Tunturisuden sivut
Melusine
Kaunis Melusine - puolalais-saksalainen Julius Hübner (1806 - 1882)
Melusinen lauantaisalaisuus paljastuu

Maalauksessa Melusinen aviomies, kreivi Raymondin, näkee avaimenreiän läpi sen, mitä hän ei koskaan olisi saanut nähdä: Melusine muuttui aina lauantaisin pyrstön omaavaksi olennoksi.
Melusine eli Melusina

Melusine eli Melusina on eurooppalaisessa kansanperinteessä keskiajalla kehittynyt, raikkaiden vesien, lähteiden ja jokien hengetär. Hänet kuvataan naisena, jolla voi olla alavartalona pyrstö merenneitojen tapaan. Hänellä voi olla kaksikin pyrstöä. Hänet kuvataan joskus myös siivekkääksi olennoksi, kuin keijuksi. Melusinen määrittelyssä on väljyyttä. Häntä kuvataan joskus keijuksi, joskus seireeniksi, merten nymfiksi ja merenneidoksi.

Melusine myyteissä ja legendoissa

Melusineen, hänen kahteen sisareensa Melioriin ja Palatyneen, sekä kolmikon äitiin, Pressinaan, liittyy erilaisia, hyvin jännittäviä tarinoita ja legendoja. Melusine on kiinnostanut useita, menneiden vuosisatojen hengen jättiläisiä, jotka ovat kirjanneet näitä tarinoita tuotantoonsa.

Melusinen äiti, Pressina (Pressyne) oli vesikeiju ja kuolevaisen ihmisen, kuninkaan nimeltään Elinas (tai Helmas) tytär. Melusine oli syntymänsä jälkeen ja elämänsä nuoruusvuodet ihan tavallinen tyttö, ei aallotar eikä keiju.

Myyttistten legendojen mukaan Melusine koki muutoksen tavallisesta tytöstä seuraavalla tavalla. Kun Pressina meni naimisiin kuningas Elinaksen kanssa, niin hän teki kuninkaan kanssa sopimuksen: kuningas ei koskaan saisi tulla Pressinan huonetiloihin silloin, kun Pressina oli raskaana, eikä myöskään lasten syntymän jälkeen. Kuningas kuitenkin rikkoi tämän sopimuksen ja työntyi Pressinan kamariin, jossa Pressina oli kolmen tyttärensä - Melusine, Melior ja Plantina (Palatyne) - kanssa. Pressina suuttui niin tästä, että kuningas rikkoi tehdyn sopimuksen, ja pakeni tyttärineen salaiselle saarelle (Celaphonia).

Kun Pressinan tyttäret olivat teini-ikäisiä, Pressina kuljetti tyttärensä katsomaan isänsä valtakuntaa. Hän kertoi tällöin tyttärille siitä, miten tytärten isä oli rikkonut tehdyn sopimuksen. Tämän vuoksi Melusine halusi kostaa isälleen. Hän onnistui saamaan avukseen kaksi sisartaan ja yhdessä he kidnappasivat isänsä ja kuljettivat tämän vuorelle. Tästä Pressina ei pitänyt, vaan hän suuttuneena rankaisi tytärtään Melusinea ja kertoi hänelle, että Melusine tulisi tästä lähtien koko elämänsä ajaksi muuttumaan jokaiseksi lauantaiksi puoliksi kalamaiseksi serpentiiniolennoksi.

Tämän jälkeen, kun aikaa oli kulunut, kaunis Melusine kohtasi miehen, herttuan ja kreivin nimeltään Raymondin, jonka kanssa hän meni naimisiin. Hän kuitenkin vaati miestään yhtymään sopimukseen, jonka mukaan mies ei koskaan saisi lauantaisin tulla Melusinen huonetiloihin, jotta salaisuus - Melusinen puoliksi kalamainen olemus juuri lauantaisin - ei paljastuisi. Melusine ja Raymondin saivat kymmenen lasta. Ajan mittaan Raymond tunsi yhä suurempaa uteliaisuutta siihen, että mitä kummaa tapahtui Melusinen kamarissa aina lauantaisin, kun sinne ei silloin saanut mennä.

Melusine

Lopulta uteliaisuuden polte kävi ylivoimaiseksi, ja eräänä lauantaina Raymondin kurkisteli avaimen reiän lävitse vaimonsa kamariin. Mies näki tällöin ammeessa kylpevän Melusinen alavartalon pyrstöineen. Raymondin ei uskonut näkemäänsä, mutta ei kertonut tästä kenellekään. Kävi kuitenkin niin, että pariskunnan poika Geoffrey poltti erään kirkon maan tasalle. Raymondin ajatteli tällöin, että pahuus poikaan oli tullut omituisesta äidistä, Melusinesta.

Nyt Raymondin alkoi julkikuuluttaa Melusinen salaisuutta ympäriinsä ja kaikkialle, syyttäen tätä samalla pahuudesta ja nimittäen tätä paholaisserpentiiniksi. Melusinen sydän murtui, kun hänelle selvisi, että tehty sopimus oli rikottu ja häntä vieläpä syytettiin paholaiseksi, jollainen hän ei missään nimessä ollut. Hän pakeni itkien matkoihinsa. Hänen kerrotaan vielä tämän jälkeen vierailleen öisin lastensa luona. Eräissä tarinoissa hänen kerrotaan lentävän öisin itkien taivaalla ja jos joku näkee hänet tällöin, tiedetään sen ennustavan jotakin pahaa ja kuolemaa.

Suurmiehiä ja kuninkaallisia Melusinen jäljillä

Skotlantilainen kirjailija Walter Scott (1771 - 1832) kirjoitti Melusinen tarinasta oman versionsa balladikokoelmassaan "The Minstrelsy of the Scottish Border", joka julkaistiin vuosina 1802 - 1803. Melusine avioitui aatelisen miehen kanssa ja pariskunta vietti onnelista elämää upeassa linnassa. Sitten kävi niin, että mies näki Melusinen salaisessa kylvyssään, vaikka pariskunnan sopimuksen mukaisesti näin ei olisi koskaan saanut käydä. Järkyttynyt ja tuskaansa huutava Melusine muutti siinä hetkessä itsensä lohikäärmeeksi, katosi, eikä ole koskaan sen jälkeen näyttäytynyt kuolevaiselle.

Saksalainen pappi ja teologi, uskonpuhdistaja Martti Luther (1483 - 1546) oli yksi heistä, joka oli kiinnostunut Melusinesta. Hänellä oli Melusinen tarinasta oma versionsa ja hän viittasi Melusineen usein kirjoituksissaan.

Saksalainen yleisnero ja runoilija Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832) on myös yksi lukuisista, Melusinesta kirjoittaneista.

Melusinelle omisti yhden konserttonsa alkusoiton myös saksalainen romantiikan ajan säveltäjä Felix Mendelssohn Bartholdy (1809 - 1847).

Ranskan kuninkaallisten joukossa on pidetty vuosisatojen ajan yllä sellaista tietoa, että kuninkaalliset ovat Melusinen lasten jälkeläisiä. Ranskalainen kirjailija Jean D'Arras kirjoitti Melusinesta kronikassaan "Chronique de Melusine", joka ilmestyi vuonna 1393. Jean D'Arras oli hyvin kiinnostunut Melusinesta ja käytti tutkimuksiinsa hänestä vuosien ajan. Vielä Jean D'Arrasin kuoleman jälkeen, vuonna 1478 ilmestyi hänen viimeisin selvityksensä Melusinesta, "Le Liure de Melusine en Fracoys".
Melusine

All Rights Reserved
Kuva - Copyright © René
Photo used with permission.


Kuvassa yllä, maalaus "Kaunis Melusine" - böömiläinen (Tsekin tasavalta) Leopold Pollak (1806 - 1880).

Melusine

Mélusine Mayance

Mélusine on käytössä oleva naisennimi. Kuvassa Mélusine Mayance ja Mads Mikkelsen elokuvassa Michael Kohlhaas.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Eye Steel Film
Melusine
Aallotar viettelee kalastajapojan - puolalais-saksalainen Julius Hübner (1806 - 1882)

Seireenit
Merenneidot - englantilainen Henry Holiday (1839 - 1927)

Kuvitusta vuodelta 1867 kertomukseen pienestä merenneidosta (The Little Mermaid). The Higgins Art Gallery & Museum, Bedford, Englanti.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Public domain
*** tunturisusi.com linkit ***