Suomen eduskunta hyväksyi joulukuun kuudentena päivänä vuonna
1917 senaatin ilmoituksen siitä, että Suomi oli tuosta päivästä alkaen itsenäinen
valtio. Itsenäisyysjulistus annettiin varsin vähäeleisesti ja vähin äänin.
Hallitus pyrki näin välttämään tilanteen, joka olisi paljastanut eduskunnassa
vallitsevat jyrkät erot. Itsenäinen Suomi oli ensi viikkoinaan poliittisesti rikkinäinen
ja kansakunta oli vääjäämättä luisumassa sisällissotaan.
Noista itsenäisyytemme alkuaikojen vaarallisista vuosista on kulunut jo pitkä aika
ja Suomesta on kehittynyt aikojen saatossa vauras ja sosiaalisesti turvattu valtio.
Suomen tie kansakunnaksi ja itsenäiseksi tasavallaksi ei ole seurannut mitään ennaltamäärättyä
viitoitusta. Siihen ovat vaikuttaneet niin poliittiset, taloudelliset kuin henkisetkin tekijät ja tapahtumat.
Juuri itsenäisyyspäivänä on syytä katsoa myös menneisyyteen ja osoittaa kunnioitusta
edellisille sukupolville. Nykypolven todellisuus rakentuu aina
edellisten sukupolvien ponnistelujen ja uhrausten varaan. (Suomi kautta aikojen - toimittaneet
Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta).
Suomalaisia on ollut rauhanturvaamistehtävissä vuodesta 1956 38 000 ja tehtävälähtöjä on ollut 47 000 kolmessakymmenessä operaatiossa.
Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Suezin UNEF I -operaatioon marraskuussa 1956. Suomalaiset ovat osallistuneet kaikkiaan 31 operaatioon.
Suomen tasavallan presidentit
Kaarlo Juho Ståhlberg (1865 - 1952) - presidenttinä 1919 - 1925.
Lauri Kristian Relander (1883 - 1942) - presidenttinä 1925 - 1931.
Pehr Evind Svinhufvud (1861 - 1944) - presidenttinä 1931 - 1937.
Kyösti Kallio (1873 - 1940) - presidenttinä 1937 - 1940.
Risto Ryti (1889 - 1956) - presidenttinä 1940 - 1944.
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867 - 1951) - presidenttinä 1944 - 1946.
Juho Kusti Paasikivi (1870 - 1956) - presidenttinä 1946 - 1956.
Urho Kaleva Kekkonen (1900 - 1986) - presidenttinä 1956 - 1982 (erosi 1981).
Mauno Henrik Koivisto (1923 -) - presidenttinä 1982 - 1994.
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (1937 -) - presidenttinä 1994 - 2000.
Tarja Kaarina Halonen (1943 -) - presidenttinä 2000 - 2012.
Sauli Väinämö Niinistö (1946 -) - presidenttinä 2012 - .
Suomen vaakuna
Suomen vaakunan heraldinen selitys:
"Punaisessa kentässä kruunupäinen leijona, joka pitää oikean etujalan sijalla olevassa haarniskoidussa kädessä iskuun kohotettua miekkaa ja polkee takajaloillaan sapelia,
leijona kruunuineen ja varuksineen, aseiden kahvat ja käsivarsihaarniskan nivelet kultaa sekä aseiden terät ja käsivarsihaarniska hopeaa; kenttään siroteltu yhdeksän hopearuusua."
(Laki Suomen vaakunasta (381/78))
FINLANDIA op. 2 - säv. Jean Sibelius (1865 - 1957) - san. V.A. Koskenniemi (1885 - 1962)
"Oi Suomi, katso, sinun päiväs' koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois'.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs' koittaa, oi synnyinmaa.
Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs' seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sa että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sa sorron alle,
on aamus' alkanut, synnyinmaa."
Tuntematon sotilas on Edvin Laineen ohjaama suomalainen sotaelokuva, joka sai ensi-iltansa joulukuussa 1955. Elokuva perustuu vuotta aiemmin ilmestyneeseen
Väinö Linnan romaaniin Tuntematon sotilas. Elokuvan on nähnyt elokuvateattereissa peräti 2,8 miljoonaa katsojaa, joten se on kaikkien aikojen katsotuin elokuva
Suomen elokuvateattereissa. Elokuva on saanut kaikkiaan seitsemän Jussi-palkintoa. (Wikipedia)
Vuodesta 2000 lähtien Yleisradio on esittänyt Tuntemattoman sotilaan televisiossa joka itsenäisyyspäivä. Aikaisemmin se on esitetty televisiossa vuosina
1967, 1973, 1979, 1985, 1992, 1995 ja 1999. Vuonna 2012 Tuntemattoman sotilaan esittämisperinne oli vähällä katketa, mutta lopulta päädyttiin lykkäämään
esittämistä myöhempään kellonaikaan.
Puolustusvoimat (ruots. Försvarsmakten) on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tämän lisäksi puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita
viranomaisia pelastustoiminnassa ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Uutena tehtävänä puolustusvoimille säädettiin
kesäkuussa 2017 kansainvälisen sotilaallisen avun antaminen.
Puolustusvoimien ylipäällikkönä toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Puolustusvoimain komentajana on toiminut elokuusta 2019 alkaen kenraali Timo Kivinen.
Puolustusvoimat jakautuu kolmeen puolustushaaraan: maavoimiin, ilmavoimiin ja merivoimiin, jotka toimivat pääesikunnan alaisuudessa. Puolustushaarat jakautuvat edelleen
joukko-osastoihin, varuskuntiin, sotilaslaitoksiin ja muihin hallintoyksiköihin, joita voi toimia myös suoraan pääesikunnan alaisuudessa. Hallinnollisesti puolustusvoimat
on puolustusministeriön alainen. (Wikipedia)