Tunturisuden sivut
Burchell's Zebra

SEEPRAT (Equus)

Seeprat kuuluvat kavioeläinten lahkoon Perissodactyla - tässä lahkossa hevosten heimoon Equidae - ja tässä heimossa hevosten sukuun Equus.

Nykyisin eläviä seepralajeja on kolme, suluissa perässä lajin vanhentunut nimi.

Burchell's Zebra

Savanniseepra (Equus quagga burchellii). - Yksi savanniseepran alalajeista, engl. "Burchell's Zebra", jonka luultiin kuolleen sukupuuttoon vuonna 1918, kun alalajin viimeinen tiedetty yksilö kuoli Berliinin eläintarhassa. Elinseudut nykyisin Etosha Namibiassa ja Kwazulu-Natal Etelä-Afrikassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Arno & Louise Wildlife

Savanniseepra (aroseepra) (Equus quagga)

Savanniseepra on tunnettu aiemmin tieteellisellä nimellä Equus burchelli - Elossa olevat alalajit, joita on viisi: engl. Burchell's Zebra (Equus quagga burchellii), engl. Grant's Zebra (Equus quagga boehmi), engl. Selous' Zebra (Equus quagga borensis), engl. Chapman's Zebra (Equus quagga chapmani) sekä engl. Crawshay's Zebra (Equus quagga crawshayi). Yleisin ja laajimmalle levittäytynyt seepralaji. Se elää tasangoilla ja ruohikkomailla Etelä-Etiopiasta Angolaan ja itäiseen Etelä-Afrikkaan asti. Leveät ja selvät raidat. Sileäkarvainen, lyhytjalkainen ja tukevannäköinen. Hartiakorkeus 127 - 140 cm. Ääntely: kiljahtelevaa haukuntaa. Paino 235 kg.

Hartmannin etelänseeprat

Etelänseeprat - alalaji Hartmannin etelänseepra (Equus zebra hartmanni) - Etosha, Namibia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Carrie Cizauskas

Etelänseepra (vuoriseepra) (Equus zebra)

Kaksi uhanalaista alalajia: 1) Kapmaan etelänseepra (Equus zebra zebra) - Elää Kapmaalla Etelä-Afrikassa, on uhanalainen, jäljellä 350. 2) Hartmannin etelänseepra (Equus zebra hartmanni) - Elää Namibiassa, ei ole suoranaisesti uhanalainen, jäljellä 15 000. Kaulassa roikkuva ihopoimu. Paino 260 kg.

Isoseepra

Isoseepra.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Pharaoh Hound

Isoseepra (grevynseepra) (Equus grevyi)

Laji elää Etiopiassa, Somaliassa ja Keniassa. Voimakas ja kaunisrakenteinen. Raidat ovat hienot ja ohuet - kapeampiraitainen, kuin muut seeprat. Muistuttaa muulia pitkine, kapeine naamoineen ja isoine korvineen. Ääni muistuttaa aasin kimakoita, lyhyitä, toistuvia huutoja, kun muiden seepralajien ääni on verrattavissa lähinnä hevosen hirnuntaan. Lajin kantoaika on 13 kuukautta, mikä on pitempi kuin millään muulla kavioeläimellä. Paino 405 kg.
Isoseepra
Seepravasa

Etelänseeprat vauhdissa.

"Harvat Afrikan savannien näkymät vetävät vertoja vaikuttavuudessa sille, kun näkee seepralauman ryntäävän hurjaa vauhtia pitkin aukeata ruohoaavikkoa. Niiden villissä menossa näyttäytyy koko Afrikan alkuperäisen ja kesyttämättömän luonnon suurin kauneus."

Seepra

Seepra tunnetaan raidoistaan - mutta miksi seepralla on raidat?

Seeprat tunnetaan mustavalkoisesta raitakuvioinnistaan. Kullakin kolmella seepralajilla on toisista selkeästi erottuva raitakuviointi ja asiantuntija voi yhdellä silmäyksellä erottaa, mikä seepralaji on kysymyksessä.

Oma kysymyksensä on se, että miksi seepralla on raidat. Jo Darwinin ajoista lähtien biologit ovat hakeneet selityksiä raidoille. Kysymys on aiheuttanut laajaa pohdintaa, ja monenlaisia syitä raidoitukselle on esitetty. Desmond Morris on kirjassaan "Miksi seepralla on raidat" paneutunut laajasti aiheeseen. Hän esittää yhdeksän erilaista teoriaa, jotka selittävät seeprojen raidoituksen syitä. Jokaisessa on hänen mukaansa jotakin hyvää, mutta mikään ei ole täysin vakuuttava. Jokin voi pitää paikkansa, taikka useammat yhdessä - tai ei mikään ja joskus löydetään jokin ihan uusi selitys.

Seepra

Desmond Morrisin selitykset seepran raidoille

1) Raidat ovat naamioitumiskeino - eläimen muoto hajoaa eikä peto erota seepraa.
2) Raidoituksen onkin tarkoitus näkyä hyvin selkeästi ja aiheuttaa optinen harha tarkkailevalle pedolle - leijona ei kykene hahmottamaan seepran tarkkaa sijaintia.
3) Mustavalkoinen raidoitus häikäisee, sokaisee ja hämmentää vilistäessään saalistajan.
4) Saalistaja ei kykene arvioimaan laumaa tarkatessaan, missä yksi seepra loppuu ja toinen alkaa. Kaikki katoaa yhdeksi raitamereksi.
5) Seeprat tunnistavat raidoituksesta omat lajitoverinsa.
6) Seeprat tunnistavat erilaisista raidoituksista laumansa kaikki yksilöt.
7) Raidat toimivat visuaalisina siteinä lauman yksilöiden välillä ja luovat yhteenkuuluvuuden tunteen.
8) Suojakeino hyönteisiä vastaan, jotka eivät laskeudu mieluusti näin oudolle raitapinnalle. Optinen vaikutelma häiritsee hyönteisiäkin.
9) Mustavalkoinen raidoitus on jäähdytyskeino.

Uusin selitys seepran raidoille: torjuu hyönteisiä

Uusin selitys seepran raidoille kertoo, että raitojen vuoksi hyönteiset eivät ole niin hanakoita tulemaan seepran kimppuun. Seepran raidallisesta pinnasta heijastuva valo ei houkuta puoleensa hyönteisiä.

Unkarilaisen Eötvösin yliopiston tutkijat ovat tutkineet sitä, että millaiselle mustan ja valkoisen muodostamalle kuviolle paarmat laskeutuvat mieluiten. Tällöin havaittiin, että paarmat välttivät enemmän raidallista pintaa, kuin esimerkiksi shakkiruudullista. Vähiten paarmoja houkutti puoleensa sellainen pinta, jossa mustat raidat olivat melko ohuita, eivät paksuja - juuri sellainen kuviointi, joka on seepralla.

Tutkijoiden mukaan raidoitus myös vähentää valon polarisaatiota. Juuri polarisoituva valo houkuttelee puoleensa paarmoja, sillä sitä esiintyy esimerkiksi vesilammikoissa, joissa paarmat juovat, parittelevat ja munivat.

Kuviointien vaikutusta hyönteisiin on tutkittu jo aiemminkin. Vuonna 1981 havaittiin eräässä tutkimuksessa tsetsekärpästen olevan vähemmän viehtyneitä raidalliseen, kuin yksiväriseen, mustaan tai valkoiseen eläimeen.

Tästä uudesta hyönteistutkimuksesta huolimatta, tutkijat uskovat edelleenkin, että seeprojen raidoilla on niille selvästi myös sosiaalista merkitystä. Tämä tehtävä raidoilla on kuitenkin ilmeisimmin kehittynyt vasta sitten, kun evoluutio on kehittänyt raidoituksen nykyisen kaltaiseksi.

Koska seeprat eivät yleensä jähmety paikalleen nähdessään kaukana suuren petoeläimen, vaan pinkovat pakoon, ei raitojen toimimista hämäyksenä niitä vastaan ole pidetty enää kovin uskottavana ajatuksena.

Seepran sikiö kehittyy pitkälle mustapintaisena, ja valkoiset raidat alkavat muodostua siihen vasta hyvin myöhäisessä tiineyden vaiheessa.

Seeprat
Seeprat

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylimpänä - Copyright Pharaoh Hound
*Kuva alimpana - Copyright Kerry Sanders

Seeprat tiellä

Seeprat tiellä Etelä-Afrikassa.

Tiikerihevosia

Vanha eläinkirja nimittää raidallisia seeproja tiikerihevosiksi, jollaisiksi niitä sen mukaan "usein nimitetään" ja kuvailee niitä näin:

"Hevoseläinten heimon kolmantena ryhmänä ovat seeprat, jotka muistuttavat enemmän aaseja kuin hevosia, mutta eroavat sekä aaseista että hevosista kauniin poikkijuovaisuutensa johdosta, jonka mukaan niitä usein nimitetään tiikerihevosiksi. Aasia muistuttaa pysty, lyhyt harja, tupsupäinen häntä, iso raskaannäköinen pää ja pitkät korvat. Eräiden seepralajien kaviot ovat kapeat ja korkeat kuin aasin, kun taas toisten lajien kaviot ovat ikäänkuin hevosen ja aasin kavion keskiväliltä."

Seepravasa

Etelänseepratamma vasoineen.

Seeprojen yleisiä ominaisuuksia

Seeproilla on paljon muitakin yhteisiä ominaisuuksia, kuin raidat. Ne kaikki elävät Afrikassa ja ovat poikkeuksellisen sosiaalisia. Ryhmäkoko vaihtelee kahdesta useaan sataan. Ryhmien hajaantuminen ja yhteenliittyminen on sidoksissa laidunten kuntoon ja vesitilanteeseen. Pienissä laumoissa on yksi uros, joka johtaa laumaa, muutama naaras ja joukko jälkeläisiä. Suurimmissa voi olla useita satoja seeproja.

Hevosten heimossa seeprat muistuttavat enemmän aaseja, kuin hevosia. Niillä on pysty, lyhyt harja, tupsupäinen häntä, raskaannäköinen pää ja pitkät korvat. Kaviot ovat eräillä seepralajeilla kapeat ja korkeat, ihan kuten aaseillakin.

Seeprat ovat muiden hevosten tavoin vaeltavia, kuitupitoisten heinien syöjiä. Kuivakausina ne syövät myös puiden ja pensaiden lehtiä, juuria ja mukuloita. Vettä seeprat juovat päivittäin. Seeprojen mieluisin elinympäristö ovat rehevät savannit, mutta koska niiden asuinseuduilla ilmasto vaihtelee, niiden on tiettyinä vuodenaikoina tyydyttävä siihen niukkaan ravintoon, mitä kuivuuden vaivaama maa voi tarjota. Ruohon savannilla ehtyessä, lähtevät seeprat pitkillekin, satojen kilometrien vaelluksille etsimään ruokaisempia maita.

Luonteeltaan seeprat ovat riehakkaita, meluisia ja tarkkaavaisia. Ne eivät koskaan pyri piilottautumaan pedoilta tai jähmettymään vaaratilanteessa paikoilleen. Ne lepäävätkin mieluiten ryhmissä avoimilla paikoilla, mistä on hyvä näkyvyys - senkin uhalla, että tulevat itsekin helposti havaituiksi.

Erityisesti seeproja uhkaavia petoja ovat leijona ja täplähyeena. Vasoja uhkaavat monet muutkin pedot.
Seepravasa

Seepravasa.

Leijonakin on varuillaan

Gnut ja seeprat ovat leijonan ruokalistan keulapaikoilla. Seeprat ovat kuitenkin leijonillekin vaarallisia vastustajia ja siksi leijonien pitää olla saalistuksessaan hyvin nopeita ja tehokkaita. Nuorelle leijonalle seepraoriit antavat usein kyytiä ja ajavat sen tiehensä.

Myös ihmiselle käy huonosti, jos seepralauma jostakin syystä hyökkää. Tiedetään esimerkiksi tapaus, jossa salametsästäjä surmasi seepralaumasta varsan. Tällöin raivostunut seepralauma hyökkäsi salametsästäjän päälle, ja tallasi tämän jalkoihinsa.

"Lauman yksilöiden keskinäinen elämä ei suinkaan ole aina sopuisaa ja rauhallista. Seeprat ovat aikamoisia tappelupukareita, ja selvittelevät usein laumassa välejään. Kun kaksi tällaista tappelupukaria mennä viilettää lauman halki, koettavat muut hampaillaan näykkiä niitä ja antavat usein niille lujia ja paikalle osuvia potkaisuja. Usein liittyy seeproihin puhveleita, antilooppeja ja strutseja - ja tällainen suuri, monilajinen eläinlauma tarjoaa silloin Afrikan savannilla katsojalle tavattoman ihastuttavan näyn."

Lähteet
Desmond Morris: Miksi seepralla on raidat
IUCN
ADW
Maailman eläimet - Nisäkkäät 2 - Tammi
Eläinten maailma - Otava
Olli Marttila: Suuri savanni
Talouselämä/Sofia Virtanen 12.2.2012: Tässä on oikea syy sille miksi seeproilla on raidat
Talentum 12.2.2012: Miksi seepralla on raidat? Uusi, yllättävä teoria.
New Scientist, helmikuu 2012: Zoologger: Don't bite - how the zebra got its stripes.