Menu
Tunturisuden sivut
SARVIKUONOT (Rhinocerotidae)

Sarvikuonot kuuluvat kavioeläinten lahkoon Perissodactyla ja tässä lahkossa sarvikuonojen heimoon Rhinocerotidae. Nykyisin elää viisi sarvikuonolajia. Suluissa alla kunkin lajin uuden nimen perässä vanha lajinimi.

  • Isosarvikuono (leveähuulisarvikuono) (Ceratotherium simum)
  • Pensassarvikuono (suippohuulisarvikuono) (Diceros bicornis)
  • Pikkusarvikuono (sumatransarvikuono) (Dicerorhinus sumatrensis)
  • Intiansarvikuono (Rhinoceros unicornis)
  • Indokiinansarvikuono (jaavansarvikuono) (Rhinoceros sondaicus)

    Kasvissyöjiä

    Kaikki sarvikuonot ovat kasvien lehtiä syöviä herbivoreja, jotka tarvitsevat kookkaan ruumiinsa ylläpitoon päivittäin suuren määrän ruokaa. Suuresta koostaan, sekä ruuansulatuskanavan takaosassa tapahtuvasta ravinnon hajotuksesta johtuen sarvikuonot voivat syödä melko selluloosapitoista ravintoa, mutta mieluiten ne syövät ravintopitoisempia lehtiä.

    Muinaismaailman eläimistöä

    Eläintutkija Martin Johnson on kuvaillut sarvikuonoa vanhassa eläinkirjassa, vähemmän mairittelevasti. Ajat ovat nykyisin toiset, emmekä varmasti yhdy kaikkiin Johnsonin käsityksiin, mutta näin hän maalaili sarvikuonoista 70 vuotta sitten:

    "Sarvikuonot ovat kuin muinaismaailman hirviöitä, eräänlaisia jäänteitä entisajan eläimistöstä, joka on kuin ihmeen kaupalla selviytynyt nykypäivään. Aivan tuntuu siltä, kuin ne eivät mitenkään soveltuisi osaksi nykyeläimistöä. Ne ovatkin itse asiassa viimeisiä jäännöksiä ammoin eläneestä, monimuotoisesta ja -lajisesta ja yksilörikkaasta sarvikuonojen heimosta.

    En usko, että sarvikuonolla on yhtään ystävää maailmassa. Aina, kun olen nähnyt sarvikuonoja, ovat ne joko käyneet toistensa kimppuun tai valmistautuneet hyökkäämään jonkun muun kimppuun. Monta kertaa ovat kiukkuiset sarvikuonot ajaneet minutkin puuhun pakosalle. Päinvastoin, kuin viisas norsu - sarvikuono on iso, lihava, typerä vanha idiootti."


    Pleistoseenikauden kuninkaat katoamassa

    Sarvikuonot ovat tömistelleet maan kamaralla jo hyvin pitkään. Ne ovat kehittyneet jo eoseenikaudella 56 - 33,9 miljoonaa vuotta sitten. Niiden heimon kukoistusaika on ollut pleistoseenikaudella, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten. Nyt tavattavat viisi sarvikuonolajia ovat muinaisen, suuren heimonsa viimeiset edustajat. Niiden aika näyttäisi tulleen tiensä päähän ja sarvikuonot ovat äärimmäisen uhanalaisia ja sukupuuton partailla.

    Sarvikuonojenkin, kuten koko muunkin luomakunnan, tuhon aiheuttajana on luonnollisestikin ihminen. Ihminen haluaa sarvikuonon sarvet jauhetuksi potenssilääkkeeksi ja tikarinkahvoiksi. Ihmisen typeryys on hyvin traagista. Koska esimerkiksi saman lääkekäytön ajaa vehnäjauho taikka kauraryynit.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva yllä Copyright © Jay Aremac
    *Kuvat oikealla, isosarvikuono Copyright © Arno & Louise Wildlife / Arno Meintjes
  • Isosarvikuono Isosarvikuono Isosarvikuono
    Pensassarvikuono
    Pensassarvikuono (suippohuulisarvikuono) (Diceros bicornis) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Arno & Louise Wildlife / Arno Meintjes
    Sarvikuono
    Ominaisuuksia

    Sarvikuonojen jykevänmöhkeä olemus ja paljas nahka tuovat helposti mieleen muinaiset hirmuliskot. Sarvikuono ei tosin ole matelija, mutta eräänlainen jäänne menneisyydestä se kyllä on.

    Sarvikuono saa nimensä kuonon päässä olevasta sarvesta. Sarvi on rakenteeltaan erilainen kuin onttosarvisten sarvet. Siinä ei ole luista ydintä, vaan se koostuu sarveiskuitumassasta, jota muodostuu jatkuvasti lisää. Kahdella afrikkalaisella lajilla ja pikkusarvikuonolla on päässään kaksi sarvea peräkkäin - niistä ensimmäinen on tavallisesti suurempi. Intiansarvikuonolla ja indokiinansarvikuonolla on vain yksi sarvi.

    Otusten raskasta painoa kannattelevat lyhyet, töpäkät jalat. Sarvikuonon jokaisessa jalassa on kolme varvasta, joten jälki muistuttaa ristiässää.

    Eräs sarvikuonojen erikoisuus on se, että samoin kuin norsuilla niiden kivekset eivät laskeudu kivespusseihin. Siitin osoittaa sisäänvedettynä taaksepäin, joten sekä urokset että naaraat virtsaavat taaksepäin.

    Aistit

    Sarvikuonoilla on huono näkö; ne eivät pysty havaitsemaan yli 30 metrin päässä liikkumatta seisovaa ihmistä. Silmät sijaitsevat pään sivuilla, joten suoraan eteen katsoessaan sarvikuono joutuu kääntämään päätään puolelta toiselle. Kuulo on hyvä ja sarvikuonot kääntelevät putkimaisia korviaan havaitakseen pienimmätkin risahdukset. Ympäristöään ne tarkkailevat kuitenkin ennen kaikkea hajuaistin avulla, niiden nenäkäytävien tilavuus onkin suurempi kuin aivojen.

    Äänet

    Sarvikuonot voivat olla hyvinkin meluavaisia. Niiden on kuultu kiljuvan, kirkuvan, karjuvan, töräyttelevän, puhisevan ja päästävän kuorsaamista muistuttavia ääniä.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva vasemmalla Copyright Tambako the Jaguar
    Isosarvikuono
    Isosarvikuono (leveähuulisarvikuono) (Ceratotherium simum) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Arno & Louise Wildlife / Arno Meintjes
    VIISI SARVIKUONOLAJIA

    Kaikki sarvikuonot ovat varsin riippuvaisia vedestä ja ne juovat päivittäin, kun pieniä jokia ja lammikoita on tiheässä. Kuivana kautena ne voivat tulla kuitenkin toimeen useampia päiviäkin ilman vettä. Sarvikuonot tarvitsevat vettä ja mutakuoppia myös rypemiseen.

    Kuten suuret ja pitkäikäiset eläimet yleensäkin, myös sarvikuonot lisääntyvät hitaasti. Sarvikuonot saavat tavallisesti yhden poikasen kerrallaan.

    Poikaset ovat syntyessään suhteellisen pieniä, niiden paino on vain noin 4 % emon painosta. Poikaset voivat syntyä mihin vuodenaikaan hyvänsä. Urokset tulevat sukukypsiksi 7 - 8-vuotiaina, mutta pääsevät lisääntymään vasta 10-vuotiaina. Urokset tappelevat joskus kiivaasti keskenään.

    Sarvikuonot elelevät pääasiassa yksikseen, poikkeuksena emon ja poikasen muodostama pari.

    Sarvikuonojen määrä on vähentynyt häikäilemättömän metsästyksen vuoksi. Metsästyksellä on tavoiteltu sarvikuonon sarvia, joilla on luuloteltu olevan erilaisia lääkinnällisiä vaikutuksia.

    Isosarvikuono (leveähuulisarvikuono) (Ceratotherium simum)

  • Levinneisyys - Elää pääasiassa Etelä-Afrikassa mutta myös Botswanassa, Namibiassa, Swazimaassa ja Zimbabwessa.
  • Mittoja - Hartiakorkeus 150 - 180 cm, uroksen ruumis 370 - 400 cm. Häntä 70 cm. Etummainen sarvi 40 - 150 cm. Taempi sarvi 16 - 40 cm. Paino 1800 - 2700 kg.
  • Väriltään harmaa.
  • Elintavat - Päivä- ja yöaktiivinen.
  • Lisääntyminen - Kantoaika kestää 16 kuukautta, ja poikasia syntyy 2 – 3 vuoden välein. Elävät 40 – 60-vuotiaiksi.
  • Ravinto - Heinänlaiduntaja.
  • Uhanalaisuus - Kaksi alalajia, joista toinen, zairenisosarvikuono (C. simum cottoni) ehkä jo sukupuutossa ja toista, joka on etelänisosarvikuono (C. simum simum), jäljellä 11 000.

    Pensassarvikuono (suippohuulisarvikuono) (Diceros bicornis)

  • Levinneisyys - Elää ainoastaan pienillä alueilla Kamerunista länteen, rajoittuen idässä Somaliaan ja etelässä Etelä-Afrikkaan.
  • Mittoja - Hartiakorkeus 137 - 180 cm, ruumis 290 - 375 cm. Häntä lyhyt. Etummainen sarvi 42 - 135 cm. Taempi sarvi 20 - 50 cm. Paino 700 - 1400 kg.
  • Väriltään harmaasta ruskeanharmaaseen, iho karvaton.
  • Elintavat - Päivä- ja yöaktiivinen. Perusryhmänä naaras ja poikanen, mutta myös muita ryhmittymiä. Urokset usein yksin ja joskus hyökkääviä.
  • Lisääntyminen - Kantoaika 15 - 16 kk. Yksi poikanen syntyy kerrallaan, 2 - 4 vuoden välein. Sukukypsyysikä 4 - 5 vuotta, mutta urokset pystyvät kamppailemaan naaraista menestyksekkäästi vasta 10 vuoden iässä.
  • Ravinto - Pensaiden ja ruohokasvien lehdet, etenkin hernekasvit kuten akasiat. Perso suolalle. Juo päivittäin ja tekee juomapaikalle jopa 8 - 25 km vaelluksia.
  • Uhanalaisuus - Uhanalainen. Vähentynyt voimakkaasti etenkin metsästyksen takia. Vielä 1960-luvulla koko Afrikan kanta 65 000 yksilöä, nykyisin noin 3 000.
  • Pikkusarvikuono (sumatransarvikuono) (Dicerorhinus sumatrensis)

  • Levinneisyys - Sumatransarvikuonoja elää Sumatran, Borneon ja Malesian tiheissä metsissä pieninä hajanaisina populaatioina.
  • Mittoja - Hartiakorkeus lähes 140 cm, pituus 250 - 315 cm. Etummaisen sarven pituus jopa 38 cm. Paino 600 - 800 kg. Pienin kaikista sarvikuonoista.
  • Väriltään harmaa, karvoitus pitkää ja harvaa.
  • Elintavat - Päivä- ja yöaktiivinen.
  • Lisääntyminen - Kantoaika arviolta 12 - 16 kk. Elinikä noin 32 vuotta.
  • Ravinto - Riipii ravinnokseen puuvartisia kasveja.
  • Uhanalaisuus - Erittäin uhanalainen. Jäljellä noin 50 yksilöä. (Alla videolla)

    Intiansarvikuono (Rhinoceros unicornis)

  • Levinneisyys - Elää Intiassa ja sen naapurimaissa.
  • Mittoja - Aasian suurin sarvikuono. Hartiakorkeus 170 - 200 cm. Uroksen pituus jopa 380 cm. Häntä 70 - 80 cm. Sarvia yksi ja sen pituus jopa yli 50 cm. Paino 1800 - 2700 kg.
  • Elintavat - Päivä- ja yöaktiivinen.
  • Väriltään harmaa, iho karvaton.
  • Lisääntyminen - Kantoaika 16 kk. Elinikä 45 vuotta.
  • Ravinto - Pääasiassa heinänlaiduntaja.
  • Uhanalaisuus - Vaarantunut laji. Intiansarvikuonoja on toukokuun 2007 arvion mukaan 2 575 yksilöä, joista 2 200 elää Intiassa ja loput Nepalissa.

    Indokiinansarvikuono (jaavansarvikuono) (Rhinoceros sondaicus)

  • Levinneisyys - Indokiinansarvikuonoja on esiintynyt enää vain kahdella suojelualueella. Ujung Kulonin kansallispuistossa, Jaavan saarella Indonesiassa lajia elää vielä 50 - 60 yksilöä. Cat Tien kansallispuistossa Vietnamissa niitä on ollut muutama, onko enää, ei tiedossa. Myös Indokiinassa ja Thaimaassa voi olla joku yksilö, tätä ei tiedetä.
  • Mittoja - Hartiakorkeus jopa 170 cm. Sarvia yksi ja sen pituus 25 cm. Paino jopa 900 - 2300 kg.
  • Väriltään harmaa, iho karvaton.
  • Elintavat - Päivä- ja yöaktiivinen.
  • Lisääntyminen - Kantoaika 166 kk. Yksi poikanen syntyy muutaman vuoden välein.
  • Ravinto - Puuvartisten kasvien riipijä.
  • Uhanalaisuus - Erittäin uhanalainen. Maailman koko kanta noin 60 yksilöä.
  • Isosarvikuono
    Isosarvikuono (leveähuulisarvikuono) (Ceratotherium simum)

    Lähteet
    IUCN
    ADW
    Maailman eläimet - Nisäkkäät 2 - Tammi
    Eläinten maailma - Otava
    Olli Marttila: Suuri savanni
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Arno & Louise Wildlife / Arno Meintjes
    Tunturisuden sivut
    Tunturisuden sivut
    Sarvikuonot ovat ihmisille vaarallisia

    Vaikkakin sarvikuonot elelevät omissa oloissaan varsin säyseästi, niin ne ovat hyvin arvaamattomia. Ihmisistä ne eivät pidä ja lähtevät joskus hurjaan hyökkäykseen. Jos sarvikuono antaa äänillään varoituksia ja vaikuttaa uhkaavalta, nyökytellen päätään ja asettautuen kuin lähtötelineisiin, on hyvin viisasta siirtyä heti hyvin kauaksi. Vakavia loukkaantumisia sattuu silloin tällöin, kun sarvikuono hyökkää liian lähelle tunkeneen kuvaajaturistin päälle.
    Sarvikuonojen hyökkäilyt ihmistä päin ovat kuitenkin onneksi varsin harvinaisia ja useinkin ne ovat valehyökkäyksiä. Hyökkäyksiä tapahtuu joskus myös päin autoja, joista turistit ihastelevat sarvikuonoja. Sarvikuono saavuttaa nopeasti juoksunopeuden 56 kilometriä tunnissa ja se kykenee kääntyilemäänkin yllättävän livakasti. Youtubesta löytyy haulla "rhino attacks" videoita, joissa typerästi käyttäytyvät ihmiset kaikessa rauhassa töllistelevät autoistaan uhkaavasti käyttäytyviä sarvikuonoja, eivätkä lähde ajamaan pois, ennenkuin se on jo myöhäistä.
    Tunturisuden sivut
    Intiansarvikuonon nahkapanssarointi

    Intiansarvikuonon paksu iho muodostaa levyjä, joiden väleihin jää syviä, ohuempi-ihoisia poimuja. Nämä poimut aikaansaavat liikkumisen ja kääntyilemisen vaatiman jouston, jollainen ei olisi mahdollinen, jos iho olisi yhtä ainoaa levyä.
    Kaikkien sarvikuonojen tapaan intiansarvikuonotkin kylpevät päivittäin tuntikausien ajan. Mudassa piehtarointi vapauttaa sarvikuonot syöpäläisistä. Vesi on muutenkin tärkeää sarvikuonoille, sillä ne juovat päivittäin runsaasti.
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Tunturisuden sivut

    AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
    *** tunturisusi.com linkit ***