Kauneimmat sotilasmarssit
Kuvassa yllä Eversti Mandelin seurueineen tarkastaa itsenäisyyspäivän viettoon valmistautuneet tykistön miehet Kannaksen rajalla. Novajan kylä 1941.12.06. Sivun kuvat SA-Kuvat.

Kaunis lotta

Lotat tekivät korvaamattoman ansiokasta työtä sotiemme aikana ja vapauttivat näin samalla mukana olollaan 25 000 miestä sotatehtäviin. Kuvat SA-kuvat.

Suomen lippu Itsenäisyyspäivän juhlintaa sotavuosina

Sotavuosina Itsenäisyyspäivää juhlittiin sekä kotona, että rintamalla.

Kotona ohjelmaan kuuluivat käynnit sankarihaudoilla ja jumalanpalvelukset suurissa kirkoissa, sekä myös eri tahoilla pidetyt juhlat ja paraatit.

Rintamaoloissa kaikki oli toisin. Sota ei tunne pyhäpäiviä, ja paikoin sodittiin kiivaastikin myös itsenäisyyspäivänä. Siellä, missä se oli mahdollista, järjestettiin korsuissa ja metsissä juhlavia ja hartaita tilaisuuksia kenttäjumalanpalveluksineen.

SA:n kuvista välittyvät voimakkaina ja koskettavina noiden menneiden, raskaiden ja vaarallisten vuosien itsenäisyyspäivienkin tunnot ja tunnelmat. Ehkä puhuttelevimpia ovat sellaiset kuvat, joissa yksinäinen vartiomies tähystää paikallaan kohti lumisen harmaata ja pian pimenevää Pohjolan arktista maisemaa. Noissa oloissa on täytynyt todellakin tuntea olevansa eturintamassa turvaamassa pienen Suomen itsenäisyyttä.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1942

Itsenäisyyspäivän vietto Lempaalassa - Lempaala 6.12.1942.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1941

Agvehen koulusta itsenäisyyspäivänä - Kuujärvi 6.12.1941.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1942

Jumalanpalvelus maaseudun kirkossa itsenäisyyspäivän johdosta - eturivissä Suomen Marsalkka, kenraali Heinrich ja kenraaliluutnantti Tuompo - Mikkeli 6.12.1942.

Sotavisaa

Aksel Fredrik Airo (vuoteen 1906 Johansson, 14. helmikuuta 1898 Turku - 9. toukokuuta 1985 Heinolan mlk) oli suomalainen kenraali, joka vastasi operaatioiden suunnittelusta talvi- ja jatkosodan aikana.

JP 4:n itsenäisyyspäivän juhlaohjelma - Äänislinna 6.12.1942

Äänislinnan tunnemme nykyisin nimellä Petroskoi. Joulukuussa 1942 elettiin asemasotavaihetta ja tuolloin Äänislinnaan oli sijoittunut Jääkäripataljoona JP 4.

9.00 - Kenttäjumalanpalvelus, johon osallistuivat kaikki Neglinka-joen pohj. puolelle majoitetut yksiköt.

12.30 - Itsenäisyyspäivän juhla Louhen salissa, jossa oli seuraava ohjelma: Kuorolaulua, jota esitti Tampereen laulajat. 2) Kom. juhlapuhe. 3) Yksinlaulua, esittäjä luutn. Lehti. 4) Lausuntaa, vänr. Haapakoski. 5) Maammelaulu, ja kolminkertainen "Eläköön" Isänmaalle.

13.30 - Kahvitarjoilu lottakanttiinissa. Komentaja kiitti juhlan jälkeen pataljoonaa siitä, että aikaisemmin suoritettu huoltotarkastus oli osoittanut, että JP 4 oli paras Div. yksiköistä. Palkkiona patl:lle yksi vapaa päivä, 7.12.1942.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1941

Eversti Mandelin seurueineen tarkastaa itsenäisyyspäivän viettoon valmistautuneet tykistön miehet Kannaksen rajalla - Novajan kylä 6.12.1941.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1941

Katutaistelua itsenäisyyspäivänä Karhumäessä - Karhumäki 6.12.1941.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1942

Vartiomies tähystää vartiopaikallaan etumaastoon itsenäisyyspäivänä - Ohta 6.12.1942.

Siellä jossakin
Karjalan Kannaksella

Suomalaisia joukkoja Karjalan Kannaksella kesällä 1941 - huolehtimassa siitä, että voimme tänä päivänäkin juhlia itsenäisyyspäiväämme.

Visa

Marskin ryyppy

Kuvassa yllä sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim Kaurilassa 18.7.1941. Marskin ryyppy on marsalkka Mannerheimin nimeen liitetty snapsina nautittava väkevä alkoholiannos. Lähteiden mukaan on tärkeää, että juoma on kaadettu lasissa piripintaan tai pintajännityksen ansiosta jopa hiukan kukkuralleen ja että juoma tarjoillaan jääkylmänä ja juodaan läikyttämättä. Miksi Marskin ryypyn pitikään olla lasissa niin äärimmäisen piripintaan täytetty?

Se oli hermojen hallinnan ja henkisen tasapainon testausta. Kun Mannerheimilta tiedusteltiin piripintaisen ryypyn taustaa, hän johti sen suoraan Venäjän armeijasta, sen ratsuväenkoulusta ja chevalierkaartista, jossa hän itsekin palveli. Pietarissa oli viime vuosisadan lopulla tapana, että osa upseerien palkasta tuli ryyppyinä: yksi aamiaisella ja kaksi päivällisellä. Valtion kustannuksella jokainen luonnollisesti halusi lasinsa mahdollisimman täytenä.

Peruste Marskin ryypyn sisällölle puolestaan on sellainen, että sota-aikana Suomessa alkoholilaadut olivat Mannerheimin mielestä heikkoja. Niinpä Mannerheim pyysi vanhempaa adjutanttia sekoittamaan alkoholiin jotain, jotta paha sivumaku peittyisi. Marskin ryyppy on resepti, jonka Mannerheim hyväksyi.

Kuitenkin ehkä tärkein syy siihen, että miksi lasin piti olla niin piripintainen, oli seuraavanlainen: kun laseja yhtä aikaa kohoteltiin, niin tarvittiin vakaata kättä, jotta sisältö ei läikkynyt. Näin Marski saattoi samalla tarkata sitä, kenellä ei kädessä vibraattoa esiintynyt. Tällainen ihminen oli mitä ilmeisimmin tasapainoinen ja hallitsi hermonsa sitten myös siellä jossakin, eli rintamaoloissa sodan keskellä. Olihan toki jo Marskin pöytäseurakin sellaiselle sotilaalle, joka siinä tilanteessa ei ollut aiemmin ollut, jännittävää. (Mannerheim.fi ja MTV: Marskin ryyppy sen paljastaa: Läpäisetkö sinä tämän snapsitestin?)

Rukajärvi 6.12.1943

Pataljoona on kerääntynyt Rukajärvellä lumipeitteiseen metsään pääkatselmusta varten itsenäisyyspäivänä 6.12.1943.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1942

Itsenäisyyspäivää vietetään jumalanpalveluksella Syvärin eteläpuolella - Voznesenja 6.12.1942.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1943

Itsenäisyyspäivän juhlaan saapuvien kutsuvieraiden ja Tasavallan presidentin junamatka ja vastaanotto Turussa. Presidentti Risto Ryti, päämisteri Linkomies, puhemies Hakkila ja everstiluutnantti Söderström salonkivaunussa - Turun-Helsingin junassa ja Turun asemalla 6.12.1943.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1943

Itsenäisyyspäivän juhla - Helsingin laivastoasema 6.12.1943.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1943

Itsenäisyyspäivän viettoa Laivastoasemalla: sotilaspoikia kenttäjumalanpalveluksessa - Helsinki 6.12.1943.