Kauneimmat sotilasmarssit
Sota-ajan saunoja

Yllä kuvassa vasemmalla: Kylä on vallattu ja miehet kiiruhtavat heti saunaa lämmittämään - Alekka 1.9.1941.
Yllä kuvassa oikealla: hieno sauna Vienassa - Valkeajärvi, Uhtuan suunta 2.11.1941.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © SA-kuva
Suomen lippu Sota-ajan saunakulttuuria

Rintamaoloissa saunominen oli sotilaille tavattoman tärkeää. Ei ollut sellaista paikkaa eikä tilannetta, etteikö olisi ehditty rakentaa jonkinlainen sauna ja saunoakin taisteluiden lomassa. Kun tulilinjalta siirryttiin taaemmaksi lepovuoroon, mentiin aina ensimmäiseksi saunaan. Joissakin saunoissa kylvettiin lähes kellon ympäri - mutta kuitenkin aamukuudesta iltakymmeneen. Kylpijöitä riitti tungokseen asti, sillä olivathan rintaman läheisyydessä olevat saunat yleensä kooltaan pieniä ja miehiä oli runsaasti.

Luonnollisesti sotilaat aina uuteen paikkaan siirtyessään tarkistivat, oliko seuduilla vielä ehjiä saunoja. Jos sodan myllerryksistä eheäksi jäänyt sauna löytyi, sehän oli sotilaille todellinen aarre. Vihollisen puolelta läydetyistä "ryssänsaunoista" ei aina pidetty, sillä niiden sanottiin jopa haisevan kamalalle, ja siksi oma sauna rakennettiin heti kun ehdittin. Jos saunoja ei ollut, niin niitä rakennettiin ja vauhdilla. Saunoja voitiin kyhäillä jo olemassa oleviin rakenteisiin, mutta niitä myös rakennettiin uusia alusta loppuun. Saunoja rakennettiin joskus junavaunuihinkin.

Saunaviritelmiä oli tyyliltään hyvin erilaisia aina paikan ja mahdollisuuksien mukaan. Toista ääripäätä edustivat hienot hirsisaunat ja toisessa ääripäässä olivat osittain maan sisään kätkeytyvät korsusaunat, joissa hirsien ohella käytettiin rakennusaineina ja naamiointiin kaikkea mahdollista, maasta ja oksista lähtien.

"Sauna tunnissa pystyyn ja kahdessa tunnissa löylykuntoon". Sotilaita varten oli kehitetty myös levyistä kasattavia pikasaunoja, jotka olivat tunnissa pystyssä ja kahdessa tunnissa löylykunnossa. Hirsinenkin sauna kohosi parissa päivässä, sillä joukoissa oli aina mukana myös kirvesmiehiä, joilta rakennushommat käyttivät.

Sota-aikoina saunomisella oli puhdistautumisessa, joka terveyden ylläpidonkin kannalta noissa vaikeissa olosuhteissa oli äärimmäisen tärkeää, merkittävä sijansa.

Sota-ajan saunoissa oli erityissaunojakin, kuten täisaunat, joissa täit ja muut syöpäläiset saivat kuumaa kyytiä. Täit levittävät vaarallista kulkutautia, pilkkukuumetta, joka satojen vuosien aikana on aiheuttanut eri maiden armeijoille suuret menetykset. Täit voitiin tuhota vaatteista kuumakäsittelyllä, mihin riitti hyvin yli 70 asteiseksi lämmitetty sauna.

Saunottu ei vain taisteluiden ja asemasodan lomissa, vaan saunomassa käytiin aina myös silloin, kun lähdettiin lomille.

Korsusaunat

Saunoista saatiin turvallisia tekemällä ne korsujen tapaan mahdollisimman syvälle maan sisään. Turvallisuus oli tärkeää ja sijoituksessa otettiin huomioon vihollisen puolelta tulevat keskitykset. Tällaisen korsusaunan ei tarvinnut kestää vuosikymmeniä, ja siksi se rakennettiin raakatukeista. Koko rakennelma peiteltiin ja kätkettiin maastoon mahdollisimman hyvin.

Korsusaunat olivat yleensä varsin pieniä. Tuollaiseen 12,5 neliömetrin tilaan mahtui lauteille kerrallaan kymmenkunta miestä.


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © SA-kuva

Lähteitä
*Arno Forsius: Täisota Suomessa jatkosodan aikana vuosina 1941 - 1944
*Yle Uutiset: Korsusaunassa pestiin rintaman pölyt
*Yle Elävä arkisto: Iskelmät sodassa - Pienet kukkivat kummut
*Iltalehti: Näin tärkeä rooli saunalla oli rintamalla
Saunaa rakennetaan

Sauna nousee Novikon rannalle - Repola-Rukajärvi 17.2.1942.



Pienet kukkivat kummut - Säv. ja san. Ragnar Nyholm. Pienet kukkivat kummut syntyi säveltäjä Ragnar Nyholmin käytyä katsomassa talvisodan sankarihautoja. Levyn soittamista rajoitettiin jatkosodan aikana, koska se palautti liikaa ikäviä asioita kuulijoiden mieliin.

On päättynyt päivä, jo yö yllättää,
tykit tuokioks' taas vaienneet.
Nuoret soturit hetkeksi rauhan nyt saa,
vie kotihin taas aatokset.

Kotimökillä äiti jo niin väsynyt,
mitä aatelleekaan siellä nyt.
On surusta hiuksensa harmaantuneet
ja silmissä kyynelten veet.

Vain kukkivat kummut nuo kalmistoiden
lie kaikki mi' jäljellä on.
Siell' lepää nyt sankarit Suomussalmen,
Summan, Raatteen ja Kollaanjoen.

Vaan vapaaksi maaksi he Suomemme loi,
on muistoissa kumpujen yö.
Ei unhoittua muistot nuo talviset voi,
ei poikaimme sankarityö.

Ei unhoittua muistot nuo talviset voi,
ei poikaimme sankarityö.
Uusi sauna Uusi sauna
Uusi sauna 5.DE:llä Uutujärven rannassa - sisäkuva saunakamarista: makuulavat ja pöytä - Uutujärvi 31.5.1942 Uusi sauna 5.DE:llä Uutujärven rannassa - ulkokuvia saunasta - Uutujärvi 31.5.1942
Saunaa rakennetaan
Saunaa rakennetaan 23.8.1941 Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © SA-kuva
Saunaa rakennetaan
Ryssäläiset saunatkin otettu jo käytäntöön - Veskelys 23.8.1941 Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © SA-kuva
Ryssän korsusauna
Suomalaiset kylpemässä 8 asteen pakkasessa ryssän korsusta tekemässään saunassa - Vermajoen lähettyviltä 14.10.1941 Suomen lippu Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © SA-kuva
*** tunturisusi.com linkit ***