Suomalaiset sotilasmarssit
Sotilassoittajat

Puolustusvoimien soittokunnat

Puolustusvoimien soittokuntia nykyisin edustavat Ilmavoimien soittokunta, Kaartin soittokunta, Laivaston soittokunta, Lapin sotilassoittokunta, Rakuunasoittokunta ja Puolustusvoimien varusmiessoittokunta.

Kaartin soittokunta on Suomen vanhin, yhtäjaksoisesti toiminut ammattiorkesteri. Se on aloittanut Parolassa 1.4.1819.

Sotilassoittajat

Sota-ajan sotilassoittajia. SA-Kuva.

Suomi Sotilasmusiikki ja sotilasmarssit

Sotilassoittokunnat nykyaikaisessä merkityksessään saivat muotonsa 1700-luvulla ja Napoleonin aikana, jolloin sotilasmusiikkiin saatiin vaikutteita mm. turkkilaisesta janitsaarimusiikista. Jo Kalevalan taruissa Kullervo lähti soitellen sotaan, ja alkujaan sotilasmusiikki olikin sotatoimia ohjaavia merkkisoittoja.

Suomessa sotilasmusiikki on Puolustusvoimien musiikkitoiminnan yhteisnimitys. Se tarkoittaa myös sotilasorkesterille sävellettyä musiikkia, etupäässä marsseja. Sotilasmusiikkitoiminnan päämääränä on puolustusvoimien koulutus-, tiedotus- ja viihdytystoiminnan sekä kirkollisen työn tukeminen ja niihin sisältyvien tilaisuuksien musiikin tarpeen täyttäminen.

Sotilasmusiikki määritellään laajimmillaan niin, että se on kaikkea musiikkia, jota sotilaat soittavat. Keskiajalla sotilasmusiikkia esittivät patarummunlyöjät sekä trumpetin- ja huilunsoittajat. Myöhemmin käyttöön tulleista soittimista voidaan mainita erityisesti puupuhaltimet. Nykyaikaiseen sotilasorkesteriin kuuluu lähinnä puhaltimia ja lyömäsoittimia. Kokoonpano vaihtelee eri maissa.

Sotilasmarssi on tasajakoinen sävellys ja sen perustarkoitus on tahdittaa isomman sotilasjoukon marssimuotoista astuntaa. Kunniamarssi on marssisävellys, joka on laadittu tai valittu sotilasyhteisön nimikkomarssiksi. Se on joukon soiva tunnus ja käyttönsä puolesta verrattavissa kansallishymniin, maakuntalauluun tai muuhun vastaavaan identiteettiä luovaan tekijään.

Sotilasmarsseista pidetään siviilienkin keskuudessa. Kun sotilasoittokunta lähtee marssimaan kaupungin kaduille ja puistoihin kesäpäivän heleydessä ja huikeat marssisävelet kohoavat ilmoille, kokoontuu ihasteleva yleisö aina innolla sekä kuuntelemaan että katselemaan. Sotilassoittokunta upeissa univormuissaan, puhaltimineen ja rumpuineen luo aina vertaamattoman ylevyyden ja juhlavuuden tunnelman, joka koskettaa syvästi jokaista kuulijaa.

Nykyään sotilasmusiikki on paljolti siirtynyt seremonioista ja kasarmeilta ulos myös suuren yleisön eteen. Suurella soittokunnalla esiinnytään niin vakavissa kuin viihteellisissä konserteissa, marssisoittokunnilla paraateissa. Soittokunnista voidaan muodostaa pienempiä jazz-yhtyeitä tai tanssiorkestereita, kuten presidentin linnasta tuttu Kaartin Combo.

Tattoo

Erityisiä sotilasmusiikin edustustapahtumia edustaa Tattoo. Aikaisemmin Tattoo on ollut sotaleirin tai kasarmialueen iltasoitto, joka oli tapana puhaltaa signaalitorvella; rummutus, rummunlyöntien sarja. Nykyisin Tattoolla tarkoitetaan ainakin mediassa laajaa sotilasmusiikkitapahtumaa.

Esimerkiksi Haminan Tattoossa sotilassoittokunnat eri puolilta maata ja maailmaa soittavat sekä sotilasmusiikkia, että muuta viihdyttävää musiikkia. Sotilasorkesterin soittoon Tattoossa liittyvät ja yhtyvät soittokuntien näyttävät ja monimuotoiset marssishowt ja kuviomarssinäytökset.

Sotilassoittokunnan soittimia

Sotilassoittokunnan soittimia ovat erilaiset puhallussoittimet ja lyömäsoittimet. Puhallussoittimissa vaskipuhaltimia edustavat käyrätorvet, trumpetit, kornetit, pasuunat, baritonitorvet ja bassotuubat. Sotilassoittokunnan soittimia ovat myös erilaiset puupuhaltimet, kuten (poikki)huilu, oboe, klarinetti, fagotti ja piccolo eli pikkolohuilu. Tenorisaksofoni ja alttosaksofoni kuuluvat myös sotilassoittokunnan soitinvalikoimaan ja mitäpä olisi marssimusiikki ilman lyömäsoittimia ja rummunsoittajaa. Erityisen näkyvä soitin sotilasmuusikoilla marssin yhteydessä on pikkurumpu eli sotilasrumpu, mutta myös bassorumpu on yhtä tärkeä.

Puhallinsoittimia pidetään lyömäsoitinten ohella ihmiskunnan vanhimpina soittimina. Sotilasmusiikkiakin on harrastettu jo tuhansien vuosien ajan. Antiikin Kreikassa musiikki ja tanssi olivat kaikessa mukana: sotaan mentiin musiikin tahdissa, musiikki säesti pitkien muurien rakentamista, ja urheilijat tekivät suorituksensa musiikin säestyksellä.



Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoonan soittokunta leirillä Lappeenrannassa vuonna 1896. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Lähteet
Keijo Virtamo: Otavan musiikkitieto
Puolustusvoimat - Sotilasmusiikki
Reijo Pajamo: Koulun laulutunnilla - REPALE-Kustannus 2013
Markus Similä: Suomen laulut - ja niiden tekijät - Gummerus 2007
Leena Sareskorpi: Mikä ihmeen Tattoo?
Media: Musiikki 1 ja 2, - Tammi

Sotilassoittajat

Kainuun sotilassoittokunta Nurmeksessa 21.8.2005. Kuva Public domain.

Merkkisoitot

Merkkisoitot eli signaalit ovat olennainen osa sotilasmusiikkia. Ne soitetaan soolotrumpetilla. Merkkisoittoja on useita. Niitä on sekä tavallisia päivän toimia, kuten esimerkiksi aamuherätystä ja iltahuutoa varten, että myös harjoituksia ja taistelua varten.

Sotilasmarssit

Kaartin Jääkärirykmentin kunniakomppania ja soittokunta. Taustalla presidentinlinna - toukokuu 2009.

All Rights Reserved
*Kuva Copyright © Ralf Roletschek

Merkittävä musiikki-instituutio

Sotilasmuusikolla on varsinaisen työnsä ohella aina ollut muita tärkeitä tehtäviä niin opettajana kuin konserttimuusikkonakin. Suomessa varuskuntasoittokunnat ovat merkittäviä musiikki-instituutioita, joiden vaikutus ulottuu monin tavoin musiikkielämää virittävänä ja kohottavana myös niiden ympäristöön.

Sotilassoittokunta
Sotilassoittokunta

Kuvissa Kaartin soittokunta, Kluuvi, Helsinki - 11.5.2007.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Lauri Rantala
Lockheed Martin F-35A Lightning II

Lockheed Martin F-35A Lightning II. Suomi ostaa 64 kappaletta näitä yhdysvaltalaisia F-35 -hävittäjiä. Valmistusmaa Yhdysvallat - Pituus 15,7 m - Korkeus 4,38 m - Siipien kärkiväli 10,7 m - Suurin työntövoima 191,3 kN - Polttoaineen kulutus jälkipoltolla 10,2 kg/s - Kiitotievaatimus laskussa <2 400 m - Suurin lentokorkeus 15 240 m - Nopeus 1,6 Mach - n. 1 960 km/h - Käyttäjämaat USA, Iso-Britannia, Italia, Australia, Norja, Alankomaat, Israel, Japani, Etelä-Korea - Kuva Copyright © Alan Wilson - Creative Commons.