Kauneimmat sotilasmarssit
McDonnell Douglas F-18C Hornet HN-421 Lapin taivaalla 25.10.2018

Kuva yllä. Suomi osallistui Norjan isännöimään Trident Juncture -harjoitukseen loka-marraskuun vaihteessa 2018. Kaksiviikkoisen Nato-harjoituksen aikana joukkoja toimi Norjan lisäksi myös Suomessa ja Ruotsissa. (Puolustusvoimat)

F-18C Hornet Katso kuva kokonaisena.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © NATO North Atlantic Treaty Organization


Suomen lippu Itsenäinen Suomi

Suomen eduskunta hyväksyi joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917 senaatin ilmoituksen siitä, että Suomi oli tuosta päivästä alkaen itsenäinen valtio. Itsenäisyysjulistus annettiin varsin vähäeleisesti ja vähin äänin. Hallitus pyrki näin välttämään tilanteen, joka olisi paljastanut eduskunnassa vallitsevat jyrkät erot. Itsenäinen Suomi oli ensi viikkoinaan poliittisesti rikkinäinen ja kansakunta oli vääjäämättä luisumassa sisällissotaan.

Noista itsenäisyytemme alkuaikojen vaarallisista vuosista on kulunut jo pitkä aika ja Suomesta on kehittynyt aikojen saatossa vauras ja sosiaalisesti turvattu valtio. Suomen tie kansakunnaksi ja itsenäiseksi tasavallaksi ei ole seurannut mitään ennaltamäärättyä viitoitusta. Siihen ovat vaikuttaneet niin poliittiset, taloudelliset kuin henkisetkin tekijät ja tapahtumat. Juuri itsenäisyyspäivänä on syytä katsoa myös menneisyyteen ja osoittaa kunnioitusta edellisille sukupolville. Nykypolven todellisuus rakentuu aina edellisten sukupolvien ponnistelujen ja uhrausten varaan. (Suomi kautta aikojen - toimittaneet Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta).

Presidentti ja kenraali

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltain asevoimien komentaja Joseph Dunford Junior kohtasivat Mäntyniemessä, Helsingissä 8.6.2018.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - (DOD photo by Navy Petty Officer 1st Class Dominique A. Pineiro) Copyright © Chairman of the Joint Chiefs of Staff


Suomen tasavallan presidentit

Kaarlo Juho Ståhlberg (1865 - 1952) - presidenttinä 1919 - 1925.
Lauri Kristian Relander (1883 - 1942) - presidenttinä 1925 - 1931.
Pehr Evind Svinhufvud (1861 - 1944) - presidenttinä 1931 - 1937.
Kyösti Kallio (1873 - 1940) - presidenttinä 1937 - 1940.
Risto Ryti (1889 - 1956) - presidenttinä 1940 - 1944.
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867 - 1951) - presidenttinä 1944 - 1946.
Juho Kusti Paasikivi (1870 - 1956) - presidenttinä 1946 - 1956.
Urho Kaleva Kekkonen (1900 - 1986) - presidenttinä 1956 - 1982 (erosi 1981).
Mauno Henrik Koivisto (1923 -) - presidenttinä 1982 - 1994.
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (1937 -) - presidenttinä 1994 - 2000.
Tarja Kaarina Halonen (1943 -) - presidenttinä 2000 - 2012.
Sauli Väinämö Niinistö (1946 -) - presidenttinä 2012 - .
Suomen vaakuna

Suomen vaakuna

Suomen vaakunan heraldinen selitys: "Punaisessa kentässä kruunupäinen leijona, joka pitää oikean etujalan sijalla olevassa haarniskoidussa kädessä iskuun kohotettua miekkaa ja polkee takajaloillaan sapelia, leijona kruunuineen ja varuksineen, aseiden kahvat ja käsivarsihaarniskan nivelet kultaa sekä aseiden terät ja käsivarsihaarniska hopeaa; kenttään siroteltu yhdeksän hopearuusua." (Laki Suomen vaakunasta (381/78))



FINLANDIA op. 26 - säv. Jean Sibelius (1865 - 1957) - san. V.A. Koskenniemi (1885 - 1962)

"Oi Suomi, katso, sinun päiväs' koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois'.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs' koittaa, oi synnyinmaa.

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs' seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sa että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sa sorron alle,
on aamus' alkanut, synnyinmaa."
Trident Juncture 2018

Sivun kuvituksena Trident Juncture 2018, Naton kaksiviikkoinen sotaharjoitus loka-marraskuun vaihteessa 2018. Harjoituksessa suomalaiset ja ruotsalaiset tekivät yhteistyötä mm. yhteisen pataljoonansa puitteissa. Harjoitus järjestettiin pääosin Norjan alueella, mutta joukkoja toimi myös Pohjois-Atlantin ja Itämeren alueilla sekä Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa. Laajimpaan harjoitusosioon, LIVEX-harjoitusvaiheeseen 25.10.-7.11.2018 osallistui yhteensä 29 Naton jäsenmaata sekä kumppanimaat Suomi ja Ruotsi. (Puolustusvoimat)

Kuvassa suomalaisella ruotsalainen, panssarintorjuntaan tarkoitettu sinko Carl Gustaf. Panssaritorjunnan lisäksi sillä voi ampua myös sirpale-, savu- ja valokranaatteja. (Wikipedia)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © NATO North Atlantic Treaty Organization


Tuntematon sotilas

Tuntematon sotilas on Edvin Laineen ohjaama suomalainen sotaelokuva, joka sai ensi-iltansa joulukuussa 1955. Elokuva perustuu vuotta aiemmin ilmestyneeseen Väinö Linnan romaaniin Tuntematon sotilas. Elokuvan on nähnyt elokuvateattereissa peräti 2,8 miljoonaa katsojaa, joten se on kaikkien aikojen katsotuin elokuva Suomen elokuvateattereissa. Elokuva on saanut kaikkiaan seitsemän Jussi-palkintoa. (Wikipedia)

Vuodesta 2000 lähtien Yleisradio on esittänyt Tuntemattoman sotilaan televisiossa joka itsenäisyyspäivä. Aikaisemmin se on esitetty televisiossa vuosina 1967, 1973, 1979, 1985, 1992, 1995 ja 1999. Vuonna 2012 Tuntemattoman sotilaan esittämisperinne oli vähällä katketa, mutta lopulta päädyttiin lykkäämään esittämistä myöhempään kellonaikaan.

Komentaja ja kenraali

Suomen Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg ja Yhdysvaltain asevoimien komentaja Joseph Dunford Junior kohtasivat Mäntyniemessä, Helsingissä 8.6.2018.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - (DOD photo by Navy Petty Officer 1st Class Dominique A. Pineiro) Copyright © Chairman of the Joint Chiefs of Staff
Trident Juncture 2018
Trident Juncture 2018
Trident Juncture 2018
Trident Juncture 2018 - mukana yhteistyössä Ruotsi ja Suomi.
Ramstein Alloy 1
Suomen Hornetit Itämeren taivaalla - Ramstein Alloy 1-koulutustapahtuma 2016

Ramstein Alloy -tapahtumissa Naton jäsen- ja rauhankumppanuusmaiden ilmavoimat harjoittelevat yhteistoimintaa Itämeren alueella käyden läpi erilaisia ilmavalvonta- ja päivystystoimintaan liittyviä skenaarioita tavoitteenaan alueen ilmavoimien yhteistoiminnan kehittäminen. (Ilmavoimat)
Horneet
Trident Juncture 2018 - Suomen Hornet Rovaniemen lentokentällä valmiina nousukiitoon.

Vartiopaikalla

Matka vartiopaikalle ja takaisin on vaarallinen - Syvärin rintama Laatokan puolella 16.11.1942.

Vartiopaikalla

Myöskin jouluyönä seisoo vartiomies valppaana vartiopaikallaan - Syvärin lohko 24.12.1942.



1. Mä vartiossa seison nyt yössä yksinäin,
on seuranain vain taivaan tähti kirkas.
Ja usein ajatukset on mulla samat näin:
oi taivaan tähti sama on sun virkas.
Ja usein ajatukset on mulla samat näin:
oi taivaan tähti sama on sun virkas.

2. Sä vartioitset meitä, mä aseveljeäin,
niin ettei vihamies voi heitä saartaa.
Ja aina yksin ollen mun kiitää aatoksein
vain sinne, missä kotitaivas kaartaa.

3. Te rauhass' olla saatte, mä teitä vartioin,
ei tuhota voi vainolainen meitä.
Ja kentälle jos jäisin mä iäks' uinumaan,
niin viime hetkilläkin muistan teitä.

4. Näin yksin yössä seison ja teitä muistelen
ja rukoilen mä suojaa puolestanne.
Te, isät, äidit, veljet ja siskot rakkahat:
mä olen täällä teidän turvananne.


Itsenäisyyspäivän juhlintaa sotavuosina

Sotavuosina Itsenäisyyspäivää juhlittiin sekä kotona, että rintamalla.

Kotona ohjelmaan kuuluivat käynnit sankarihaudoilla ja jumalanpalvelukset suurissa kirkoissa, sekä myös eri tahoilla pidetyt juhlat ja paraatit.

Rintamaoloissa kaikki oli toisin. Sota ei tunne pyhäpäiviä, ja paikoin sodittiin kiivaastikin myös itsenäisyyspäivänä. Siellä, missä se oli mahdollista, järjestettiin korsuissa ja metsissä juhlavia ja hartaita tilaisuuksia kenttäjumalanpalveluksineen.

SA:n kuvista välittyvät voimakkaina ja koskettavina noiden menneiden, raskaiden ja vaarallisten vuosien itsenäisyyspäivienkin tunnot ja tunnelmat. Ehkä puhuttelevimpia ovat sellaiset kuvat, joissa yksinäinen vartiomies tähystää paikallaan kohti lumisen harmaata ja pian pimenevää Pohjolan arktista maisemaa. Noissa oloissa on täytynyt todellakin tuntea olevansa eturintamassa turvaamassa pienen Suomen itsenäisyyttä.

Siellä jossakin

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © SA-kuva
JP 4:n itsenäisyyspäivän juhlaohjelma - Äänislinna 6.12.1942

Äänislinnan tunnemme nykyisin nimellä Petroskoi. Joulukuussa 1942 elettiin asemasotavaihetta ja tuolloin Äänislinnaan oli sijoittunut Jääkäripataljoona JP 4.

9.00 - Kenttäjumalanpalvelus, johon osallistuivat kaikki Neglinka-joen pohj. puolelle majoitetut yksiköt.

12.30 - Itsenäisyyspäivän juhla Louhen salissa, jossa oli seuraava ohjelma: Kuorolaulua, jota esitti Tampereen laulajat. 2) Kom. juhlapuhe. 3) Yksinlaulua, esittäjä luutn. Lehti. 4) Lausuntaa, vänr. Haapakoski. 5) Maammelaulu, ja kolminkertainen "Eläköön" Isänmaalle.

13.30 - Kahvitarjoilu lottakanttiinissa. Komentaja kiitti juhlan jälkeen pataljoonaa siitä, että aikaisemmin suoritettu huoltotarkastus oli osoittanut, että JP 4 oli paras Div. yksiköistä. Palkkiona patl:lle yksi vapaa päivä, 7.12.1942.

Rukajärvi 6.12.1943

Pataljoona on kerääntynyt Rukajärvellä lumipeitteiseen metsään pääkatselmusta varten itsenäisyyspäivänä 6.12.1943.



Itsenäisyyspäivä 6.12.1941

Eversti Mandelin seurueineen tarkastaa itsenäisyyspäivän viettoon valmistautuneet tykistön miehet Kannaksen rajalla - Novajan kylä 6.12.1941.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1941

Katutaistelua itsenäisyyspäivänä Karhumäessä - Karhumäki 6.12.1941.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1942

Vartiomies tähystää vartiopaikallaan etumaastoon itsenäisyyspäivänä - Ohta 6.12.1942.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1943

Itsenäisyyspäivän juhla - Helsingin laivastoasema 6.12.1943.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1943

Itsenäisyyspäivän viettoa Laivastoasemalla: sotilaspoikia kenttäjumalanpalveluksessa - Helsinki 6.12.1943.
Itsenäisyyspäivä 6.12.1942

Itsenäisyyspäivän vietto Lempaalassa - Lempaala 6.12.1942.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1942

Itsenäisyyspäivää vietetään jumalanpalveluksella Syvärin eteläpuolella - Voznesenja 6.12.1942.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1943

Itsenäisyyspäivän juhlaan saapuvien kutsuvieraiden ja Tasavallan presidentin junamatka ja vastaanotto Turussa. Presidentti Risto Ryti, päämisteri Linkomies, puhemies Hakkila ja everstiluutnantti Söderström salonkivaunussa - Turun-Helsingin junassa ja Turun asemalla 6.12.1943.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1941

Agvehen koulusta itsenäisyyspäivänä - Kuujärvi 6.12.1941.

Itsenäisyyspäivä 6.12.1942

Jumalanpalvelus maaseudun kirkossa itsenäisyyspäivän johdosta - eturivissä Suomen Marsalkka, kenraali Heinrich ja kenraaliluutnantti Tuompo - Mikkeli 6.12.1942.
Karjalan Kannaksella
Suomalaisia joukkoja Karjalan Kannaksella kesällä 1941.
*** tunturisusi.com linkit ***