Suomalaiset sotilasmarssit
Karl Löfström

Insinöörikenraalimajuri Karl Löfström, kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1963. - Kuva Copyright © - Museovirasto.

Suomen lippu Itsenäinen Suomi

Suomen eduskunta hyväksyi joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917 senaatin ilmoituksen siitä, että Suomi oli tuosta päivästä alkaen itsenäinen valtio. Itsenäisyysjulistus annettiin varsin vähäeleisesti ja vähin äänin. Hallitus pyrki näin välttämään tilanteen, joka olisi paljastanut eduskunnassa vallitsevat jyrkät erot. Itsenäinen Suomi oli ensi viikkoinaan poliittisesti rikkinäinen ja kansakunta oli vääjäämättä luisumassa sisällissotaan.

Aarre Lauha

Piispa Aarre Lauha, kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1965. - Kuva Copyright © - Museovirasto.

Noista itsenäisyytemme alkuaikojen vaarallisista vuosista on kulunut jo pitkä aika ja Suomesta on kehittynyt aikojen saatossa vauras ja sosiaalisesti turvattu valtio. Suomen tie kansakunnaksi ja itsenäiseksi tasavallaksi ei ole seurannut mitään ennaltamäärättyä viitoitusta. Siihen ovat vaikuttaneet niin poliittiset, taloudelliset kuin henkisetkin tekijät ja tapahtumat. Juuri itsenäisyyspäivänä on syytä katsoa myös menneisyyteen ja osoittaa kunnioitusta edellisille sukupolville. Nykypolven todellisuus rakentuu aina edellisten sukupolvien ponnistelujen ja uhrausten varaan. (Suomi kautta aikojen - toimittaneet Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta).

Olavi Seeve

Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Olavi Seeve, kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1969. - Kuva Copyright © - Museovirasto.

Antti Pennanen

Kenraalimajuri Antti Pennanen, kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1961. - Kuva Copyright © - Museovirasto.

Arto Salonen

Kapteeni Arto Salonen, kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1964. - Kuva Copyright © - Museovirasto.

Suomi ja YK:n rauhanturvajoukot

Suomalaisia on ollut rauhanturvaamistehtävissä vuodesta 1956 38 000 ja tehtävälähtöjä on ollut 47 000 kolmessakymmenessä operaatiossa. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Suezin UNEF I -operaatioon marraskuussa 1956. Suomalaiset ovat osallistuneet kaikkiaan 31 operaatioon.

Suomen tasavallan presidentit

Kaarlo Juho Ståhlberg (1865 - 1952) - presidenttinä 1919 - 1925.
Lauri Kristian Relander (1883 - 1942) - presidenttinä 1925 - 1931.
Pehr Evind Svinhufvud (1861 - 1944) - presidenttinä 1931 - 1937.
Kyösti Kallio (1873 - 1940) - presidenttinä 1937 - 1940.
Risto Ryti (1889 - 1956) - presidenttinä 1940 - 1944.
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867 - 1951) - presidenttinä 1944 - 1946.
Juho Kusti Paasikivi (1870 - 1956) - presidenttinä 1946 - 1956.
Urho Kaleva Kekkonen (1900 - 1986) - presidenttinä 1956 - 1982 (erosi 1981).
Mauno Henrik Koivisto (1923 -) - presidenttinä 1982 - 1994.
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (1937 -) - presidenttinä 1994 - 2000.
Tarja Kaarina Halonen (1943 -) - presidenttinä 2000 - 2012.
Sauli Väinämö Niinistö (1946 -) - presidenttinä 2012 - .

Suomen vaakuna

Suomen vaakuna

Suomen vaakunan heraldinen selitys: "Punaisessa kentässä kruunupäinen leijona, joka pitää oikean etujalan sijalla olevassa haarniskoidussa kädessä iskuun kohotettua miekkaa ja polkee takajaloillaan sapelia, leijona kruunuineen ja varuksineen, aseiden kahvat ja käsivarsihaarniskan nivelet kultaa sekä aseiden terät ja käsivarsihaarniska hopeaa; kenttään siroteltu yhdeksän hopearuusua." (Laki Suomen vaakunasta (381/78))

Urpo Levo

Kenraaliluutnantti ja presidentti Urho Kekkosen 1. adjutantti Urpo Levo, kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1971. - Kuva Copyright © - Museovirasto.

FINLANDIA op. 2 - säv. Jean Sibelius (1865 - 1957) - san. V.A. Koskenniemi (1885 - 1962)

"Oi Suomi, katso, sinun päiväs' koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois'.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs' koittaa, oi synnyinmaa.

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs' seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sa että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sa sorron alle,
on aamus' alkanut, synnyinmaa."

Väinö Linna

Kirjailija Väinö Linna, kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1976. - Kuva Copyright © - Museovirasto.

Tuntematon sotilas

Tuntematon sotilas on Edvin Laineen ohjaama suomalainen sotaelokuva, joka sai ensi-iltansa joulukuussa 1955. Elokuva perustuu vuotta aiemmin ilmestyneeseen Väinö Linnan romaaniin Tuntematon sotilas. Elokuvan on nähnyt elokuvateattereissa peräti 2,8 miljoonaa katsojaa, joten se on kaikkien aikojen katsotuin elokuva Suomen elokuvateattereissa. Elokuva on saanut kaikkiaan seitsemän Jussi-palkintoa. (Wikipedia)

Vuodesta 2000 lähtien Yleisradio on esittänyt Tuntemattoman sotilaan televisiossa joka itsenäisyyspäivä. Aikaisemmin se on esitetty televisiossa vuosina 1967, 1973, 1979, 1985, 1992, 1995 ja 1999. Vuonna 2012 Tuntemattoman sotilaan esittämisperinne oli vähällä katketa, mutta lopulta päädyttiin lykkäämään esittämistä myöhempään kellonaikaan.

Yrjö Keinonen

Kenraaliluutnantti Yrjö Keinonen, kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1966. - Kuva Copyright © - Museovirasto.

Suomen puolustusvoimat

Puolustusvoimat (ruots. Försvarsmakten) on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tämän lisäksi puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita viranomaisia pelastustoiminnassa ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Uutena tehtävänä puolustusvoimille säädettiin kesäkuussa 2017 kansainvälisen sotilaallisen avun antaminen.

Puolustusvoimien ylipäällikkönä toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Puolustusvoimain komentajana on toiminut elokuusta 2019 alkaen kenraali Timo Kivinen.

Puolustusvoimat jakautuu kolmeen puolustushaaraan: maavoimiin, ilmavoimiin ja merivoimiin, jotka toimivat pääesikunnan alaisuudessa. Puolustushaarat jakautuvat edelleen joukko-osastoihin, varuskuntiin, sotilaslaitoksiin ja muihin hallintoyksiköihin, joita voi toimia myös suoraan pääesikunnan alaisuudessa. Hallinnollisesti puolustusvoimat on puolustusministeriön alainen. (Wikipedia)

Mikko Hämälä

Eversti Mikko Hämälä, kuvaaja Kuvasiskot vuonna 1967. - Kuva Copyright © - Museovirasto.
Lockheed Martin F-35A Lightning II

Lockheed Martin F-35A Lightning II. Suomi ostaa 64 kappaletta näitä yhdysvaltalaisia F-35 -hävittäjiä. Valmistusmaa Yhdysvallat - Pituus 15,7 m - Korkeus 4,38 m - Siipien kärkiväli 10,7 m - Suurin työntövoima 191,3 kN - Polttoaineen kulutus jälkipoltolla 10,2 kg/s - Kiitotievaatimus laskussa <2 400 m - Suurin lentokorkeus 15 240 m - Nopeus 1,6 Mach - n. 1 960 km/h - Käyttäjämaat USA, Iso-Britannia, Italia, Australia, Norja, Alankomaat, Israel, Japani, Etelä-Korea - Kuva Copyright © Alan Wilson - Creative Commons.