Kauneimmat sotilasmarssit
F-18C Hornet

Suomen ilmavoimilla oli alkuvuodesta 2012 seitsemän käyttökelpoista F-18D- ja 55 F-18C-torjuntahävittäjää. Kuvassa yllä F-18C Hornet laskeutumassa Leeuwardenin tukikohdan lentokentälle Alankomaissa 13.4.2016. Ilmavoimat osallistui 11.-22. huhtikuuta monikansalliseen Frisian Flag 2016 -lentotoimintaharjoitukseen Alankomaissa, kuuden Hornet-monitoimihävittäjän osastolla.
Ilmavoimien Hornet-osasto tukeutui harjoituksen aikana Leeuwardenin tukikohtaan Alankomaissa, ja harjoituksen lentotoiminta tapahtui Alankomaiden, Saksan ja Tanskan ilmatilassa. Harjoitukseen osallistui noin 50 ilma-alusta Alankomaista, Belgiasta, Isosta-Britanniasta, Italiasta, Puolasta, Ranskasta, Saksasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. (Ilmavoimat)

F-18C Hornet Katso kuva isompana.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Rob Schleiffert
Suomen lippu Itsenäinen Suomi

Suomen eduskunta hyväksyi joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917 senaatin ilmoituksen siitä, että Suomi oli tuosta päivästä alkaen itsenäinen valtio. Itsenäisyysjulistus annettiin varsin vähäeleisesti ja vähin äänin. Hallitus pyrki näin välttämään tilanteen, joka olisi paljastanut eduskunnassa vallitsevat jyrkät erot. Itsenäinen Suomi oli ensi viikkoinaan poliittisesti rikkinäinen ja kansakunta oli vääjäämättä luisumassa sisällissotaan.

Noista itsenäisyytemme alkuaikojen vaarallisista vuosista on kulunut jo pitkä aika ja Suomesta on kehittynyt aikojen saatossa vauras ja sosiaalisesti turvattu valtio. Suomen tie kansakunnaksi ja itsenäiseksi tasavallaksi ei ole seurannut mitään ennaltamäärättyä viitoitusta. Siihen ovat vaikuttaneet niin poliittiset, taloudelliset kuin henkisetkin tekijät ja tapahtumat. Juuri itsenäisyyspäivänä on syytä katsoa myös menneisyyteen ja osoittaa kunnioitusta edellisille sukupolville. Nykypolven todellisuus rakentuu aina edellisten sukupolvien ponnistelujen ja uhrausten varaan. (Suomi kautta aikojen - toimittaneet Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta).

Presidentti ja kenraali

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltain asevoimien komentaja Joseph Dunford Junior kohtasivat Mäntyniemessä, Helsingissä 8.6.2018.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - (DOD photo by Navy Petty Officer 1st Class Dominique A. Pineiro) Copyright © Chairman of the Joint Chiefs of Staff


Suomen tasavallan presidentit

Kaarlo Juho Ståhlberg (1865 - 1952) - presidenttinä 1919 - 1925.
Lauri Kristian Relander (1883 - 1942) - presidenttinä 1925 - 1931.
Pehr Evind Svinhufvud (1861 - 1944) - presidenttinä 1931 - 1937.
Kyösti Kallio (1873 - 1940) - presidenttinä 1937 - 1940.
Risto Ryti (1889 - 1956) - presidenttinä 1940 - 1944.
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867 - 1951) - presidenttinä 1944 - 1946.
Juho Kusti Paasikivi (1870 - 1956) - presidenttinä 1946 - 1956.
Urho Kaleva Kekkonen (1900 - 1986) - presidenttinä 1956 - 1982 (erosi 1981).
Mauno Henrik Koivisto (1923 -) - presidenttinä 1982 - 1994.
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (1937 -) - presidenttinä 1994 - 2000.
Tarja Kaarina Halonen (1943 -) - presidenttinä 2000 - 2012.
Sauli Väinämö Niinistö (1946 -) - presidenttinä 2012 - .
Suomen vaakuna

Suomen vaakuna

Suomen vaakunan heraldinen selitys: "Punaisessa kentässä kruunupäinen leijona, joka pitää oikean etujalan sijalla olevassa haarniskoidussa kädessä iskuun kohotettua miekkaa ja polkee takajaloillaan sapelia, leijona kruunuineen ja varuksineen, aseiden kahvat ja käsivarsihaarniskan nivelet kultaa sekä aseiden terät ja käsivarsihaarniska hopeaa; kenttään siroteltu yhdeksän hopearuusua." (Laki Suomen vaakunasta (381/78))



FINLANDIA op. 26 - säv. Jean Sibelius (1865 - 1957) - san. V.A. Koskenniemi (1885 - 1962)

"Oi Suomi, katso, sinun päiväs' koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois'.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs' koittaa, oi synnyinmaa.

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs' seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sa että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sa sorron alle,
on aamus' alkanut, synnyinmaa."
Presidentinlinnan vartiosotilas

Kuvassa presidentinlinnan vartiosotilas 19.9.2015.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Pekka Järveläinen


Suomi 100 vuotta 6.12.2017

Vuosi 2017 oli Suomen juhlavuosi, kun Suomi itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 täytti sata vuotta.

Tuntematon sotilas

Tuntematon sotilas on Edvin Laineen ohjaama suomalainen sotaelokuva, joka sai ensi-iltansa joulukuussa 1955. Elokuva perustuu vuotta aiemmin ilmestyneeseen Väinö Linnan romaaniin Tuntematon sotilas. Elokuvan on nähnyt elokuvateattereissa peräti 2,8 miljoonaa katsojaa, joten se on kaikkien aikojen katsotuin elokuva Suomen elokuvateattereissa. Elokuva on saanut kaikkiaan seitsemän Jussi-palkintoa. (Wikipedia)

Vuodesta 2000 lähtien Yleisradio on esittänyt Tuntemattoman sotilaan televisiossa joka itsenäisyyspäivä. Aikaisemmin se on esitetty televisiossa vuosina 1967, 1973, 1979, 1985, 1992, 1995 ja 1999. Vuonna 2012 Tuntemattoman sotilaan esittämisperinne oli vähällä katketa, mutta lopulta päädyttiin lykkäämään esittämistä myöhempään kellonaikaan.

Komentaja ja kenraali

Suomen Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg ja Yhdysvaltain asevoimien komentaja Joseph Dunford Junior kohtasivat Mäntyniemessä, Helsingissä 8.6.2018.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - (DOD photo by Navy Petty Officer 1st Class Dominique A. Pineiro) Copyright © Chairman of the Joint Chiefs of Staff
Muhoksen sankarihaudat
Suomen lippu Itsenäisyyspäivän kunniavartio sankarihaudoilla - Muhos 6.12.2017
*Kuva - Copyright Tunturisusi.
Sotilasmarssit
Sotilasmarssit
Sotilasmarssit
Sotilasmarssit
Puolustusvoimien valtakunnallinen Itsenäisyyspäivän paraati - Tampere 6.12.2011 - kuvat yllä

Puolustusvoimien valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati järjestetään vuosittain eri kaupungeissa. Se on tapahtumana suuri sotilasparaati, johon marssivien osastojen, joukko-osastojen ja kansalaisjärjestöjen lisäksi järjestetään yleensä Suomen ilmavoimien ylilento. Lisäksi itsenäisyyspäivänä järjestetään joitain paikallisia paraateja. (Wikipedia)
*** tunturisusi.com linkit ***