DRAMATIIKKAA MENNEILTÄ WUOSISADOILTA!
Paljon kaikenlaista on aikain kuluessa pantu susihukkapoloisen kontolle, sellaista,
mitä se ei ole todellakaan tehnyt!
Seuraawa tositapahtuma toimii hywin esimerkkinä
siitä, kuinka siankin katoaminen ensiksi pantiin suden syyksi, waikka toisin,
ihan toisin oliwat asiat tässä jännitysnäytelmässä menneet...
Sika katosi keskellä talwea ja luultiin sen tulleen suden syömäksi -
mutta se olikin 12 wiikkoa Wännilän rusthollin perunakuopassa!
"Seuraawaa outoa tapausta täällä nykyjään kummastellen tarinoitaan. Wiimis
joulukuun 3:na päivänä katosi muka yksi sika Knaapin rusthollista Kankolan kylässä! Tätä
elikkoa haettiin ja tiedusteltiin saman ajan jälkimmäisinäkin päiwinä; mutta
tyhjään. Siitä pääteltiin, että sikaparka oli susien omaksi joutunut! Ja asia jätettiin sille päälle.
Mutta eipä niin ollukkaan; sillä tämän kuun 24:nä päivänä löydettiin sika eläwänä naapurin eli Wännilän rusthollin peruna-kuopasta,
johon oljilla peitetyltä suulta ei helposti sisälle nähnyt.
Tällä tawalla warustetussa, wahwalta lumihangelta peitetyssä kuopassa oli sika parka
siis oleskellut noin 12 wiikkoa! Saawillinen perunoita oli mennyt wiikkoonsa, eipä olisi
ollut juuri pidemmäksi aikaa pottuja.
Kuopasta ylös wedettynä ja wielä pelehtineenä kertoi sian löytänyt poika,
mitä tuolla maan alla oli nähnyt - ja sikaparka autettiin näin kuolemasta elämään!
Mitähän tuo kolmenkuukautinen aresti, oleskelun loppupuolla warmaanki oli ollut
varsin tukalaa...?"
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva possujen ruokinnasta
Copyright ©
Flickr/Tracey
Jälkitarkastelua
Tämä erikoinen episodi ja urhean sian selviytymistarina
kertoo selkeää kieltään tuon menneen ajan elinolosuhteista.
Sian kannalta nousee esiin muutamia kysymyksiä:
kuinka sika sai harhailla ulkona joulukuussa ja pääsi siten putoamaan
tuohon perunakuoppaan? Minkälaisesta perunavarastosta oli kyse, kun siellä ei käyty
kolmeen kuukauteen?
Suhteessa tuon ajan susisattumuksiin nousee tarkasteluun
eräs seikka: esitetään ihmettelyjä ja arvailuja sen suhteen, että miksi sudet
tulivat tuolloin asutuksen tuntumiin? On tunnettava 1800-luku - jotta voi tehdä
oikeita päätelmiä! Tämä yksi ainut pieni tapahtuma todistaa, että jossakin
takapihalla hangen alla saattoi elellä sika kolme kuukautta, pitäen varmasti ääntä
ja lähettäen hajuja, jotka taatusti herättivät huomiota muussa luomakunnassa, sudet
siinä mukana - vaikka ihmiset eivät mitään huomanneetkaan. Ennen kaikkea se kertoo selkeää kieltään siitä,
että jos joku tai jokin katosi, niin katoaminen helposti pantiin suden syyksi,
kun muuta selitystä ei löydetty.
"Susi sen söi ja hukka vei!" - oli tuon ajan
käytetty iskulause! Siksi historiaa tuolta ajalta on tarkasteltava hyvin kriittisesti;
ei riitä aina se, että aikalaiskerronta esittää suden syylliseksi - todellisuus
saattaa olla jotakin ihan toista, kuten tässäkin, tämän urhoollisen sian
tapauksessa näemme!