Kauneimmat sotilasmarssit


Suomi PORILAISTEN MARSSI - säv. Christian Fredric Kress - san. J. L. Runeberg

"Pojat, kansan urhokkaan,
mi Puolan, Lützin, Leipzigin
ja Narvan mailla vertaan vuoti,
viel' on Suomi voimissaan,
voi vainolaisten hurmehella peittää maan.
Pois, pois rauhan toimi jää,
jo tulta kohta kalpa lyö
ja vinkuen taas lentää luoti.
Joukkoon kaikki yhtykää,
meit' entisajan sankarhenget tervehtää.

Kauniina välkkyy muisto urhojemme,
kuolossa mekin vasta kalpenemme.
Eespäin rohkeasti vaan,
ei kunniaansa myö
sun poikas milloinkaan!

Kauniina välkkyy muisto urhojemme,
kuolossa mekin vasta kalpenemme.
Eespäin rohkeasti vaan,
ei kunniaansa myö
sun poikas milloinkaan!

Uljaana taistolippu liehu,
voitosta voittohon
sä vielä meitä viet!
Eespäin nyt kaikki, taisto alkakaa,
saa sankareita vielä nähdä Suomenmaa!

Uljaana taistolippu liehu,
voitosta voittohon
sä vielä meitä viet!
Eespäin nyt kaikki, taisto alkakaa,
saa sankareita vielä nähdä Suomenmaa!"
Viihdemusiikista kunniamarssiksi

Porilaisten marssin syntyhistoria on värikkäässä polveilussaan halki vuosisatojen kuin satua. Puolustusvoimiemme komean kunniamarssin alkujuuret juontavat vuoteen 1773. Silloin tämän saman marssin pääteema kuultiin Tukholmassa baletin Acis ja Galatea väliaikamusiikissa erään kontratanssin teemana. Tämä tanssi saavutti suuren suosion sekä Norjassa että Ruotsissa. Tai oikeastaan marssin alkujuuret juontavat vieläkin kauemmaksi, sillä samaa sävelmää on käytelty marssin alkutahteina Ranskassa ja Isossa-Britanniassa vieläkin varhemmin.

Noina aikoina ei tunnettu juurikaan musiikissa tekijänoikeuksia, ja niinpä juuri samana vuotena 1773 melodiaa käytteli vapaasti omassa tuotannossaan myöskin Carl Mikael Bellman, joka hoksasi sen tarttuvuuden ja hienot ominaisuudet.

Olihan tämä sama sävel sotilaskäytössäkin jo 1700-luvun lopulla. Svean henkivartiokaarti nimittäin soitteli sitä juhlamarssinaan. Muuallakin Euroopassa sävel oli sotilasorkestereiden ohjelmistoa ja marssi tunsi sellaisia nimiä, kuin Bonaparten marssi Egyptissä ja Austerlizin marssi.

Kun Jääkärimarssin sanat kuljetettiin kuriiripostina Suomeen Saksasta, niin Porilaisten marssin sävelen puolestaan toivat mukanaan Suomeen Ruotsista sotilassoittajat. Musiikki on perusluonteeltaan kansainvälistä ja universaalia. Suomen sodan aikoihin 1809 marssi oli Suomenkin maaperällä jo hyvin tunnettu ja sitä soiteltiin Viaporin Leskikuningattaren henkivartiokaartin soittokunnassa, nyt nimellä Leskikuningattaren marssi. Tätä soittokuntaa johtava kapellimestari Christian Fredric Kress jätti jälkensä marssin sovitukseen ja sävelpuoleen. Hän johti Helsingissä myös muita orkestereita ja niin marssi sai vankan jalansijan maamme sotilasmusiikin parissa. Vaikka Kress mainitaankin marssin säveltäjäksi, ei asia kuitenkaan ole ihan yksinkertainen, kuten tästä esityksestäkin käy ilmi.

Viimevirittelyt ja nykymuotonsa marssi sai 1850-luvulla, kun Turun Krenatööritarkk'-ampujapataljoonan kapellimestari Conrad Greve muokkasi sen oman pataljoonansa kunniamarssiksi.

Kun Akademiska Sångföreningen lauloi esityksessään tämän sävelmän, se sai nimekseen Porilaisten marssi, Georg Carl von Döbelnin komentaman rykmentin mukaan. Suomen sotaan nimi liittyi siksi, että Greve oli käytellyt samaa marssin sävelteemaa Suomen sotaa kuvaavan näytelmänkin musiikissa. Ansion marssin nimestä jakavat siten Greve ja näytelmän kirjoittanut Fredrik Berndtson.

Marssin seuraavat vaiheet ovatkin jo tutumpia. Sakari Topelius kirjoitti marssiin uudet sanat vuonna 1858 ja Friedrich Pacius puolestaan sovitti sen mieskuorolle. Pari vuotta myöhemmin 1860 seurasi taas kerran uusi viimeistely, kun puolestaan kansallisrunoilijamme J.L. Runeberg muokkasi Topeliuksen tekstin pohjalta marssille uudet sanat. Tässä vaiheessa marssin lopulliseksi nimeksi oli sentään vakiintunut jo Porilaisten marssi.

Kenraalimajuri Wilhelm Thesleff määräsi vuonna 1918 Porilaisten marssin sotaväen kunniamarssiksi. Sellainenhan se on tänäkin päivänä ja sillä tervehditään nykyisinkin ylipäällikköä, tasavallan presidenttiä. Käytelläänhän marssia valikoidusti muissakin juhlallisissa yhteyksissä silloin, kun tunnelma halutaan kohottaa mahdollisimman isänmaalliseksi ja yleväksi. Porilaisten marssi kajahtaa kauneimmillaan aina silloinkin, kun suomalainen voittaa Olympialaisissa kultaa.


Soittokunta paraatissa

Suomen lippu Porilaisten marssi - Björneborgarnas marsch - Albert Edelfelt (1854 - 1905)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tarja Ryhannen Mitrovic
Sotilasmarssit
Kaartin Jääkärirykmentin kunniakomppania ja soittokunta

Taustalla presidentinlinna - toukokuu 2009.
All Rights Reserved
*Kuva Copyright © Ralf Roletschek
Ruokatauolla
Upseeripöydässä

Everstiluutnantti Lauri Ruotsalo lähimpine upseereineen (JR35) ruokailemassa. Kuvasta ei ole säilynyt varmaa ajoitusta tai kuvaajatietoja, mutta se on Lauri Nautelan valokuva-albumista "Jatkosota 1941-44". Nautelankosken museon kokoelmat.
Saber Strike 15
Saber Strike 15 - yhteistoimintaharjoitus Latviassa 2015

Porin prikaatissa koulutettavat Suomen kansainvälisen valmiusjoukon varusmiehet osallistuivat kesäkuussa 2015 kansainväliseen Yhdysvaltojen johtamaan Saber Strike 15 -yhteistoimintaharjoitukseen Latviassa. Kesäkuiseen harjoitukseen osallistui aikavälillä 8. - 19.6.2015 yhteensä noin 100 henkilöä, joista 70 oli varusmiehiä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright - Photo: Gatis Diezins, RYC © Latvijas armija
Hughes MD500-kevythelikopteri
Hughes MD500-kevythelikopteri (HH)

Kevythelikopteria voidaan käyttää puolustusvoimien helikopterilentäjien koulutuksessa, henkilökuljetuksissa, tiedustelulennoissa ja etsintätehtävissä (virka-apu muille viranomaisille). Kuva 16.6.2018 Jyväskylä. (Lähde: maavoimat.fi)
All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Jouni Saari
*Photo used with permission.
*** tunturisusi.com linkit ***