|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylinnä, ilta savannilla, Copyright © Luca Venturi *Kuva yllä, ilta savannilla ja sarvikuono, Copyright © Ray Morris SARVIKUONOT Sarvikuonot kuuluvat kavioeläinten lahkoon Perissodactyla ja tässä lahkossa sarvikuonojen heimoon Rhinocerotidae. Nykyisin elää viisi sarvikuonolajia. Suluissa alla kunkin lajin uuden nimen perässä vanha lajinimi. Kasvissyöjiä Kaikki sarvikuonot ovat kasvien lehtiä syöviä herbivoreja, jotka tarvitsevat kookkaan ruumiinsa ylläpitoon päivittäin suuren määrän ruokaa. Suuresta koostaan, sekä ruuansulatuskanavan takaosassa tapahtuvasta ravinnon hajotuksesta johtuen sarvikuonot voivat syödä melko selluloosapitoista ravintoa, mutta mieluiten ne syövät ravintopitoisempia lehtiä. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuvat oikealla, isosarvikuono Copyright © Arno & Louise Wildlife / Arno Meintjes |
|
|
| Pensassarvikuono (suippohuulisarvikuono) (Diceros bicornis) |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Arno & Louise Wildlife / Arno Meintjes |
|
Ominaisuuksia
Sarvikuonojen jykevänmöhkeä olemus ja paljas nahka tuovat helposti mieleen muinaiset hirmuliskot. Sarvikuono ei tosin ole matelija, mutta eräänlainen jäänne menneisyydestä se kyllä on. Sarvikuono saa nimensä kuonon päässä olevasta sarvesta. Sarvi on rakenteeltaan erilainen kuin onttosarvisten sarvet. Siinä ei ole luista ydintä, vaan se koostuu sarveiskuitumassasta, jota muodostuu jatkuvasti lisää. Kahdella afrikkalaisella lajilla ja pikkusarvikuonolla on päässään kaksi sarvea peräkkäin - niistä ensimmäinen on tavallisesti suurempi. Intiansarvikuonolla ja indokiinansarvikuonolla on vain yksi sarvi. Otusten raskasta painoa kannattelevat lyhyet, töpäkät jalat. Sarvikuonon jokaisessa jalassa on kolme varvasta, joten jälki muistuttaa ristiässää. Eräs sarvikuonojen erikoisuus on se, että samoin kuin norsuilla niiden kivekset eivät laskeudu kivespusseihin. Siitin osoittaa sisäänvedettynä taaksepäin, joten sekä urokset että naaraat virtsaavat taaksepäin. Aistit Sarvikuonoilla on huono näkö; ne eivät pysty havaitsemaan yli 30 metrin päässä liikkumatta seisovaa ihmistä. Silmät sijaitsevat pään sivuilla, joten suoraan eteen katsoessaan sarvikuono joutuu kääntämään päätään puolelta toiselle. Kuulo on hyvä ja sarvikuonot kääntelevät putkimaisia korviaan havaitakseen pienimmätkin risahdukset. Ympäristöään ne tarkkailevat kuitenkin ennen kaikkea hajuaistin avulla, niiden nenäkäytävien tilavuus onkin suurempi kuin aivojen. Äänet Sarvikuonot voivat olla hyvinkin meluavaisia. Niiden on kuultu kiljuvan, kirkuvan, karjuvan, töräyttelevän, puhisevan ja päästävän kuorsaamista muistuttavia ääniä. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva vasemmalla Copyright Tambako the Jaguar |
|
| Isosarvikuono (leveähuulisarvikuono) (Ceratotherium simum) |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Arno & Louise Wildlife / Arno Meintjes |
|
VIISI SARVIKUONOLAJIA
Kaikki sarvikuonot ovat varsin riippuvaisia vedestä ja ne juovat päivittäin, kun pieniä jokia ja lammikoita on tiheässä. Kuivana kautena ne voivat tulla kuitenkin toimeen useampia päiviäkin ilman vettä. Sarvikuonot tarvitsevat vettä ja mutakuoppia myös rypemiseen. Kuten suuret ja pitkäikäiset eläimet yleensäkin, myös sarvikuonot lisääntyvät hitaasti. Sarvikuonot saavat tavallisesti yhden poikasen kerrallaan. Poikaset ovat syntyessään suhteellisen pieniä, niiden paino on vain noin 4 % emon painosta. Poikaset voivat syntyä mihin vuodenaikaan hyvänsä. Urokset tulevat sukukypsiksi 7 - 8-vuotiaina, mutta pääsevät lisääntymään vasta 10-vuotiaina. Urokset tappelevat joskus kiivaasti keskenään. Sarvikuonot elelevät pääasiassa yksikseen, poikkeuksena emon ja poikasen muodostama pari. Sarvikuonojen määrä on vähentynyt häikäilemättömän metsästyksen vuoksi. Metsästyksellä on tavoiteltu sarvikuonon sarvia, joilla on luuloteltu olevan erilaisia lääkinnällisiä vaikutuksia. |
Isosarvikuono (leveähuulisarvikuono) (Ceratotherium simum)
|
Pensassarvikuono (suippohuulisarvikuono) (Diceros bicornis)
|
|
Pikkusarvikuono (sumatransarvikuono) (Dicerorhinus sumatrensis)
|
Intiansarvikuono (Rhinoceros unicornis)
|
Indokiinansarvikuono (jaavansarvikuono) (Rhinoceros sondaicus)
|
|
|
Isosarvikuono (leveähuulisarvikuono) (Ceratotherium simum)
Lähteet IUCN ADW Maailman eläimet - Nisäkkäät 2 - Tammi Eläinten maailma - Otava Olli Marttila: Suuri savanni |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Arno & Louise Wildlife / Arno Meintjes |
| TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ |
| *** www.tunturisusi.com *** |