Jääkärimarssi - säv. Jean Sibelius - san. Heikki Nurmio

"Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meill' armoa ei kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.

Kun painuvi päät muun kansan, maan,
me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa,
vaan yks' aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.

Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks' suuri on Suomen valta.
Sen aatetta ei väkivoimat saa
pois Pohjan taivaan alta.
Sen leijonalippua jääkärien
käsivarret jäntevät kantaa,
yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa.
Yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa."

Syvä iskumme on, viha voittamaton

Jääkärimarssin sanoitukseen ja säveltämiseen liittyi erinäisiä mutkia, ja siihen liittyi myös jännittäviä piirteitä, sillä elettiinhän tuolloin Suomessa hyvin jännittäviä aikoja. Jääkäriliikkeen myötä suomalaisia oli hakeutunut Saksaan, saamaan siellä sotilaskoulutusta. Jääkäreistä tuli aikanaan Suomen armeijan ammattitaitoinen ydin.

Saksassa järjestettiin heinäkuussa 1917 koulutettaville suomalaisjääkäreille kilpailu, jonka tarkoituksena oli saada Kuninkaallisen Preussin jääkäripataljoona 27:lle oma marssi, ja aluksi etsittiin marssiin sanoja. Sillä voitaisiin kohottaa erilaisissa yhteyksissä jääkäreiden mielialaa. Olihan Suomen itsenäisyys tuolloin vielä varsin epävarma.

Mitään huippurunoilijoita ei jääkäreiden keskuudessa tuolloin sattunut olemaan, mutta kilpailuun otti osaa kuitenkin runoillaan 12 harrastajakirjoittajaa. Olisiko kuitenkin jollakin korkeammalla voimalla ollut tässäkin kisassa sormensa pelissä, sillä näiden ehdotusten joukossa oli yksi mestariteos ja oli aivan, kuin sen kirjoittaja olisi ollut paikalla juuri tätä tehtävää varten. Näistä kilpailuehdotuksista tuomaristo valitsi voittajaksi runon Syvä iskumme on, viha voittamaton. Runon oli kirjoittanut fil. maisteri Heikki Nurmio. Runo kumpusi jääkäriliikkeen syvistä tunnoista ja isänmaallisuudesta ja sisälsi kaikki koskettavimman ja suurimman runouden tunnuspiirteet. Kukaan ei olisi voinut kirjoittaa paremmin.

Runo toimitettiin Tukholman kautta kuriiripostina Suomeen, suuren jääkäriliikkeen ystävän, Jean Sibeliuksen sävellettäväksi. Kun Sibelius matkasi junassa Helsingistä kohti Järvenpäätä, putosi häneltä vahingossa vaunun lattialle paperi, jossa olivat marssin sanat. Kaksi venäläisupseeria havahtui seuraamaan tätä tarkkaavaisena, mutta Sibelius nappasi tyynesti paperin lattialta haltuunsa ja näin uhkaava tilanne oli ohi.

Sibelius sävelsi marssin parissa päivässä "korkean isänmaallisen tunteen vallassa". Pian Jääkärimarssia esitettiin Helsingissä monissa suljetuissa tilaisuuksissa, kuten Laulu-Miesten vuosijuhlassa Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12.1917.

Varsin pian uunituore Jääkärimarssi nyt sanoitettuna ja sävellettynä matkasi yli Pohjanlahden salareittejä pitkin takaisin Saksaan. Siellä Väinö Brandt (Palojärvi) Libaussa marraskuussa 1917 esitti marssin pianolla jääkäreille. Mitenkään haltioitunutta vastaanottoa ei tämä ensiesitys saanut, sillä Jääkärimarssi tehoaa parhaiten puhallinorkesterin soittamana ja laulettuna. Ensimmäinen merkittävä julkinen Jääkärimarssin esitys tapahtui itsenäisessä Suomessa, tammikuun 19. päivänä 1918 Helsingin yliopiston itsenäisyysjuhlassa. Ensiksi marssin lauloi suomenruotsalainen Akademiska Sångföreningen, sitten Ylioppilaskunnan Laulajat.

OsKu:n (Päämajan kaukopartio Osasto Kuismanen) sotilaita ruokatauolla Karhumäen ja Käppäselän välisellä tähystyspaikalla. Sotilaat olivat reissulla neljä viikkoa 28.7-24.8.1944. Kuvan kuvaajasta tai kuvauspäivästä ei ole säilynyt tietoja. Nautelankosken museon kokoelmat.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © suomisyojajuo



Sunnuntai-tunnelma Liepajassa (Libaussa) kesällä 1917. Kuvassa vasemmalta: Gewehrführer Gustafsson, Gewehrführer Asplund, Gruppenführer Palojärvi, Zugführer Prytz ja rautaristillä palkittu Gruppenführer Homén. (Kuva ja teksti Wikipedia)

Taisteluhengen nostatuksesta hiljaiseloon ja pannaan - tunnemyrskyssä takaisin

Vapaussodassa, talvisodassa ja jatkosodassa Jääkärimarssi nosti taisteluhenkeä. Sotien jälkeen koittivat toisenlaiset ajat ja marssi poistettiin Sotilaan laulukirjastakin. Sitä ei myöskään saanut esittää Yleisradiossa.

Ensimmäisen kerran tämä uljas ja tunteita nostattava marssi kajahti virallisemmin pitkän hiljaisuuden jälkeen vuonna 1957 sotilasvalatilaisuudessa Santahaminassa. Hartaan isänmaallisen, koskettavan tunnelman vallitessa, sodan käyneet kanta-aliupseerit eivät tuolloin voineet pidättää kyyneliään.

Pioneerijoukko valmistautuu valtaamaan Märkälässä venäläisten betonisen bunkkerin. Kuva kirjasta Sodan värit, graafikko Taneli Kulo - Yle: Väritetyt sotakuvat antavat jatkosodalle uuden ilmeen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © SA-kuva






Sotilasvala ja sotilasvakuutus Senaatintorilla 12.8.2016. Kaartin jääkärirykmentin heinäkuussa 2016 palveluksensa aloittaneiden varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten sotilasvala ja -vakuutus järjestettiin perjantaina 12. elokuuta 2016 Helsingin Senaatintorilla.

Tilaisuuden juonsi toimittaja ja reservin kersantti Aki Linnanahde. Sotilasvakuutuksen, paraatin ja sotilasvalan vastaanotti Kaartin jääkärirykmentin komentaja, eversti Ahti Kurvinen. Sotilasvalan ja -vakuutuksen esilukijana toimi Helsingin kaupunginjohtaja ylipormestari Jussi Pajunen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © fabcom

Sotakuvaaja Esko Töyrin kuvassa suomalainen sotilas vartiopaikallaan 16.8.1944.

Rajalla - Uuno Kailas 1931

Raja railona aukeaa.
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa;
varjelen, vartija, sitä.

Takana kaunis isänmaa
kaupungein ja kylin.
Sinua poikas puolustaa,
maani, aarteista ylin.

Öinen, ulvova tuuli tuo,
rajan takaa lunta.
Isäni, äitini, Herra, suo
nukkua tyyntä unta!

Anna jyviä hinkaloon,
anna karjojen siitä!
Kätes peltoja siunatkoon!
Täällä suojelen niitä.

Synkeä, kylmä on talviyö,
hyisenä henkii Itä.
Siell' ovat orjuus ja pakkotyö;
tähdet katsovat sitä.

Kaukaa, aroilta kohoaa
Iivana Julman haamu.
Turman henki, se ennustaa:
verta on näkevä aamu.

Mut isät harmaat haudoistaan,
aaveratsuilla ajaa;
karhunkeihäitä kourissaan,
syöksyvät kohti rajaa.

Henget taattojen, autuaat,
kuulkaa poikanne sana,
jos sen pettäisin, saapukaat,
koston armeijana.

Ei ole polkeva häpäisten
sankarileponne majaa,
rauta-antura vihollisen,
suojelen maani rajaa!

Ei ota vieraat milloinkaan
kallista perintöänne.
Tulkoot hurttina aroiltaan!
Mahtuvat multaan tänne.

Kontion rinnoin voimakkain,
ryntään peitsiä vasten,
naisen rukkia puolustain,
ynnä kehtoa lasten!

Raja railona aukeaa.
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa;
varjelen, vartija, sitä.

Lockheed Martin F-35A Lightning II. Suomi ostaa 64 kappaletta näitä yhdysvaltalaisia F-35 -hävittäjiä. Valmistusmaa Yhdysvallat - Pituus 15,7 m - Korkeus 4,38 m - Siipien kärkiväli 10,7 m - Suurin työntövoima 191,3 kN - Polttoaineen kulutus jälkipoltolla 10,2 kg/s - Kiitotievaatimus laskussa <2 400 m - Suurin lentokorkeus 15 240 m - Nopeus 1,6 Mach - n. 1 960 km/h - Käyttäjämaat USA, Iso-Britannia, Italia, Australia, Norja, Alankomaat, Israel, Japani, Etelä-Korea - Kuva Copyright © Alan Wilson - Creative Commons.