|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Lawrence Rice 
SEEPRAT (Equus) Seeprat kuuluvat kavioeläinten lahkoon Perissodactyla - tässä lahkossa hevosten heimoon Equidae - ja tässä heimossa hevosten sukuun Equus. Nykyisin eläviä seepralajeja on kolme, suluissa perässä lajin vanhentunut nimi. Savanniseepra (aroseepra) (Equus quagga) Savanniseepra on tunnettu aiemmin tieteellisellä nimellä Equus burchelli - Elossa olevat alalajit, joita on viisi: engl. Burchell's Zebra (Equus quagga burchellii), engl. Grant's Zebra (Equus quagga boehmi), engl. Selous' Zebra (Equus quagga borensis), engl. Chapman's Zebra (Equus quagga chapmani) sekä engl. Crawshay's Zebra (Equus quagga crawshayi). Yleisin ja laajimmalle levittäytynyt seepralaji. Se elää tasangoilla ja ruohikkomailla Etelä-Etiopiasta Angolaan ja itäiseen Etelä-Afrikkaan asti. Leveät ja selvät raidat. Sileäkarvainen, lyhytjalkainen ja tukevannäköinen. Hartiakorkeus 127 - 140 cm. Ääntely: kiljahtelevaa haukuntaa. Paino 235 kg. Etelänseepra (vuoriseepra) (Equus zebra) Kaksi uhanalaista alalajia: 1) Kapmaan etelänseepra (Equus zebra zebra) - Elää Kapmaalla Etelä-Afrikassa, on uhanalainen, jäljellä 350. 2) Hartmannin etelänseepra (Equus zebra hartmanni) - Elää Namibiassa, ei ole suoranaisesti uhanalainen, jäljellä 15 000. Kaulassa roikkuva ihopoimu. Paino 260 kg. Isoseepra (grevynseepra) (Equus grevyi) Laji elää Etiopiassa, Somaliassa ja Keniassa. Raidat ovat hienot ja ohuet - kapeampiraitainen, kuin muut seeprat. Muistuttaa muulia pitkine, kapeine naamoineen ja isoine korvineen. Lajin kantoaika on 13 kuukautta, mikä on pitempi kuin millään muulla kavioeläimellä. Paino 405 kg. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuvat oikealla Copyright William Warby |
|
|
| Etelänseeprat - alalaji Hartmannin etelänseepra (Equus zebra hartmanni) - Etosha, Namibia. |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Carrie Cizauskas |
|
Seepra tunnetaan raidoistaan - mutta miksi seepralla on raidat?
Seeprat tunnetaan mustavalkoisesta raitakuvioinnistaan. Kullakin kolmella seepralajilla on toisista selkeästi erottuva raitakuviointi ja asiantuntija voi yhdellä silmäyksellä erottaa, mikä seepralaji on kysymyksessä. Oma kysymyksensä on se, että miksi seepralla on raidat. Jo Darwinin ajoista lähtien biologit ovat hakeneet selityksiä raidoille. Kysymys on aiheuttanut laajaa pohdintaa, ja monenlaisia syitä raidoitukselle on esitetty. Desmond Morris on kirjassaan "Miksi seepralla on raidat" paneutunut laajasti aiheeseen. Hän esittää yhdeksän erilaista teoriaa, jotka selittävät seeprojen raidoituksen syitä. Jokaisessa on hänen mukaansa jotakin hyvää, mutta mikään ei ole täysin vakuuttava. Jokin voi pitää paikkansa, taikka useammat yhdessä - tai ei mikään ja joskus löydetään jokin ihan uusi selitys. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva vasemmalla Copyright Pharaoh Hound 
|
|
| Savanniseepra (Equus quagga burchellii) - Yksi savanniseepran alalajeista, engl. "Burchell's Zebra", jonka luultiin kuolleen sukupuuttoon vuonna 1918, kun alalajin viimeinen tiedetty yksilö kuoli Berliinin eläintarhassa. Elinseudut nykyisin Etosha Namibiassa ja Kwazulu-Natal Etelä-Afrikassa. |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Arno & Louise Wildlife |
|
|
|
Desmond Morrisin selitykset seepran raidoille
1) Raidat ovat naamioitumiskeino - eläimen muoto hajoaa eikä peto erota seepraa. 2) Raidoituksen onkin tarkoitus näkyä hyvin selkeästi ja aiheuttaa optinen harha tarkkailevalle pedolle - leijona ei kykene hahmottamaan seepran tarkkaa sijaintia. 3) Mustavalkoinen raidoitus häikäisee, sokaisee ja hämmentää vilistäessään saalistajan. 4) Saalistaja ei kykene arvioimaan laumaa tarkatessaan, missä yksi seepra loppuu ja toinen alkaa. Kaikki katoaa yhdeksi raitamereksi. 5) Seeprat tunnistavat raidoituksesta omat lajitoverinsa. 6) Seeprat tunnistavat erilaisista raidoituksista laumansa kaikki yksilöt. 7) Raidat toimivat visuaalisina siteinä lauman yksilöiden välillä ja luovat yhteenkuuluvuuden tunteen. 8) Suojakeino hyönteisiä vastaan, jotka eivät laskeudu mieluusti näin oudolle raitapinnalle. Optinen vaikutelma häiritsee hyönteisiäkin. 9) Mustavalkoinen raidoitus on jäähdytyskeino. 
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva Copyright Ross Pollack |
Uusin selitys seepran raidoille: torjuu hyönteisiä
Uusin selitys seepran raidoille kertoo, että raitojen vuoksi hyönteiset eivät ole niin hanakoita tulemaan seepran kimppuun. Seepran raidallisesta pinnasta heijastuva valo ei houkuta puoleensa hyönteisiä. Unkarilaisen Eötvösin yliopiston tutkijat ovat tutkineet sitä, että millaiselle mustan ja valkoisen muodostamalle kuviolle paarmat laskeutuvat mieluiten. Tällöin havaittiin, että paarmat välttivät enemmän raidallista pintaa, kuin esimerkiksi shakkiruudullista. Vähiten paarmoja houkutti puoleensa sellainen pinta, jossa mustat raidat olivat melko ohuita, eivät paksuja - juuri sellainen kuviointi, joka on seepralla. Tutkijoiden mukaan raidoitus myös vähentää valon polarisaatiota. Juuri polarisoituva valo houkuttelee puoleensa paarmoja, sillä sitä esiintyy esimerkiksi vesilammikoissa, joissa paarmat juovat, parittelevat ja munivat. Kuviointien vaikutusta hyönteisiin on tutkittu jo aiemminkin. Vuonna 1981 havaittiin eräässä tutkimuksessa tsetsekärpästen olevan vähemmän viehtyneitä raidalliseen, kuin yksiväriseen, mustaan tai valkoiseen eläimeen. Tästä uudesta hyönteistutkimuksesta huolimatta, tutkijat uskovat edelleenkin, että seeprojen raidoilla on niille selvästi myös sosiaalista merkitystä. Tämä tehtävä raidoilla on kuitenkin ilmeisimmin kehittynyt vasta sitten, kun evoluutio on kehittänyt raidoituksen nykyisen kaltaiseksi. Koska seeprat eivät yleensä jähmety paikalleen nähdessään kaukana suuren petoeläimen, vaan pinkovat pakoon, ei raitojen toimimista hämäyksenä niitä vastaan ole pidetty enää kovin uskottavana ajatuksena. Seepran sikiö kehittyy pitkälle mustapintaisena, ja valkoiset raidat alkavat muodostua siihen vasta hyvin myöhäisessä tiineyden vaiheessa. Lähteet Talouselämä/Sofia Virtanen 12.2.2012: Tässä on oikea syy sille miksi seeproilla on raidat Talentum 12.2.2012: Miksi seepralla on raidat? Uusi, yllättävä teoria. New Scientist, helmikuu 2012: Zoologger: Don't bite – how the zebra got its stripes.
|
|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako the Jaguar |
Seeprojen yleisiä ominaisuuksia
Seeproilla on paljon muitakin yhteisiä ominaisuuksia, kuin raidat. Ne kaikki elävät Afrikassa ja ovat poikkeuksellisen sosiaalisia. Ryhmäkoko vaihtelee kahdesta useaan sataan. Ryhmien hajaantuminen ja yhteenliittyminen on sidoksissa laidunten kuntoon ja vesitilanteeseen. Pienissä laumoissa on yksi uros, joka johtaa laumaa, muutama naaras ja joukko jälkeläisiä. Suurimmissa voi olla useita satoja seeproja. Hevosten heimossa seeprat muistuttavat enemmän aaseja, kuin hevosia. Niillä on pysty, lyhyt harja, tupsupäinen häntä, raskaannäköinen pää ja pitkät korvat. Kaviot ovat eräillä seepralajeilla kapeat ja korkeat, ihan kuten aaseillakin. Seeprat ovat muiden hevosten tavoin vaeltavia, kuitupitoisten heinien syöjiä. Kuivakausina ne syövät myös puiden ja pensaiden lehtiä, juuria ja mukuloita. Vettä seeprat juovat päivittäin. Seeprojen mieluisin elinympäristö ovat rehevät savannit, mutta koska niiden asuinseuduilla ilmasto vaihtelee, niiden on tiettyinä vuodenaikoina tyydyttävä siihen niukkaan ravintoon, mitä kuivuuden vaivaama maa voi tarjota. Ruohon savannilla ehtyessä, lähtevät seeprat pitkillekin, satojen kilometrien vaelluksille etsimään ruokaisempia maita. Luonteeltaan seeprat ovat riehakkaita, meluisia ja tarkkaavaisia. Ne eivät koskaan pyri piilottautumaan pedoilta tai jähmettymään vaaratilanteessa paikoilleen. Ne lepäävätkin mieluiten ryhmissä avoimilla paikoilla, mistä on hyvä näkyvyys - senkin uhalla, että tulevat itsekin helposti havaituiksi. Erityisesti seeproja uhkaavia petoja ovat leijona ja täplähyeena. Vasoja uhkaavat monet muutkin pedot. "Harvat Afrikan savannien näkymät vetävät vertoja vaikuttavuudessa sille, kun näkee seepralauman ryntäävän hurjaa vauhtia pitkin aukeata ruohoaavikkoa. Niiden villissä menossa näyttäytyy koko Afrikan alkuperäisen ja kesyttämättömän luonnon suurin kauneus." Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva oikealla Copyright Tambako the Jaguar |
|
|
|
Etelänseeprat - alalaji Hartmannin etelänseepra (Equus zebra hartmanni) - Etosha, Namibia.
Lähteet Desmond Morris: Miksi seepralla on raidat IUCN ADW Maailman eläimet - Nisäkkäät 2 - Tammi Eläinten maailma - Otava Olli Marttila: Suuri savanni *ClipArt-kuva Copyright ClipartHeaven.com |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Carrie Cizauskas |
| TUNTURISUDEN ELÄINSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ |
| ESIHISTORIALLISEN AJAN ELÄIMIÄ |
| LEMMIKIT - HARRASTUS- JA HYÖTYELÄIMET |
| *** tunturisusi.com linkit *** |