun täysin käsistä karanneeseen sudenmetsästykseen välittömästi.

11) Nurmeksessa löytyi pantasusi Nikita painojen avulla upotettuna joesta 2006. Painojen avulla upotettu susi löytyi joesta Nurmeksessa keskiviikkoiltana. Poliisin mukaan susi on tapettu ilmeisesti kevättalven aikana. Kyseessä on niin sanottu pantasusi, jonka liikkeitä voidaan seurata lähettimen avulla. Panta oli paikallaan eläimen kaulassa.

Vuonna 2004 pannoitettu Nikita-niminen urossusi on ollut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seurannassa. Erikoistutkija Ilpo Kojolan mukaan pannan lähetin oli mykistynyt jo huomattavasti ennen suden kuolemaa. Pannat säilyvät toimintakuntoisina parhaimmillaankin korkeintaan pari vuotta.

Kolmivuotias Nikita kuului kolmen suden ryhmään, joka on liikkunut Nurmeksen seudulla.

Kojolan tietojen mukaan kyseessä oli seitsemäs tapettu pantasusi Suomessa. Kaikkiaan susia on vuosien mittaan pannoitettu 85. Toimintakuntoisia pantoja on tällä hetkellä alle kymmenellä sudella. (15.6.2006)

12) Puolangalla ja Hyrynsalmella susijahtia moottorikelkoilla 2007. Neljä miestä on ollut pidätettyinä epäiltyinä metsästysrikoksesta Puolangalla ja Hyrynsalmella. Lisäksi poliisi epäilee miesten syyllistyneen ampuma-aserikoksiin ja maastoliikennerikkomuksiin. Poliisi on takavarikoinut tutkinnan yhteydessä ampuma-aseita ja kolme moottorikelkkaa.

Epäilty teko tuli ilmi, kun poliisi sai 3. maaliskuuta iltapäivällä ilmoituksen, että Hyrynsalmella tiellä 891 Lylykylän ja Kytömäen välillä oli susi juossut uupuneena pitkin tietä ja loikannut tien pohjoispuolelle maastoon. Pian paikalle oli tullut kaksi miestä moottorikelkoilla, jotka olivat seuranneet suden jälkiä.

Poliisi otti maastosta kiinni kolme moottorikelkoilla liikkunutta miestä sekä yhden jalkaisin ja autolla liikkeellä olleen miehen. Kolme miehistä on kotoisin Puolangalta ja yksi Hyrynsalmelta. Poliisi otti miehet kiinni syyllisiksi epäiltyinä metsästysrikokseen.

Poliisin tutkimuksissa selvisi, että Hyrynsalmelta kotoisin oleva mies oli kyseisenä lauantaina soittanut aamulla Puolangalla asuvalle tutulle kaverilleen ja pyytänyt häntä kaverikseen susijahtiin. Mies oli löytänyt kahden suden jäljet Kytömäen länsipuolella olevasta maastosta.

Puolangalta kotoisin oleva mies otti mukaansa vielä kaksi kaveriaan ja he lähtivät yhdessä pyydettyyn susijahtiin. Varusteina miehillä oli kaksi moottorikelkkaa sekä ampuma-aseita, joista yksi oli katkaistu luvaton yhdistelmäase. Mukana miehillä oli lisäksi metsästysaseita ja yksi isopistooli sekä aseisiin sopivia patruunoita.

Poliisin mukaan miehet eivät saaneet susia tapettua, vaikka he olivat ajaneet useita tunteja eläimiä takaa maastossa sekä auratuilla teillä. (KalevaPlus 6.3.2007)

13) Suomussalmella susijahtia moottorikelkoilla 2007. Suomussalmen poliisipiirissä tutkitaan todennäköisten syiden perusteella susiin kohdistuvaa laitonta metsästystä. Kihlakunnan poliisipäällikön Antti Karjalaisen mukaan asiasta ei kerrota tutkinnallisista syistä vielä tarkemmin.

Viime viikolla Kuhmon Ala-Vieksissä ilmi tullut eläimen tappo ei ole vielä selvinnyt. Jälkien perusteella pääteltiin, että moottorikelkasta on ammuttu haulikolla jokin eläin. Suden kaatoakin epäillään.

Poliisipäällikkö Antti Karjalainen toteaa, että poliisi ehtii valvomaan metsästystä vain hyvin vähän. Metsästysrikoksia tulee ilmi lähinnä sattuman kautta. Eräänä arviona on esitetty, että salakaadoista tulee ilmi korkeintaan joka kymmenes. (Kaleva/Petri Hakkarainen 6.3.2007)

14) Suomussalmella susijahtia moottorikelkoilla 2008. Susi tapettiin tänään Suomussalmen Pesiökylän Laajalla luvatta. Eläin tapettiin puolenpäivän aikaan kahta moottorikelkkaa apuna käyttäen. Kahden suden jälkiä oli seurattu kelkoilla maastossa. Toinen susista oli lähtenyt pakoon, ja noin kilometrin takaa-ajon jälkeen se ammuttiin. Suomussalmen poliisi pyytää havaintoja alueella lauantaina liikkuneista moottorikelkkailijoista ja peräkärryn kanssa tai ilman kärryä liikkuneista autoista. Havaintoja voi ilmoittaa numeroihin 07187 65642 tai 112. (Kainuun Sanomat 30.3.2008)

15) Virroilla ammuttiin sudenpentu luvatta 2009. Lauantaina Aamulehdessä kerrottiin Virtain riistanhoitoyhdistyksen aikeista hakea riistanhoitopiiriltä suden kaatolupaa, koska pedot ovat syöneet virtolaisilta metsästäjiltä tänä syksynä jo kaksi koiraa. Uutisesta jäi kuitenkin puuttumaan tieto siitä, että paikkakunnalla on mahdollisesti ammuttu sudenpentu luvatta lauantaina 19. syyskuuta. Poliisin mukaan vielä ei ole varmuutta siitä, oliko kyseessä susi vai koira. Eläin on toimitettu jäädytettynä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan tarkempia tutkimuksia varten. Eviran tutkija, eläinlääkäri, Marja Iso-Mursu Oulun toimipaikasta vahvistaa, että he ovat tutkineet eläimen: kyseessä on susi. (Aamulehti 6.10.2009)

16) Kuhmossa katosi susia ja susilaumoja 2010. Kuhmon eteläosia asuttava pantasusiperhe on noin kuukaudessa menettänyt viisi jäsentään. Paikannuspantoja kantava susipariskunta sai keväällä kuusi pentua. Nyt laumassa on enää kolme yksilöä.

Petotutkija Ilpo Kojola epäilee, etteivät luonnolliset syyt selitä näin suurta ja nopeaa katoa. Todisteita laittomista tapoista ei kuitenkaan ole.

Kojolan mukaan isoja hävikkejä on tapahtunut aiemminkin. Jopa kokonaisia laumoja on kadonnut. (Kaleva 19.12.2010)

17) Lieksassa haulisusi nääntyi ja kuivui ennen lopetusta 2013. Elokuun lopussa Lieksasta kuolleena löytyneen pantasuden kuolinsyyksi on varmistunut nääntyminen ja kuivuminen. Tutkimuksen mukaan eri puolilta suden kehoa löytyi kapseloituneita hauleja. Haulit olivat erikokoisia, ja niiden sijainnin perusteella laukauksia oli ammuttu ainakin kahdesta eri suunnasta. Vammojen parantumisasteen perusteella vammat olivat useita viikkoja, jopa kuukausia vanhoja. Vammat ovat Eviran raportin mukaan todennäköisesti haitanneet suden liikkumista ja saalistusta merkittävästi. (17.9.2013 - Keskisuomalainen )

Julmat keinot

Metsästystä säädellään monin laein, sitä myös valvotaan ja kaiken kaikkiaan metsästys pyritään suorittamaan niin, että eläimelle tulee mahdollisimman vähän kipua. Metsästyksellä on oma eettinen normistonsa ja tavallinen metsästäjä noudattaa tätä normistoa.

Täysin päinvastoin on salametsästyksessä, kuten näistä tässä esitellyistä tapauksista näemme. Susi voi kitua tunteja, päiviä tai viikkoja erilaisten käsittelyjen, kuten myrkytyksen, ansasysteemien ja ampumisten jäljiltä. Haulisudethan voivat joutua kitumaan kuukausienkin ajan.

Tapahtuman luonteen vuoksi salakaato pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti, siinä on siksi mukana myös hätäisyyttä ja kaikki keinot ovat sallittuja, koska tilanteesta pitää päästä irti ja pois mahdollisimman nopeasti. Sutta on ajettu takaa kymmeniä kilometrejäkin moottorikelkoilla, ja kun se on saatu uupumaan, sitä on kelkasta sivulta hakattu vasaroin, kirvein ja muin astaloin - kun ampua ei ole voitu, laukaus kuuluu. Lopuksi kaikki on viimeistelty monta kertaakin kelkalla yli ajaen. Eräässä tapauksessa ensiksi autolla yliajettu susi on puolikuolleena pakattu auton tavaratilaan ja viety sitten lopulliseen käsittelyyn muualle. Kun ampua ei ole voitu, on surmaaminen suoritettu sähköllä. Suomen susikannalla on erittäin suuri uhka hävitä luonnosta kokonaan. Suurin uhka sudelle on ihminen.
Kartan tapaukset 18 - 36

18) Valtimolla virui susi metsästäjän jalkanarussa pitkät ajat 2010. Susi oli jäänyt saaliiksi Valtimolla metsästäjän asettamaan jalkanaruun. Jalkanarua ei liene käyty tarkistelemassa pitkiin aikoihin. Heikossa kunnossa ollut susi jouduttiin lopettamaan. Poliisi tutkii tätä törkeää metsästysrikosta. (18.3.2010)

19) Kurussa kokonaisen susilauman epäillään kadonneen salametsästäjien luoteihin 2010. Pirkanmaan rajamailla Ylöjärven Kurussa elänyt noin seitsemän suden lauma katosi pari vuotta sitten. Susilauman epäillään kadonneen salametsästäjien luoteihin. (15.3.2010 Aamulehti)

20) Vieremällä tapettiin susi salaa 2010. Suden salakaataja oli paikallisia hirvimiehiä. Iisalmen poliisi pääsi rikoksen jäljille saatuaan teosta vihjeen. Vihjeen perusteella poliisi teki epäillyn miehen luokse kotietsinnän ja löysi suden taljan ja ruhon. Suden pyynti oli tapahtunut ilman ampuma-asetta. Poliisi oli vaitonainen tapauksen tarkemmista yksityiskohdista tutkinnallisista syistä. (3.3.2010 Iisalmen Sanomat - 2.3.2010 Yle Savo: Vieremäläismiestä epäillään suden salakaadosta)

21) Pöytyän susijahti 15.1.2012 - ammutuksi tuli Susiryhmän nimikkosusi Auli. Luonto-Liiton Susiryhmän salametsästyksen vastaisen kampanjan keulakuva Auli-susi joutui Varsinais-Suomen Pöytyällä tammikuussa metsästyksen kohteeksi hyvin sekavassa metsästystapahtumassa ja se ammuttiin lupaehtojen vastaisesti. Virheellinen susijahti nostatti kovan keskustelun susijahdin oikeellisuudesta. Sunnuntaina Pöytyällä metsästäjät ampuivat yhden suden sijaan kaksi sutta. Toinen ammuttu susi oli pannoitettu lauman johtajanaaras Auli, jota nimenomaan ei kaatoluvan mukaan saanut ampua. Kun Auli kuoli, liitto julkaisi nettisivuillaan muistokirjoituksen sudelle. "Lepää rauhassa Auli. Susiryhmä suree menetystäsi." (Aulin kanssa ja sen seurassa samaan aikaan vuonna 2011 pannoitettu urossusi, oli "kadonnut" ja sen panta oli hiljennyt jo aiemmin, heinäkuussa 2011.) Jahtipäällikön mukaan susijahdissa tapahtuneet virheet olivat vahinkoja. Esimerkiksi suden kaulassa ollut panta oli tummunut huomaamattomaksi.

Aulista löytyi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksissa myös vanhoja ampumavammoja: "Aulissa todettiin oikeassa etutassussa ja vasemmassa takatassussa koteloituneita, jo paljon aiemmin suteen ammuttuja hauleja. Näiden aiheuttamat vauriot olivat lieviä ja pitkälle parantuneita, eivätkä ne todennäköisesti olleet enää aiheuttaneet huomattavaa haittaa liikkumiselle. Kaikki ruhosta löytyneet haulit olivat samantyyppisiä kuparipäällysteisiä 6,2 mm:n lyijyhauleja." Susiryhmän puheenjohtajan Sami Lyytisen mukaan muissakin Varsinais-Suomen luvallisissa susijahdeissa ammutuissa susissa on ollut merkkejä aiemmista laittomista ampumisista. Luonto-Liiton susiryhmä intoutuu tutkimusraportista. "Tapaus kertoo karua kieltään susiin kohdistuvan salametsästyksen yleisyydestä", susiryhmän Roman Schatz viestittää. (16.1.2013 Yle Turku - 22.3.2012 Maaseudun Tulevaisuus)

22) Vieremällä ja Sonkajärvellä tutkitaan susilaumojen katoamisia törkeinä metsästysrikoksina 2013. Pohjois-Savon poliisi tutkii törkeänä metsästysrikoksena viiden suden katoamista Vieremällä. Myös naapurikunnassa Sonkajärvellä on mahdollisesti kadonnut susi tai susia. (5.4.2013 - Savon Sanomat)

23) Varpaisjärvellä haulisusia 2013. Varpaisjärvellä poliisin käskystä helmikuussa lopetetusta nälkiintyneestä sudesta on löytynyt ruumiinavauksessa vanhoja hauleja. Hauleja löytyi eläimen raajoista ja mahalaukun kupeesta. Eläin lopetettiin, koska se kierteli nälkiintyneenä useissa pihoissa. Aiempi salatappoyritys voi olla syy eläimen huonoon kuntoon. Lisäksi Varsinais-Suomessa jo ainakin viidestä kaadetusta sudesta on löytynyt aiempia hauleja. Salatappoyrityksistä tulee ongelmasusia. Juuri luvattomat ampumiset aiheuttavat susiongelmia, sillä loukkaantuneet eläimet eivät yleensä pysty elämään villieläimille tyypilliseen tapaan, vaan nälissään usein hakeutuvat lopulta pihoihin. (Savon Sanomat: Salatappoyrityksistä tulee ongelmasusia - Susista löytyi vanhoja hauleja 19.3.2013)

Tällä hetkellä Ylä-Savossa poliisit ja petotutkijat selvittävät, mitä alueen susilaumoille oikein tapahtuu. Vieremällä viiden suden lauma on kadonnut vakiintuneelta reviiriltään kokonaan ja Sonkajärven lauma näyttää hajonneen täysin yllättäen ja poikkeukselliseen aikaan.

Vieremän lauma on kadonnut mystisestä syystä tai sitten mahdollisesti tapettu. Sonkajärven laumasta on voitu tappaa alfauros, jolloin lauma voi hajota hirviä laumana metsästävästä yhteisöstä yksittäisiksi tai parittain kulkeviksi häirikkösusiksi. (19.3.2013 - Savon Sanomat)

24) Kouvolassa pantasusi oli haulisusi 2013. Kouvolassa poliisin määräyksestä helmikuussa lopetetusta pantasudesta on löytynyt vanhoja hauleja. Poliisin mukaan sudelle tehdyssä tutkimuksessa löydettiin koteloituneita hauleja. Löydösten perusteella sutta on ammuttu ilmeisesti tammikuun alkupuolella. Asiaa tutkitaan törkeänä metsästysrikoksena. (13.3.2013 - Yle Kymenlaakso)

25) Sonkajärvellä törkeää susi- ja ilvesjahtia 2013. Sonkajärvellä (kartalla Sj) törkeää susi- ja ilvesjahtia. Ilvesten tappamisia tutkitaan törkeinä metsästysrikoksina, susijahtia metsästysrikoksena ja ampuma-aserikoksena. Osa miehistä kuuluu alueen metsästysseuraan ja on aktiivisia metsästäjiä. (7.2.2013 Satakunnan Kansa)

26) Perhon luvaton susijahti viikonloppuna 19 - 20.1.2013. Poliisi jatkaa Perhon törkeän metsästysrikoksen tutkintaa. Poliisin mukaan susijahti on ollut suunniteltua ja organisoitua koko kyseisen viikonlopun ajan. Jahdissa on käytetty muun muassa moottorikelkkaa ja viestintävälineitä. Jahtiin osallistuneet ovat olleet kokeneita metsästäjiä ja erämiehiä. Esitutkinnassa on varmistunut, että kyseisenä viikonloppuna Perhossa tapettiin luvatta ampumalla kolme sutta. Metsästysrikos tehtiin Perhossa 19. - 20. tammikuuta eli lauantain ja sunnuntain aikana. Tutkintaa ovat tehneet Metsähallitus, Rajavartiolaitos ja Liikkuva poliisi. (23.1.2013 - Keskisuomalainen)

Perhon tammikuisen susien salakaadon poliisitutkinta on loppusuoralla. Poliisi on tehnyt asiassa rajoittamisesityksen eli karsii epäiltyjä alkuperäisestä lähes 30:sta. (11.9.2013 - Yle Keski-Pohjanmaa)

27) Inarissa ajettin sutta takaa moottorikelkalla, ammuttiin haulikolla ja lopulta nuijittiin 2009. Lapin käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona Ivalossa kaksi paikallista miestä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin Otsamotunturin lähistöllä 3.3.2009 tehdystä suden ajattamisesta ja taposta.

Sutta syyttäjän mukaan vähintään 16 kilometriä laukottanut, sen lopulta Konesjärven jäällä haulikolla haavoittanut ja nuijimalla lopettanut päätekijä sai neljän kuukauden tuomion metsästys- ja eläinsuojelurikoksista sekä menettämään moottorikelkan arvona valtiolle 2000 euroa. Tuomion koetusaika päättyy 1.1.2013 ja lisäksi miehelle tuli 3 vuoden metsästyskielto.

Apumies, joka oli tuonut petoa jäljittäneelle maastoon haulikon sekä ottanut haltuunsa ja kätkenyt tapetun suden, sai metsästysrikoksesta 60 päivää vankeutta, jonka koetusaika päättyy 1.4.2012. Mies joutuu korvaamaan moottorikelkan arvona valtiolle 500 euroa ja lisäksi hän sai 2 vuoden metsästyskiellon.

Miehillä ei ollut lupaa aseen kuljettamiseen kelkassa, jonka takia he syyllistyivät vielä metsästysrikkomuksiin.

Suden ampuneen miehen mukaan hän jäljitti poroja hätistelleen pedon, jonka lopulta nähdessään arvioi kuluneiden kylki- ja selkäkarvojen sekä tumman värin perusteella rekikoiraksi tai koirasudeksi.

Tuomitun mukaan eläin ei havaitsemishetkellä laukottanut poroja, mutta hän katsoi parhaaksi poistaa sen porojen läheltä.

Miehet pakkasivat Konesjärven jäälle tapetun eläimen huolellisesti ja aseen tuonut mies vei paketin mennessään haudaten sen lumeen kymmenien kilometrien päähän, Iijärvelle menevän polkutien varteen. (28.1.2010 Lapin Kansa)

28) Inarissa ajettiin sutta takaa ja lopulta tapettiin kiduttamalla ajaen yli moottorikelkoilla 2010. Viittä miestä syytetään Lapin käräjäoikeudessa Ivalossa suden tappamisesta kiduttamalla ja moottorikelkkoja apuna käyttäen. Syytteen mukaan miehet olivat yhteisen suunnitelman ja käskynjaon mukaan tavoittaneet moottorikelkoillaan suden Kessin erämaassa Inarissa ja ajaneet sen päälle kelkoilla useita kertoja. (Yle Lappi 20.4.2010)

Ainoastaan yksi salametsästykseen osallistunut henkilö todettiin syylliseksi saaden pienet sakot ja lyhyen ehdonalaisen vankeustuomion. Neljä muuta henkilöä vapautettiin syytöksistä. (Luonto-Liiton Susiryhmä: Inarin sudenrääkkäystapauksen tuomio salametsästäjille mitätön)

29) UKK-kansallispuistossa susijahtia moottorikelkalla 2009. UKK-kansallispuiston alueella yritettiin saada susi hengiltä moottorikelkoilla. Sutta oli juoksutettu yli 10 km. Virkavallan väliintulo keskeytti laittoman jahdin. (YLE, Savon Sanomat 20.3.2009)

30) Sodankylässä susijahtia moottorikelkoilla 2008. Sodankylässä tapettiin susi moottorikelkasta. Porttipahdan tekojärven länsipuolella tapettiin susi välillä 25. - 27.12.2008. Tappajat olivat liikkeellä moottorikelkoilla. Sutta oli ennen sen tappamista jäljitetty ja seurattu kymmeniä kilometrejä. Lapin rajavartiosto ja poliisi tutkivat asiaa. (Sodankylän poliisilaitos 30.12.2008)

31) Laitilassa kaadettiin haulisusi 2008. Laitilan Pahojoella kaadettiin poliisin luvalla loukkaantunut ja verijälkiä jättänyt urossusi. Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksissä eläimestä löytyi aikaisemmasta ampumisesta peräisin olevia hauleja. Sudesta löytyi 11 kappaletta 3 millimetrin läpimittaisia hauleja, jotka on tarkoitettu pienriistan metsästykseen. (Turun Sanomat 6.2.2008 ja 17.3.2008)

32) Kuusamossa poromiesten susijahtia moottorikelkoilla 2002. Rovaniemen hovioikeus kovensi Kuusamon käräjäoikeuden viidelle poromiehelle laittomasta susijahdista määräämiä rangaistuksia. Käräjäoikeus tuomitsi kaikki miehet metsästysrikoksesta, koska he olivat jahdanneet 5. tammikuuta 2002 Kärpänkylän Pukarin alueella sutta moottorikelkkaa apuna käyttäen. Neljä miehistä sai 25 päiväsakkoa ja yksi 30 päiväsakkoa, koska hänen todettiin syyllistyneen myös rajavyöhykelain rikkomiseen. Käräjäoikeus ei kuitenkaan määrännyt poromiehiä metsästyskieltoon. Hovioikeus puolestaan määräsi kaikille vuoden pituisen metsästyskiellon, koska moottorikelkkojen käyttö osoitti, että miehet eivät piitanneet metsästystä koskevista säännöksistä.

Poromiesten moottorikelkoin suorittaman susijahdin tapasivat ja todensivat maastosta kaksi rajavartijaa. Heidän mukaansa moottorikelkkamiehet yrittivät kahdella moottorikelkalla ajaa suden passimiesten ammuttavaksi. (Kaleva 24.12.2003)

33) Eurajoella katosi alfapari keväällä 2012. Eurajoelta katosi vuonna 2012 alfapari. Alueella oli useiden vuosien ajan susipari, ja talvena 2011 varmistettiin myös kolmen pennun syntyminen. Syksystä alkaen varmistettuja havaintoja on saatu vain yhden naarassuden jäljistä. Eurajoella ei enää ole tätä lisääntyvää alfaparia, se on kadonnut. Reviiri on kuitenkin edelleen olemassa ja sitä pitää hallussaan vuoden 2011 pentueesta jäänyt naaras. Yksi näistä alfaparin pennuista, (uros) jäi auton alle Porin Hangassuon kaatopaikan kohdalla heinäkuussa 2012. Kolmannen pennun vaiheista ei ole tietoa. Mahdollisesti jälkien ja muiden havaintojen mukaan se on vaihtanut maisemaa jo ennen alfaparin katoamista. (Jami Jokinen Länsi-Suomi 11.12.2012 ja 15.2.2013 sekä Tunturisuden omat lähteet)

34) Lieksassa löytyi pantasusi Merinan radiopanta siltatyömaalta 2005. Elokuussa löydettiin Merina-pantasuden radiopanta siltatyömaalta Viekijoesta. Pantaa oli lyöty jollakin teräaseella ja rikottu sen radiolaite, joka löydettäessä ei enää toiminut. Pannan löytymispaikalta on linnuntietä noin 10 kilometriä sinne, mistä radiolaite oli vielä toiminut. Viimeisen signaalinsa se lähetti Viekin pohjoispuolelta Nurmeksen ja Lieksan rajamailta. Surmattua sutta ei ole löytynyt. Lieksan poliisi tutkii tätä salakaatoa, joka on tapahtunut kesän 2005 aikana.

35) Kuhmossa salakaadettiin pantasusi Raisa 2001. Tämä tapaus jäi historian hämäriin selvittämättä, kuten lähes kaikki susiin kohdistuneet salakaadot ovat jääneet. Kirjataan Raisankin tapaus tähän mukaan niin, että se säilyisi ikiaikaisesti muistissamme.

36) Suomussalmella surmattiin kantava susinaaras moottorikelkalla yliajaen ja ruhjoen 2001. Suomussalmen Ylivuokissa surmattiin pantasusi Ugrin laumaan kuulunut kantava naarassusi moottorikelkalla yliajaen ja ruhjoen. Keskiviikko 28.2.2001. (Tunturisuden arkistot)

Erityisen synkkä ajanjakso viime vuosina - kokonaisia susilaumoja hävinnyt

Susiemme määrä vuodesta 2006, jolloin niitä oli vuoden lopussa 250 - 270, on puolittunut vuoteen 2013 tultaessa, jolloin niitä oli 120 - 135 helmikuussa 2013.

Kokonaisia susiaumoja on hävinnyt "sieltä sun täältä".

RKTL:n tutkijan Samuli Heikkisen mukaan sudet ovat niin sanottuja reviirieläimiä ja kun ne muodostavat lauman, ne sitovat samalla itsensä tiettyyn alueeseen. Heikkinen ei näe kovin montaa loogista vaihtoehtoa susilaumojen häviämiselle.

- Laumoja on hävinnyt vähän sieltä sun täältä. Meillä on selkeä näkemys salametsästyksestä. Olemme myös saaneet tietoa susien pantojen löytymisestä puukolla katkastuina ja veteen upotettuina, Heikkinen kertoo. (YLE Uutiset 27.10.2009)

Vuoden 2013 tilanne: vuodessa salakaadetaan 20 sutta

Kovin valtavia määriä susia ei enää voida salaakaan kaataa, koska susia on jäljellä enää hyvin vähän. Niistäkin silti vielä vuositasolla kaadetaan laittomasti arviolta noin 20 sutta.

"Kun lasken kuluneen vuoden ajalta yhteen kolme tunnettua salakaatoa, joen pohjasta löytyneen pannan sekä talven aikana ennen dispersaalivaihetta äkkinäisesti hävinneet seurannassa olleet laumat tai sudet, saan nykyarvioksi 20 hukkaa, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) erikoistutkija Ilpo Kojola sanoo." (Lainausmerkkien välissä oleva teksti: Maaseudun Tulevaisuus: Kojola kumoaa arvion 50 suden salakaadosta 5.6.2013)

Sudet Metsästäjät tuomitsevat kaikenlaisen salametsästyksen

Tämä selvityshän ei laisinkaan käsittele metsästystä, vaan salametsästystä, mutta mainittakoon lopuksi, että metsästäjät ja heidän johtonsa ovat monissa yhteyksissä viime aikoinakin selkeästi tuominneet kaikenlaisen, niin susienkin, salametsästyksen. Tämä kai onkin niin itsestään selvää, ettei tarvitsisi edes mainita.

Poromiehet tappavat Lapin suurpedot

Asiakirjojen mukaan Venäjältä Itä-Lapin alueelle tulevat suurpedot tapetaan. Viranomaisille on syntynyt kuva, että kaikki suurpetojen salakaadot ovat poromiesten tekemiä. Vuosien 2002 - 2007 aikana kaikissa poliisin tietoon tulleissa petojen salatapoissa oli epäiltynä poromiehiä. Myös tekotavat viittaavat poromiehiin. Tavallisesti peto ajettiin kiinni moottorikelkoilla ja ammuttiin. Usein ajo lähti liikkeelle valtakunnan rajalta, jota porohoitajien omat aitavahdit valvoivat. Poromiehillä on lupa ajaa kelkoilla rajavyöhykkeellä ja suojelualueilla, sekä usein myös lupa kantaa asetta moottorikelkassa. Heillä on myös taloudellinen motiivi tappaa suurpetoja. Salametsästys toimi kuin mafia. Uutinen Lapin Kansassa. (Satakunnan Kansa 3.12.2011)

Lähteet
Tunturisuden susisivujen uutisarkisto.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva karttapohjasta Public domain - Copyright Wikipedia
Sudenpentu
Urhean uudisasukkaan Millan surullinen kohtalo 2003

Kesäkuun 19. päivänä vuonna 2003 löydettiin pantasusinarttu Milla Pyhäjoella, tapettuna meren rantavedestä. Aivan läheltä oli viikkoa aiemmin löydetty merestä sen uroskumppani. Näidenkään törkeiden salakaatojen tekijöitä ei koskaan saatu kiinni, ja he kulkevat lukemattomien muiden, tavoittamattomien salakaatajien lailla kaiken aikaa saloillamme.

Tammikuussa 2003 Millan lauma, johon kuului kuusi sutta, oli kotiutunut ja asettunut pysyvästi asumaan Pyhäjoelle Raahen lähettyville. Susien alkava ja toivottu levittäyminen maassamme oli tuolloin tosiasia, ja lännessä rannikon tuntumissa oli ensimmäinen susilauma. Susitutkijat aikoivat laittaa GPS- ja GSM-pannat ainakin kahdelle lauman jäsenelle. Ilpo Kojola rauhoitteli toistuvasti paikallisia, kiihkeästi susia vastustavia asukkaita ja vakuutti, ettei Suomen läntisin susilauma aiheuta ihmisille harmia. "Ne elävät hirvillä, jotka ovatkin suden pääravintoa. Niitä ei tarvitse pelätä, sillä ne liikkuvat täysin omissa oloissaan", Kojola kertoi ja yritti tyynnytellä hillittömän susivihan leiskuessa. Kaikki tämä kaikui tuolloinkin täysin kuuroille korville.

Millaan ja sen kehittämään pieneen susilaumaan asetettiin suuria toiveita. Nyt sudet todellakin olivat levittäytymässä itärajoiltamme muuallekin Suomeen. Alusta alkaen osa paikallisista asukkaista Millan uusilla asuinseuduilla oli jyrkästi susien tuloa vastaan. Millan kokema kohtalo oli yksi murheellinen ja synkkä luku Suomen susihistoriaan, joka on täynnään susivihaa ja susien tappamista sekä "laillisesti" että laittomasti.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sudenpennusta Copyright © Flickr/Joachim S. Müller
Emme saa unohtaa Millaa, Vienoa, Ugria, Igoria, Nikitaa, Aulia, Merinaa, Raisaa ja lukemattomia muita salakaadettuja susia

Emme saa unohtaa Millaa, Vienoa, Ugria, Igoria, Nikitaa, Aulia, Merinaa, Raisaa ja lukemattomia muita, tuntemattomiksi jääneitä salakaadettuja susia. Tehkäämme kaikkemme, että ihmisten ajatteluun saataisiin muutos ja synkkä ja perusteeton susiviha lientyisi. Emme saa koskaan takaisin salakaadettuja susia, mutta viestitämme kaikille tahoille, että salakaatajien katalat ja raukkamaiset teot muistetaan ikuisesti.

Salakaatojen määrä noin 300 sutta aikavälillä 2001 - 2013

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti arvioi tutkimuksessaan susikantamme kehitystä. Vuosien 1998 - 2006 välisenä aikana susipopulaation vuotuinen kasvuvauhti oli 12 % kun taas vuosien 2006 - 2010 välisenä aikana populaatio hupeni keskimäärin peräti 15 % per vuosi (Kojola ym. 2011). Susikannan taantuma viittaa laittoman tappamisen olevan keskeisin susikannan kehitykseen vaikuttava tekijä Suomessa (Kojola ym. 2011).

Selittämätön hävikki on edellä mainitun tutkimuksen mukaan 194 sutta pelkästään vuosina 2006 - 2011. Siinä on otettu huomioon luontainen kuolleisuus 104 sutta, pyynti- ja poikkeusluvilla tapetut sekä onnettomuudet, joissa on kuollut 116 sutta ja ilmitulleet salakaadot, joita kyseisellä aikavälillä on ollut 18.

Tuohon edellämainittuun 194 suteen lisätään Tunturisuden perusaritmetiikalla huolellisesti tekemät arviot vuosien 2001 - 2005, sekä vuosien 2012 - 2013 salakaadoista. Nämäkin perustuvat kuitenkin julkisuuteen annettuihin tilastotietoihin. Tässä yhteydessä huomioidaan, että edelleen viimeisten parinkin vuoden aikana susia on salakaadettu noin 20 vuodessa, eli 40 kahden viimeisen vuoden aikana. Jos susiamme on salakaadettu vuosina 2001 - 2005 vain noin kymmenkunta vuodessa - mikä on alakanttiin suoritettu arvio - päästään näin laskien kuitenkin yhteensä noin 100 suteen, aikajaksoilla 2001 - 2005 ja 2012 - 2013. Kokonaismääräksi muotoutuu aikavälille 2001 - 2013 194 + 100 = noin 300.
*** www.tunturisusi.com ***