Yllä kuvassa vasemmalla: Tilapäisellä vartiopaikallaan murroksessa on vartiomiehen pidettävä silmänsä auki, ettei vihollinen pääse yllättämään varustelutöitä suorittavia tovereita.
Uuksujärven maasto 22.8.1944. -
Yllä keskellä: Vartiossa päivällä. Sama mies joutuu hoitamaan kolme 2 tunnin vartiota vuorokaudessa.
Aunuksen kannas, Kuuttilahti 15 Pr:n lohko 20.11.1943. -
Yllä kuvassa oikealla: Vartiomies tähystää vartiopaikallaan etumaastoon itsenäisyyspäivänä -
Ohta 6.12.1942.
Etulinjan miesten toimintaa. Pk.mies vartiopaikallaan.
Kiestinki-Louhi välimaasto 10.1.1942.
Vartiosotilas eturintaman vartiopaikalla
Armeijassa käytetään sodankin aikana sotilaita monenlaisiin vartioimistehtäviin.
Tärkeimmässä asemassa ovat etulinjan eli eturintaman etuvartiosotilaat, jotka tähystävät
rintamalinjan äärimmäisissä pisteissä vihollisen puolelle. Vartiosotilaiden vastuu on suuri.
Heidän valppautensa varassa on aseveljien henki.
Eturintamalla tähystävät vartiosotilaat eivät ole tärkeitä vain käytännön sodan kulun kannalta.
Heillä on myös suuri symbolinen arvonsa. He ovat rintamalla kaikkein vaarallisimmissa paikoissa,
missä he ensimmäisinä usein joutuvat todistamaan sen, että vihollinen
lähestyy ja on hyökkäämässä. Vartiosotilaat ovat puolustuskilven se äärimmäinen ja
ensimmäinen taho, jossa ratkaistaan menestys taisteluissa ja viime kädessä kansakunnan kohtalo.
Pk-mies vartiopaikallaan juoksuhaudassa, katse joka hetki suunnattuna asemiemme edessä olevaan maastoon -
Lempaala 30.11.1941.
"Vartiossa" on sodan aikana syntyneitä korsulauluja, jonka sanoissa
peilautuvat ne kaikkein syvimmät tunnot, joita vaarallisessa tehtävässään
yössä yksin seisova vartiosotilas sisällään tunsi.
Ja ajatella, nämä kaikkein koskettavimmat vartiosotilaan tunnot kirjoitti ylös
16-vuotias tyttö.
Elli Tuomisto kirjoitti talvisodan alkupäivinä runon vartiossa seisovasta sotilaasta, jolla on seuranaan vain kirkas tähti. Vuonna 2004
Elli Tuomisto-Pajukanta (82) kertoi lehtihaastattelussa näin: "Eräänä tähtikirkkaana iltana katselin yksin ulkona harvinaisen suurta
tähteä ja ajattelin, että siellä jossain vartiomies näkee saman tähden ja katseemme yhtyvät tähden kautta." Siitä lähti runo syntymään.
Tuomisto-Pajukanta oli runon kirjoittaessaan 16-vuotias. Hänen mukaansa aika oli sellainen, että ajatukset hakeutuivat väkisin rintamalle.
Lassi Utsjoki sai runon käsiinsä lähtiessään Jyväskylästä Petäjävedelle pakoon kaupungin pommituksia. Hän osti Työn Voima -nimisen lehden,
jonka lastenpalstalla oli runo Vartiossa. Runo kiinnitti Utsjoen huomion, ja hän pani lehden huolellisesti talteen junamatkan ajaksi.
Samana iltana Utsjoki ryhtyi pirtin pöydän ääressä tapailemaan sävelmää runoon, jonka oli aamulla lukenut.
Kun hän seuraavana päivänä palasi pommitettuun Jyväskylään, laulu oli valmis.
Vartiomies on valppaana vartiopaikallaan konekiväärinsä vieressä -
Shemenskin lohko 11.3.1942.
Uloimmassa vartiopaikassa käytetään peiliä apuna tähystämisessä, ettei tarvitse nostella päätään -
Laatokka 18.6.1942.
Asemistamme pidetään syntynyttä mottia silmällä, niin ettei vihollinen pääse pakenemaan niiden ohitse.
Kuvassa näkyy vartiopaikka, josta on tulitettu kiivaasti kuukausien kuluessa. Etualalla olleet paksut puut ovat Jv-aseet tulellaan jyrsineet poikki.
Aunus, Suuren Kuzrajärven taistelu 19.3.1943.
1. Mä vartiossa seison nyt yössä yksinäin,
on seuranain vain taivaan tähti kirkas.
Ja usein ajatukset on mulla samat näin:
oi taivaan tähti sama on sun virkas.
Ja usein ajatukset on mulla samat näin:
oi taivaan tähti sama on sun virkas.
2. Sä vartioitset meitä, mä aseveljeäin,
niin ettei vihamies voi heitä saartaa.
Ja aina yksin ollen mun kiitää aatoksein
vain sinne, missä kotitaivas kaartaa.
3. Te rauhass' olla saatte, mä teitä vartioin,
ei tuhota voi vainolainen meitä.
Ja kentälle jos jäisin mä iäks' uinumaan,
niin viime hetkilläkin muistan teitä.
4. Näin yksin yössä seison ja teitä muistelen
ja rukoilen mä suojaa puolestanne.
Te, isät, äidit, veljet ja siskot rakkahat:
mä olen täällä teidän turvananne.
Kuvasarja ""Kuulovartiosta Lepokotiin"": Viimeinen vartiovuoro, mutta yhtä tarkkaavaisena kuin ennenkin seisoo sotilaamme tukikohtansa vartiopaikalla tähyillen pitkin valvontalinjaa -
II/ JR8, Homorovits, Velikij-Navolok 12.3.1942.