Kauneimmat sotilasmarssit


Suomi JÄÄKÄRIMARSSI - säv. Jean Sibelius - san. Heikki Nurmio

"Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meill' armoa ei kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.

Kun painuvi päät muun kansan, maan,
me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa,
vaan yks' aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.

Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks' suuri on Suomen valta.
Sen aatetta ei väkivoimat saa
pois Pohjan taivaan alta.
Sen leijonalippua jääkärien
käsivarret jäntevät kantaa,
yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa.
Yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa."


Kiitos, jos jaat tätä sotilasmarssia alla olevalla toiminnolla Facebookissa.

Syvä iskumme on, viha voittamaton

Jääkärimarssin sanoitukseen ja säveltämiseen liittyi erinäisiä mutkia, ja siihen liittyi myös jännittäviä piirteitä, sillä elettiinhän tuolloin Suomessa hyvin jännittäviä aikoja. Jääkäriliikkeen myötä suomalaisia oli hakeutunut Saksaan, saamaan siellä sotilaskoulutusta. Jääkäreistä tuli aikanaan Suomen armeijan ammattitaitoinen ydin.

Saksassa järjestettiin heinäkuussa 1917 koulutettaville suomalaisjääkäreille kilpailu, jonka tarkoituksena oli saada Kuninkaallisen Preussin jääkäripataljoona 27:lle oma marssi, ja aluksi etsittiin marssiin sanoja. Sillä voitaisiin kohottaa erilaisissa yhteyksissä jääkäreiden mielialaa. Olihan Suomen itsenäisyys tuolloin vielä varsin epävarma.

Mitään huippurunoilijoita ei jääkäreiden keskuudessa tuolloin sattunut olemaan, mutta kilpailuun otti osaa kuitenkin runoillaan 12 harrastajakirjoittajaa. Olisiko kuitenkin jollakin korkeammalla voimalla ollut tässäkin kisassa sormensa pelissä, sillä näiden ehdotusten joukossa oli yksi mestariteos ja oli aivan, kuin sen kirjoittaja olisi ollut paikalla juuri tätä tehtävää varten. Näistä kilpailuehdotuksista tuomaristo valitsi voittajaksi runon Syvä iskumme on, viha voittamaton. Runon oli kirjoittanut fil. maisteri Heikki Nurmio. Runo kumpusi jääkäriliikkeen syvistä tunnoista ja isänmaallisuudesta ja sisälsi kaikki koskettavimman ja suurimman runouden tunnuspiirteet. Kukaan ei olisi voinut kirjoittaa paremmin.

Runo toimitettiin Tukholman kautta kuriiripostina Suomeen, suuren jääkäriliikkeen ystävän, Jean Sibeliuksen sävellettäväksi. Kun Sibelius matkasi junassa Helsingistä kohti Järvenpäätä, putosi häneltä vahingossa vaunun lattialle paperi, jossa olivat marssin sanat. Kaksi venäläisupseeria havahtui seuraamaan tätä tarkkaavaisena, mutta Sibelius nappasi tyynesti paperin lattialta haltuunsa ja näin uhkaava tilanne oli ohi.

Sibelius sävelsi marssin parissa päivässä "korkean isänmaallisen tunteen vallassa". Pian Jääkärimarssia esitettiin Helsingissä monissa suljetuissa tilaisuuksissa, kuten Laulu-Miesten vuosijuhlassa Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12.1917.

Varsin pian uunituore Jääkärimarssi nyt sanoitettuna ja sävellettynä matkasi yli Pohjanlahden salareittejä pitkin takaisin Saksaan. Siellä Väinö Brandt (Palojärvi) Libaussa marraskuussa 1917 esitti marssin pianolla jääkäreille. Mitenkään haltioitunutta vastaanottoa ei tämä ensiesitys saanut, sillä Jääkärimarssi tehoaa parhaiten puhallinorkesterin soittamana ja laulettuna. Ensimmäinen merkittävä julkinen Jääkärimarssin esitys tapahtui itsenäisessä Suomessa, tammikuun 19. päivänä 1918 Helsingin yliopiston itsenäisyysjuhlassa. Ensiksi marssin lauloi suomenruotsalainen Akademiska Sångföreningen, sitten Ylioppilaskunnan Laulajat.


Sunnuntai-tunnelma Libaussa kesällä 1917

Sunnuntai-tunnelma Liepajassa (Libaussa) kesällä 1917. Kuvassa vasemmalta: Gewehrführer Gustafsson, Gewehrführer Asplund, Gruppenführer Palojärvi, Zugführer Prytz ja rautaristillä palkittu Gruppenführer Homén. (Kuva ja teksti Wikipedia)

Suomi Taisteluhengen nostatuksesta hiljaiseloon ja pannaan - tunnemyrskyssä takaisin

Vapaussodassa, talvisodassa ja jatkosodassa Jääkärimarssi nosti taisteluhenkeä. Sotien jälkeen koittivat toisenlaiset ajat ja marssi poistettiin Sotilaan laulukirjastakin. Sitä ei myöskään saanut esittää Yleisradiossa.

Ensimmäisen kerran tämä uljas ja tunteita nostattava marssi kajahti virallisemmin pitkän hiljaisuuden jälkeen vuonna 1957 sotilasvalatilaisuudessa Santahaminassa. Hartaan isänmaallisen, koskettavan tunnelman vallitessa, sodan käyneet kanta-aliupseerit eivät tuolloin voineet pidättää kyyneliään.
Kauneimmat sotilasmarssit
Suomen lippu Sotilasvala ja sotilasvakuutus Senaatintorilla 12.8.2016

Kaartin jääkärirykmentin heinäkuussa 2016 palveluksensa aloittaneiden varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten sotilasvala ja -vakuutus järjestettiin perjantaina 12. elokuuta 2016 Helsingin Senaatintorilla. Kolme kuvaa tapahtumasta myös sivun alareunassa.
Tilaisuuden juonsi toimittaja ja reservin kersantti Aki Linnanahde. Sotilasvakuutuksen, paraatin ja sotilasvalan vastaanotti Kaartin jääkärirykmentin komentaja, eversti Ahti Kurvinen. Sotilasvalan ja -vakuutuksen esilukijana toimi Helsingin kaupunginjohtaja ylipormestari Jussi Pajunen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © fabcom
Ruokatauolla
Sotilaita ruokatauolla

OsKu:n (Päämajan kaukopartio Osasto Kuismanen) sotilaita ruokatauolla Karhumäen ja Käppäselän välisellä tähystyspaikalla. Sotilaat olivat reissulla neljä viikkoa 28.7-24.8.1944. Kuvan kuvaajasta tai kuvauspäivästä ei ole säilynyt tietoja. Nautelankosken museon kokoelmat.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © suomisyojajuo
Pioneerit jatkosodassa
Suomen lippu Pioneerijoukko valmistautuu valtaamaan Märkälässä venäläisten betonisen bunkkerin - kuva kirjasta Sodan värit, graafikko Taneli Kulo - Yle: Väritetyt sotakuvat antavat jatkosodalle uuden ilmeen Suomen lippu Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © SA-kuva
Kauneimmat sotilasmarssit
Kauneimmat sotilasmarssit
Kauneimmat sotilasmarssit
Suomen lippu Sotilasvala ja sotilasvakuutus Senaatintorilla 12.8.2016

Kaartin jääkärirykmentin heinäkuussa 2016 palveluksensa aloittaneiden varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten sotilasvala ja -vakuutus järjestettiin perjantaina 12. elokuuta 2016 Helsingin Senaatintorilla.
Tilaisuuden juonsi toimittaja ja reservin kersantti Aki Linnanahde. Sotilasvakuutuksen, paraatin ja sotilasvalan vastaanotti Kaartin jääkärirykmentin komentaja, eversti Ahti Kurvinen. Sotilasvalan ja -vakuutuksen esilukijana toimi Helsingin kaupunginjohtaja ylipormestari Jussi Pajunen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © fabcom
Kuuterselän taistelu
Kuuterselän taistelu
Kuuterselän taistelu
Kuuterselän taistelu
Kuuterselän taistelu 14.-15.6.1944 - Kuuterselkä, Karjala, Venäjä

Kuvissa yllä, venäläiset rekonstruoivat ja jäljittelevät kesäkuussa 2017 Kuuterselän taistelua. Nämä taistelumuistelot on järjestetty vuosittain, alkaen vuodesta 2014, jolloin tuli kuluneeksi 70 vuotta taistelusta. Osallistuvat sotaharrastajat ovat enimmäkseen venäläisiä, yleisön joukossa on sekä suomalaisia että venäläisiä.
Kuuterselän taistelussa venäläisillä oli huomattava miesylivoima ja taistelu päättyi suomalaisten vetäytymiseen. Ehkäpä juuri siksi venäläiset mielellään muistelevatkin juuri tätä taistelua. Taistelun jälkiä on vieläkin löydettävissä maastosta. Joskus sieltä on löydetty myös venäläisten vapaaehtoisten tekemissä etsinnöissä kaiken muun ohella suomalaisten sotilaiden jäänteitä, jotka on toimitettu suomalaisille järjestöille hautajaistoimituksia varten. (Lisää kuvia Kuuterselästä Sillanpään Marssilaulun yhteydessä)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Ninara
*** tunturisusi.com linkit ***