Yllä kuvassa vasemmalla: Sankarihautajaiset. Sankarivainajien muistopäivän tilaisuus Joensuussa 19.5.1940. -
Yllä kuvassa oikealla: Lahdenpohjan ilmavalvontatorni, ilmavalvontalottaa (Ellen Kiuru) kuvataan -
Lahdenpohja 11.7.1942.
Naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö Lotta Svärd
toimi vuosina 1920 - 1944. Ensimmäisinä toimivuosinaan järjestö tuki suojeluskuntia.
Sotavuosina 1939 - 1945 naiset pääsivät armeijaamme tukiessaan miesten lailla tositoimiin.
Vaikka lotat sotilaiden lailla työskentelivät sotavuosina aikana, jolloin koko kansakunta
kamppaili olemassaolostaan, niin lottienkin elämään kuului myös paljon ilon ja riemun hetkiä - sekä viisautta ja lämpöä.
Sodan kovissa koettelemuksissa selviytymään auttoivat lottien yhteenkuuluvuus ja keskinäinen
huolenpito, kuten myös huumori ja hauskanpitokin hullutteluineen. Ehdittiinhän kaiken tositoimen
lomassa myös laulaa, tanssia ja huvitellakin.
Tätä edesauttoi se, että monet lotista olivat vielä hyvin nuoria.
Lotat tarkkailemassa Helsingin ilmatilaa 28.6.1941.
On vaikeaa sanoa oikeastaan mitään sellaista tehtävää, joissa lotat eivät olisi olleet mukana. He huolsivat, hoitivat ja rakensivat, päivystivät ja puuhasivat, keittivät, kokkasivat ja muonittivat, selvittelivät toimistotyöt, pesivät vaatteet, korjasivat ne ja valmistivatkin niitä. Kaiken ohessa he aurinkoisella ja positiivisella olemuksellaan levittivät ympärilleen uskoa huomiseen - ja kansallista puolustustahtoa.
Lukemattomien, perinteellisesti naisille luetujen tehtävien ohessa lotat tekivät monia sellaisia asioita, joilla oli suorempi ja läheisempi kytkös myös sotilaalliseen toimintaan. Suoranainen, aseellinen toiminta oli lotilta kiellettyä. Periaatteessa, ihan etulinjassa he eivät saaneet edes liikkua, vaikka asemasotavaiheessa tuo sääntö oli väljä - eivätkä lotat koskaan kaukana etulinjasta olleet.
Lotat viestihuoltokursseilla opettelemassa sähkötystä - Tuusula, Syvärannan lepokoti 15.8.1941.
Silti, lottien työ oli rintaman läheisyydessä vaarallista, sillä he olivat kanttiineineen vihollisen tykkitulenkin ulottuvilla. Joissakin tehtävissään, kuten esimerkiksi valonheitinlottina, lotat olivat jo lähes osana omaa, vihollista tulittavaa sotilasosastoa. Valonheittimillä lotat saalistivat pimeältä taivaalta vihollisen koneita ilmatorjunnan ja omien hävittäjien kohteiksi.
Lotat olivat mukana ilmavalvonnassa, sekä kaikkinaisissa sota-ajan posti-, puhelin- ja radioliikenteen tehtävissä.
Lotta ja lehmä - Ilomantsi 22.7.1941.
Lottien tärkeimpiä tehtäväalueita olivat myös niin sota- kuin kenttäsairaalatkin, joiden henkilöstöön he kuuluivat.
Yksi merkittävimmistä lottien työtehtävistä oli muonittaminen. Lotat laittoivat ruokaa esimerkiksi kertausharjoituksissa, Karjalankannaksen linnoitustöissä, esikunnissa ja sairaaloissa sekä pitivät kanttiineja rintaman läheisyydessä. Lottien kanttiinit ovat tärkeä osa suomalaista sotahistoriaa, ja juuri kanttiineistaan lotat usein muistetaankin.
Sotaoloissa liikekannalla olivat nuoret sotilaat ja nuoret lotat. Eipä ollut mikään ihme, että myös romantiikkaa liiteli ilmoilla. Lottien ja sotilaiden kesken varsin yleisiä olivat avioliitotkin, ja häitä saatettiin viettää rintamallakin. Nehän olivat silloin tietystikin rintamahäät.
Rouva Fanny Luukkonen käymässä Lotta Svärd-lehden toimituksessa. Rouva ja pikku lotat. Helsinki 24.2.1942.
Viipurin valtausparaati 31.8.1941.
Lotta avannolla eli Rebekka kaivolla - 14D:n lohko, Rukajärven seutu 4.2.1942.
Ihastuttava ilmavalvontalotta Ellen Kiuru Lahdenpohjan ilmavalvontatornissa, kujeilee kuvaajalle - Lahdenpohja 11.7.1942.
Toimenlotan oli oltava terve, käytännöllinen ja elämäntavoiltaan moitteeton sekä vapaa noudattamaan käskyjä hälytyksen sattuessa. Lottalupaus velvoitti häntä seuraamaan suojeluskuntaa suojeluskuntapäällikön alaisena. Muut toimivat jäsenet olivat huoltolottia.
Avopäinen, hyvin kaunis lotta Helsingin asemalla pistää henkilöllisyystodistusta taskuunsa - Helsinki 20.6.1941.
Toimenlotan oli oltava valmis lähtemään heti kotiseutunsa ulkopuolellekin, varusteiden oli oltava aina kunnossa. Paikallisosasto huolehti siitä, että lotat saivat varusteensa: selkäreppu, lottapuku, alusvaatteet, korppuja, teetä ja sokeria sekä kenttäpullo ja -kattila, jotka riippuivat repun ulkopuolella.
Erilaisten tehtäviensä mukaisesti lotilla oli eri nimityksiä, jotka kertoivat sen, mitä he tekivät. Siten oli olemassa ilmavalvontalottia, valonheitinlottia, muonituslottia, kanttiinilottia, varuslottia, kanslialottia, radistilottia ja säähavaintolottia. Varmasti monia muitakin erityistehtävien lottia.
Lotta lähdössä komennukselle - Helsinki 25.6.1941.
Lotat - uutterat uurastajat ja puolustustahdon kohottajat
Naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö Lotta Svärd
toimi vuosina 1920 - 1944. Ensimmäisinä toimivuosinaan järjestö tuki suojeluskuntia.
Sotavuosina 1939 - 1945 naiset pääsivät armeijaamme tukiessaan miesten lailla tositoimiin.
Vaikka lotat sotilaiden lailla työskentelivät sotavuosina aikana, jolloin koko kansakunta
kamppaili olemassaolostaan, niin lottienkin elämään kuului myös paljon ilon ja riemun hetkiä - sekä viisautta ja lämpöä.
Sodan kovissa koettelemuksissa selviytymään auttoivat lottien yhteenkuuluvuus ja keskinäinen
huolenpito, kuten myös huumori ja hauskanpitokin hullutteluineen. Ehdittiinhän kaiken tositoimen
lomassa myös laulaa, tanssia ja huvitellakin.
Tätä edesauttoi se, että monet lotista olivat vielä hyvin nuoria.
Lotat tarkkailemassa Helsingin ilmatilaa 28.6.1941.
On vaikeaa sanoa oikeastaan mitään sellaista tehtävää, joissa lotat eivät olisi olleet mukana. He huolsivat, hoitivat ja rakensivat, päivystivät ja puuhasivat, keittivät, kokkasivat ja muonittivat, selvittelivät toimistotyöt, pesivät vaatteet, korjasivat ne ja valmistivatkin niitä. Kaiken ohessa he aurinkoisella ja positiivisella olemuksellaan levittivät ympärilleen uskoa huomiseen - ja kansallista puolustustahtoa.
Lukemattomien, perinteellisesti naisille luetujen tehtävien ohessa lotat tekivät monia sellaisia asioita, joilla oli suorempi ja läheisempi kytkös myös sotilaalliseen toimintaan. Suoranainen, aseellinen toiminta oli lotilta kiellettyä. Periaatteessa, ihan etulinjassa he eivät saaneet edes liikkua, vaikka asemasotavaiheessa tuo sääntö oli väljä - eivätkä lotat koskaan kaukana etulinjasta olleet.
Lotat viestihuoltokursseilla opettelemassa sähkötystä - Tuusula, Syvärannan lepokoti 15.8.1941.
Silti, lottien työ oli rintaman läheisyydessä vaarallista, sillä he olivat kanttiineineen vihollisen tykkitulenkin ulottuvilla. Joissakin tehtävissään, kuten esimerkiksi valonheitinlottina, lotat olivat jo lähes osana omaa, vihollista tulittavaa sotilasosastoa. Valonheittimillä lotat saalistivat pimeältä taivaalta vihollisen koneita ilmatorjunnan ja omien hävittäjien kohteiksi.
Lotat olivat mukana ilmavalvonnassa, sekä kaikkinaisissa sota-ajan posti-, puhelin- ja radioliikenteen tehtävissä.
Lotta ja lehmä - Ilomantsi 22.7.1941.
Lottien tärkeimpiä tehtäväalueita olivat myös niin sota- kuin kenttäsairaalatkin, joiden henkilöstöön he kuuluivat.
Yksi merkittävimmistä lottien työtehtävistä oli muonittaminen. Lotat laittoivat ruokaa esimerkiksi kertausharjoituksissa, Karjalankannaksen linnoitustöissä, esikunnissa ja sairaaloissa sekä pitivät kanttiineja rintaman läheisyydessä. Lottien kanttiinit ovat tärkeä osa suomalaista sotahistoriaa, ja juuri kanttiineistaan lotat usein muistetaankin.
Sotaoloissa liikekannalla olivat nuoret sotilaat ja nuoret lotat. Eipä ollut mikään ihme, että myös romantiikkaa liiteli ilmoilla. Lottien ja sotilaiden kesken varsin yleisiä olivat avioliitotkin, ja häitä saatettiin viettää rintamallakin. Nehän olivat silloin tietystikin rintamahäät.
Rouva Fanny Luukkonen käymässä Lotta Svärd-lehden toimituksessa. Rouva ja pikku lotat. Helsinki 24.2.1942.
Viipurin valtausparaati 31.8.1941.
Lotta avannolla eli Rebekka kaivolla - 14D:n lohko, Rukajärven seutu 4.2.1942.
Ihastuttava ilmavalvontalotta Ellen Kiuru Lahdenpohjan ilmavalvontatornissa, kujeilee kuvaajalle - Lahdenpohja 11.7.1942.
Ilmavalvontalotat, valonheitinlotat, muonituslotat, kanttiinilotat, varuslotat, kanslialotat, radistilotat, säähavaintolotat
Lotta Svärdin tehtävät oli ryhmitelty jaostoittain: lääkintäjaosto, muonitusjaosto, varusjaosto, toimisto- ja viestijaosto, keräys- ja kansliajaosto sekä kenttälotat. Jokainen lotta kuului vähintään yhteen jaostoon. Jaostoissa toimivat lotat jaettiin kahteen ryhmään: toimenlotat ja huoltolotat.Toimenlotan oli oltava terve, käytännöllinen ja elämäntavoiltaan moitteeton sekä vapaa noudattamaan käskyjä hälytyksen sattuessa. Lottalupaus velvoitti häntä seuraamaan suojeluskuntaa suojeluskuntapäällikön alaisena. Muut toimivat jäsenet olivat huoltolottia.
Avopäinen, hyvin kaunis lotta Helsingin asemalla pistää henkilöllisyystodistusta taskuunsa - Helsinki 20.6.1941.
Toimenlotan oli oltava valmis lähtemään heti kotiseutunsa ulkopuolellekin, varusteiden oli oltava aina kunnossa. Paikallisosasto huolehti siitä, että lotat saivat varusteensa: selkäreppu, lottapuku, alusvaatteet, korppuja, teetä ja sokeria sekä kenttäpullo ja -kattila, jotka riippuivat repun ulkopuolella.
Erilaisten tehtäviensä mukaisesti lotilla oli eri nimityksiä, jotka kertoivat sen, mitä he tekivät. Siten oli olemassa ilmavalvontalottia, valonheitinlottia, muonituslottia, kanttiinilottia, varuslottia, kanslialottia, radistilottia ja säähavaintolottia. Varmasti monia muitakin erityistehtävien lottia.
Lotta lähdössä komennukselle - Helsinki 25.6.1941.
Virolahtelaiset lotat keittopuuhissa - 7.8.1941.
Lotat ovat löytäneet samofarin - Kiestinki 14.8.1941.
Kuva Lahdenpohjan ilmavalvontatornista, jossa kuvattiin ilmavalvontalottia. Kuvassa ilmavalvontalotta Ellen Kiuru. Lahdenpohja 11.7.1942.
Lottia Suomen itäisimmässä tukikohdassa tutustumassa etuvartiopesäkkeisiin. (Äänisen kanavan päässä). Vosnesenja 21.7.1942.
Levossa oleva ilmavalvontalotta kirjoittaa kotiin kirjettä - Kotkatjärvi 23.9.1942.
Karhumäen talvikisat 1943. Lottia kilpaladulla - Karhumäki 14.3.1943.
Lottapuku
Lottapuvun malli hyväksyttiin vuonna 1922. Lottapukua saa käyttää vain sellainen henkilö, joka on ollut jäsenenä Lotta Svärd -järjestössä. Lotat pukeutuivat työssään aina puuvillakankaiseen lottapukuun. Lottapuvussaan lotan piti aina käyttäytyä arvokkaasti. Tupakointi ja alkoholin kikatteleva napostelu, kuten myös tarjoilu lottapuvussa oli luonnollisestikin tyystin kiellettyä. Turhat, omat korut lottapuvun yhteydessä olivat myös kiellettyjä - vain vihkisormus teki poikkeuksen, se sallittiin. Vain yhdistyksen omia merkkejä sai käyttää puvun kanssa.Juhlapuku on villakankainen. Lottalupausta annettaessa, tervehdyskäynneillä, lottapäivillä ja muissa isänmaallisissa juhlissa eli juhlatilanteissa puvun kanssa käytetään käsivarsinauhaa ja valkoisia käsineitä sekä lottalakkia. Mantteli on sadetakkimallinen päällystakki. Irrotettava villavuori on talvikäyttöä varten.
Eversti Maskula, pikkulotta Maija-Liisa Maskula ja karkeakarvainen taistelulähetti Priha. Lemi, Kantturaniemi juhannuksena 24.6.1941.
Pikkulotat eli lottatytöt
Pikkulotat ovat olleet varsinaisten lottien apuna, aputyttöinä ja hyvin monenlaisissa tehtävissä. Pikkulottien toiminnan tarkoitus oli opettaa tyttöjä rakastamaan kotia, uskontoa ja isänmaata sekä kunnioittamaan vanhempia. Osastot jaettiin kasvatus- ja opetustyön helpottamiseksi kahteen ikäryhmään: 8 - 13- ja 14 - 16-vuotiaisiin.Pikkulottien toiminta aloitettiin vuonna 1931 ja mukaan pääsivät vanhempiensa suostumuksella, kaikki kahdeksan vuotta täyttäneet tytöt. Varsinkin maaseudulla tyttötyö lähti reippaasti käyntiin. Tyttöosastoja oli vuonna 1935 jo 512 kappaletta ja niissä oli 13 066 pikkulottaa. Lottatyttöjen oma merkki oli heraldinen ruusu.
Pikkulotille järjestettiin erilaisia kursseja ja opetettiin isänmaallisuutta. He osallistuivat erilaisiin töihin aikuisten lottien kanssa. Pikkulotat joutuivat sotavuosina nuoresta iästään huolimatta varsin vaativiin tehtäviin ja työskentelivät esim. sairaaloissa ja kanttiineissa sekä auttoivat varusjaoston lottia. Pikkulottia alettiin nimittää lottatytöiksi jatkosodan aikana vuonna 1943, koska pikkulotta-nimi ei enää kuvannut sitä vastuullista työtä, jota nämä nuoret tekivät. Lottatyttöjä oli vuoden 1943 lopulla 48 858.
Lottatyttöjen toiminta päättyi yhtä aikaa Lotta Svärd ry:n kanssa; järjestössä oli tuolloin 52 000 lottatyttöä eli alle 17-vuotiaista jäsentä.
Lähteitä
*Wikipedia: Lotta ja pikkulotta
*Yle, Akuutti: Pikkulotat ja lotat jälleen arvossaan
*Olavi Linturi: Kenttälotat
*Lotta Svärd Säätiö
*Janne Niemistö: Pikkulotat eli lottatytöt
*Kaisa-Maria Peltokorpi: On elettävä kun koska tahansa voi kuolla - Lottien selviytyminen sodassa 1939 -1945