Puolustusvoimien soittokunnat
Puolustusvoimien soittokuntia nykyisin edustavat Ilmavoimien soittokunta, Kaartin soittokunta,
Laivaston soittokunta, Lapin sotilassoittokunta, Rakuunasoittokunta ja Puolustusvoimien varusmiessoittokunta.
Kaartin soittokunta on Suomen vanhin, yhtäjaksoisesti toiminut ammattiorkesteri. Se on aloittanut Parolassa 1.4.1819.
Sota-ajan sotilassoittajia. SA-Kuva.
Sotilasmusiikki ja sotilasmarssit
Sotilassoittokunnat nykyaikaisessä merkityksessään saivat muotonsa 1700-luvulla ja Napoleonin aikana, jolloin sotilasmusiikkiin
saatiin vaikutteita mm. turkkilaisesta janitsaarimusiikista.
Jo Kalevalan taruissa Kullervo lähti soitellen sotaan, ja alkujaan sotilasmusiikki olikin sotatoimia ohjaavia merkkisoittoja.
Suomessa sotilasmusiikki on Puolustusvoimien musiikkitoiminnan yhteisnimitys.
Se tarkoittaa myös sotilasorkesterille sävellettyä musiikkia, etupäässä marsseja.
Sotilasmusiikkitoiminnan päämääränä on puolustusvoimien koulutus-, tiedotus-
ja viihdytystoiminnan sekä kirkollisen työn tukeminen ja niihin sisältyvien tilaisuuksien
musiikin tarpeen täyttäminen.
Sotilasmusiikki määritellään laajimmillaan niin, että se on kaikkea musiikkia, jota sotilaat soittavat.
Keskiajalla sotilasmusiikkia esittivät patarummunlyöjät sekä trumpetin- ja huilunsoittajat. Myöhemmin käyttöön tulleista soittimista voidaan mainita
erityisesti puupuhaltimet. Nykyaikaiseen sotilasorkesteriin kuuluu lähinnä puhaltimia ja lyömäsoittimia. Kokoonpano vaihtelee eri maissa.
Sotilasmarssi on tasajakoinen sävellys ja sen perustarkoitus on tahdittaa isomman sotilasjoukon
marssimuotoista astuntaa. Kunniamarssi on marssisävellys, joka on laadittu tai valittu sotilasyhteisön nimikkomarssiksi.
Se on joukon soiva tunnus ja käyttönsä puolesta verrattavissa kansallishymniin, maakuntalauluun tai muuhun vastaavaan identiteettiä luovaan tekijään.
Sotilasmarsseista pidetään siviilienkin keskuudessa. Kun sotilasoittokunta lähtee marssimaan kaupungin kaduille ja puistoihin kesäpäivän heleydessä ja
huikeat marssisävelet kohoavat ilmoille,
kokoontuu ihasteleva yleisö aina innolla sekä kuuntelemaan että katselemaan. Sotilassoittokunta
upeissa univormuissaan, puhaltimineen ja rumpuineen luo aina vertaamattoman ylevyyden
ja juhlavuuden tunnelman, joka koskettaa syvästi jokaista kuulijaa.
Nykyään sotilasmusiikki on paljolti siirtynyt seremonioista ja kasarmeilta ulos myös suuren yleisön eteen. Suurella soittokunnalla
esiinnytään niin vakavissa kuin viihteellisissä konserteissa, marssisoittokunnilla paraateissa. Soittokunnista voidaan muodostaa
pienempiä jazz-yhtyeitä tai tanssiorkestereita, kuten presidentin linnasta tuttu Kaartin Combo.
Tattoo
Erityisiä sotilasmusiikin edustustapahtumia edustaa Tattoo.
Aikaisemmin Tattoo on ollut sotaleirin tai kasarmialueen iltasoitto, joka oli tapana puhaltaa signaalitorvella; rummutus, rummunlyöntien sarja.
Nykyisin Tattoolla tarkoitetaan ainakin mediassa laajaa sotilasmusiikkitapahtumaa.
Esimerkiksi Haminan Tattoossa sotilassoittokunnat eri puolilta maata ja maailmaa soittavat sekä sotilasmusiikkia,
että muuta viihdyttävää musiikkia. Sotilasorkesterin soittoon Tattoossa liittyvät ja yhtyvät soittokuntien
näyttävät ja monimuotoiset marssishowt ja kuviomarssinäytökset.
Sotilassoittokunnan soittimia
Sotilassoittokunnan soittimia ovat erilaiset puhallussoittimet ja lyömäsoittimet.
Puhallussoittimissa vaskipuhaltimia edustavat käyrätorvet, trumpetit, kornetit, pasuunat, baritonitorvet
ja bassotuubat. Sotilassoittokunnan soittimia ovat myös erilaiset puupuhaltimet,
kuten (poikki)huilu, oboe, klarinetti, fagotti ja piccolo eli pikkolohuilu.
Tenorisaksofoni ja alttosaksofoni kuuluvat myös sotilassoittokunnan soitinvalikoimaan
ja mitäpä olisi marssimusiikki ilman lyömäsoittimia ja rummunsoittajaa.
Erityisen näkyvä soitin sotilasmuusikoilla marssin yhteydessä on pikkurumpu eli sotilasrumpu, mutta myös
bassorumpu on yhtä tärkeä.
Puhallinsoittimia pidetään lyömäsoitinten ohella ihmiskunnan vanhimpina soittimina.
Sotilasmusiikkiakin on harrastettu jo tuhansien vuosien ajan.
Antiikin Kreikassa musiikki ja tanssi olivat kaikessa mukana: sotaan mentiin musiikin tahdissa, musiikki säesti pitkien muurien
rakentamista, ja urheilijat tekivät suorituksensa musiikin säestyksellä.
Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoonan soittokunta leirillä Lappeenrannassa vuonna 1896. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.
Lähteet
Keijo Virtamo: Otavan musiikkitieto
Puolustusvoimat - Sotilasmusiikki
Reijo Pajamo: Koulun laulutunnilla - REPALE-Kustannus 2013
Markus Similä: Suomen laulut - ja niiden tekijät - Gummerus 2007
Leena Sareskorpi: Mikä ihmeen Tattoo?
Media: Musiikki 1 ja 2, - Tammi
Kainuun sotilassoittokunta Nurmeksessa 21.8.2005. Kuva Public domain.
Merkkisoitot
Merkkisoitot eli signaalit ovat olennainen osa sotilasmusiikkia. Ne soitetaan soolotrumpetilla.
Merkkisoittoja on useita. Niitä on sekä tavallisia päivän toimia, kuten esimerkiksi aamuherätystä ja iltahuutoa varten, että myös
harjoituksia ja taistelua varten.
Kaartin Jääkärirykmentin kunniakomppania ja soittokunta.
Taustalla presidentinlinna - toukokuu 2009.
All Rights Reserved
*Kuva Copyright ©
Ralf Roletschek
Merkittävä musiikki-instituutio
Sotilasmuusikolla on varsinaisen työnsä ohella aina ollut muita tärkeitä tehtäviä niin opettajana kuin
konserttimuusikkonakin. Suomessa varuskuntasoittokunnat ovat merkittäviä musiikki-instituutioita,
joiden vaikutus ulottuu monin tavoin musiikkielämää virittävänä ja kohottavana myös niiden ympäristöön.
Kuvissa Kaartin soittokunta, Kluuvi, Helsinki - 11.5.2007.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright
© Lauri Rantala