Kauneimmat sotilasmarssit
Suomen lippu Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta

Kuvassa yllä Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta Helsingin Mini Tattoossa. Se on Suomen soittokunnista ainoa, joka koostuu pelkästään varusmiehistä. Ensimmäinen Mini Tattoo järjestettiin Helsingissä vuonna 1990, jolloin Helsingin kaupunki vietti 440-vuotissyntymäpäiväänsä. Tuolloin vielä varsin tuntematon kuviomarssi upposi yleisöön ja siitä lähtien Haminan kansainvälinen sotilasmusiikkifestivaali on tuonut pienen makupalan Tattoosta pääkaupungin iloksi. Se onkin kerännyt kesäiselle Senaatintorille kymmentuhatpäisen yleisön. (Radio Nova). Senaatintori, Helsinki 29.7.2014.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © ri Sa


Suomi LIPPULAULU - säv. Yrjö Kilpinen - san. V.A. Koskenniemi

Lippulaulu julkaistiin Kulkuset-joululehdessä vuonna 1925, ja samana vuonna sen kantaesittivät tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla Kadettien kuoro ja Valkoisen kaartin soittokunta.
Suomi Suomalainen sotilasmusiikki ja sotilasmarssit

Sotilasmusiikkitoiminnan päämääränä on puolustusvoimien koulutus-, tiedotus- ja viihdytystoiminnan sekä kirkollisen työn tukeminen ja niihin sisältyvien tilaisuuksien musiikin tarpeen täyttäminen.

Sotilasmusiikki määritellään laajimmillaan niin, että se on kaikkea musiikkia, jota sotilaat soittavat. Jo Kalevalan taruissa Kullervo lähti soitellen sotaan, ja alkujaan sotilasmusiikki olikin sotatoimia ohjaavia merkkisoittoja.

Sotilasmarssi on tasajakoinen sävellys ja sen perustarkoitus on tahdittaa isomman sotilasjoukon marssimuotoista astuntaa. Kunniamarssi on marssisävellys, joka on laadittu tai valittu sotilasyhteisön nimikkomarssiksi. Se on joukon soiva tunnus ja käyttönsä puolesta verrattavissa kansallishymniin, maakuntalauluun tai muuhun vastaavaan identiteettiä luovaan tekijään.

Sotilasmarsseista pidetään siviilienkin keskuudessa. Kun sotilasoittokunta lähtee marssimaan kaupungin kaduille ja puistoihin kesäpäivän heleydessä ja huikeat marssisävelet kohoavat ilmoille, kokoontuu ihasteleva yleisö aina innolla sekä kuuntelemaan että katselemaan. Sotilassoittokunta upeissa univormuissaan, puhaltimineen ja rumpuineen luo aina vertaamattoman ylevyyden ja juhlavuuden tunnelman, joka koskettaa syvästi jokaista kuulijaa.

Nykyään sotilasmusiikki on paljolti siirtynyt seremonioista ja kasarmeilta ulos myös suuren yleisön eteen. Suurella soittokunnalla esiinnytään niin vakavissa kuin viihteellisissä konserteissa, marssisoittokunnilla paraateissa. Soittokunnista voidaan muodostaa pienempiä jazz-yhtyeitä tai tanssiorkestereita, kuten presidentin linnasta tuttu Kaartin Combo.

Erityisiä sotilasmusiikin edustustapahtumia edustaa Tattoo. Aikaisemmin Tattoo on ollut sotaleirin tai kasarmialueen iltasoitto, joka oli tapana puhaltaa signaalitorvella; rummutus, rummunlyöntien sarja. Nykyisin Tattoolla tarkoitetaan ainakin mediassa laajaa sotilasmusiikkitapahtumaa. Esimerkiksi Haminan Tattoossa sotilassoittokunnat eri puolilta maata ja maailmaa soittavat sekä sotilasmusiikkia, että muuta viihdyttävää musiikkia. Sotilasorkesterin soittoon Tattoossa liittyvät ja yhtyvät soittokuntien näyttävät ja monimuotoiset marssishowt ja kuviomarssinäytökset.
Sotilassoittajat

Kainuun sotilassoittokunta Nurmeksessa 21.8.2005. Kuva Public domain.
Sotilassoittokunta Sotilassoittokunta
Suomi Sotilassoittokunnan soittimia

Sotilassoittokunnan soittimia ovat erilaiset puhallussoittimet ja lyömäsoittimet. Puhallussoittimissa vaskipuhaltimia edustavat käyrätorvet, trumpetit, pasuunat, baritonitorvet ja tuubat. Sotilassoittokunnan soittimia ovat myös erilaiset puupuhaltimet, kuten (poikki)huilu, oboe, klarinetti, fagotti ja piccolo eli pikkolohuilu. Tenorisaksofoni ja alttosaksofoni kuuluvat myös sotilassoittokunnan soitinvalikoimaan ja mitäpä olisi marssimusiikki ilman lyömäsoittimia ja rummunsoittajaa. Erityisen näkyvä soitin sotilasmuusikoilla marssin yhteydessä on pikkurumpu eli sotilasrumpu.

Puhallinsoittimia pidetään lyömäsoitinten ohella ihmiskunnan vanhimpina soittimina. Sotilasmusiikkiakin on harrastettu jo tuhansien vuosien ajan. Antiikin Kreikassa musiikki ja tanssi olivat kaikessa mukana: sotaan mentiin musiikin tahdissa, musiikki säesti pitkien muurien rakentamista, ja urheilijat tekivät suorituksensa musiikin säestyksellä.

Kuvissa Kaartin soittokunta, Kluuvi, Helsinki - 11.5.2207.

Suomen lippu Lähteet
Keijo Virtamo: Otavan musiikkitieto
Puolustusvoimat - Sotilasmusiikki
Reijo Pajamo: Koulun laulutunnilla - REPALE-Kustannus 2013
Markus Similä: Suomen laulut - ja niiden tekijät - Gummerus 2007
Leena Sareskorpi: Mikä ihmeen Tattoo?

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Lauri Rantala
Rintamasotilas
Jatkosota

Rynnäkkötykit odottavat taistelukäskyä. Tienhaara, Hanhijoki 1944.06.23.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Public domain.
Sota-ajan soittimia
Sota-ajan soittimia

Sota-aikana "musiikkia" tarjosi Boforsin ilmatorjuntakanuuna. Suulajärvi 26.8.1943.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Public domain.
Sotilasmarssit
Suomen lippu Kaartin Jääkärirykmentin kunniakomppania ja soittokunta

Taustalla presidentinlinna - toukokuu 2009.
All Rights Reserved
*Kuva Copyright © Ralf Roletschek
*** tunturisusi.com linkit ***