Suomen sudet

SUOMEN SUDET

1850-luvulla sudet asuttivat koko Suomea. Niiden määrä tuolloin on vain arvioitavissa, mutta susia lienee ollut maassamme noin 600 - 800. Vielä 1800-luvun lopulla susia tavattiin Ahvenanmaallakin ja liikkuipa niitä talviaikaan Helsinginkin liepeillä.

1800-luvun loppupuolella suoritettu laajamittainen, kampanjoitu susien hävitystyö johti siihen, että 1900-luvulle siirryttäessä sudet valtaosasta maata tyystin puuttuivat. Muutamia yksittäisiä susia sinnitteli Lapissa taikka itärajalla. Jossakin vaiheessa 1920-luvulla susi oli ilmeisesti maastamme sukupuutossa.

1900-luvulta aina tähän päivään asti Suomen susikanta on ollut Venäjältä maahamme vaeltaneiden susien varassa. Ilman Venäjää meillä ei olisi ollut liki sataan vuoteen enää ainuttakaan sutta.

Susia tapettu laillisesti 11 400

Vuoden 1850 jälkeen on Suomessa tapettu laillisten kaatotilastojen mukaan 11 400 sutta. Valtaosa niistä on ammuttu vuosina 1850 - 1890. Kuinka paljon näiden laillisten kaatojen lisäksi, susiamme on tapettu - jää arvioitavaksi. Lukema yli sadan vuoden ajalta on hyvin suuri, sillä vuonna 2011 arvioitiin, että susiamme salametsästetään vuodessa 30 - 50.

Susivaelluksia Venäjältä

Aika ajoin Suomeen on suuntautunut Venäjältä suurempia susivaelluksia, kuten vuosina 1959-63, 1975 ja 1982-84. Susivaellukset näkyvät selvästi kaatotilastoissa.

Vuonna 1984 ammuttiin 50 sutta. Sen jälkeen susien vaeltaminen Venäjältä Suomeen on vähentynyt, kun venäläiset ovat rakentaneet rajan suuntaisen raja-aidan 1980-luvun loppupuolella. Aidassa on teiden kohdalla aukkopaikkoja ja muitakin reikiä, joista sudet pääsevät läpi. Suurempia susivaelluksia Suomeen ei kuitenkaan enää suuntaudu.

  • Tutustu susien rajaliikkumisiin tarkemmin!


  • Venäjän ja Karjalan sudet

    Suomessa elävät sudet ovat osa samaa Euraasian susikantaa, jonka pääosa ja ydin on Venäjällä. Edelleenkin Suomen susikantaa pidetään liian pienenä, eikä sen katsota geneettisesti pysyvän terveenä ilman Venäjältä, rajan yli tulevia susia.

    Menneinä vuosikymmeninä Suomessa on voitu luottaa siihen, että jos sudet meillä ovatkin huvenneet - niin niitä on aina voitu odottaa saapuvaksi lisää Venäjältä.

    Tilanne tässä suhteessa on muuttunut. Venäjän puolella meidän lähialueellamme, Karjalassa - sudet ovat määrällisesti huomattavasti vähentyneet. Karjalan tasavallan ja Pietarin alueella elää yhteensä ehkä jonkin verran alle tuhat sutta. Venäjän Karjalassa susia oli vuonna 2013 enää vain noin 300.

    Tutkimus, joka julkistettiin vuonna 2009, osoitti, että tilanne onkin rajallamme kääntynyt päinvastaiseksi, entisiin aikoihin verrattuna. Tämän tutkimuksen loppupäätelmä viittaa siihen, että Suomesta Karjalaan olisi viime vuosina siirtynyt useampi susiyksilö, kuin Karjalasta Suomeen.

  • Tutustu Venäjän susiin tarkemmin!


  • Valkoinen susi Suomessa

    2000-luku - EU:n luontodirektiivi

    Uutta aikakautta maamme susille merkitsi siirtyminen EU:n mukana 2000-luvulle. EU:n luontodirektiivin mukaisesti erittäin uhanalaiseksi luokiteltu susi maassamme joutui erityisen suojelun kohteeksi ja susien kaadot voitiin hyväksyä pääsääntöisesti vain merkittävää vahinkoa aikaan saaneiden susien kohdalla.

    Susikannan hoitosuunnitelma 2005

    Susikannan kehityksen turvaamiseksi susillemme laadittiin hoitosuunnitelma, joka valmistui vuonna 2005. Suomen susikannan hoitosuunnitelma on kaksiosainen. Sen ensimmäinen osa luo taustan maa- ja metsätalousministeriön harjoittamalle susipolitiikalle. Siinä kuvataan suden biologiaa ja susikannan tilaa sekä verrataan Suomen tilannetta olennaisilta osiltaan kansainväliseen tutkimukseen. Lisäksi ensimmäisessä osassa käsitellään muun muassa kansallista lainsäädäntöä, kansainvälisiä velvoitteita ja yhteistyömuotoja, susien aiheuttamia taloudellisia vahinkoja, suden ja ihmisen yhteistä historiaa, susikannan hoidon aiempia tavoitteita ja toteutunutta kannan hoitoa. Ensimmäiseen osaan sisältyy myös kuulemismenettelyyn perustuva tutkimusmateriaali, joka kytkeytyy vahvasti suunnitelman toimenpideosaan eli varsinaiseen hoitosuunnitelmaan.

    Toimenpideosassa esitellään sekä suden biologiaan perustuvia että tärkeiksi katsottuja sosioekonomisia peruslinjauksia, joita toteuttamalla maa- ja metsätalousministeriö jatkaa suunnitelmallista susikannan hoitoa. Susikannan hoidon perustavoitteena on säilyttää susikanta suotuisalla suojelun tasolla. Tavoite toteutetaan erilaisten toimenpidekokonaisuuksien yhteisvaikutuksella. Toimenpiteitä esitetään muun muassa alueellisesta susikannan hoidosta, vahinkojen estämisestä ja niiden kustannuksista, vahinkojen korvaamisesta, suden suojelusta poikkeamisesta, susikannan seurannasta, tutkimuksesta ja sen kehittämisestä, neuvonnasta, tiedotuksesta, metsästyksen valvonnasta ja eri tahojen välisestä yhteistyöstä.

    Suomen susimäärän kehitys

    Susi oli hävitetty maastamme sukupuuttoon joskus 1920-luvulla. Vuonna 1970 maassamme oli hieman yli kymmenen sutta. Vuodesta 1980 alkaen susien määrä maassamme suuruusluokaltaan pysytteli samana aina 2000-luvun alkupuolelle saakka, ollen vuosittain noin 90 - 140 yksilöä.

    1990-luvun alussa kaadettiin enää noin kymmenen sutta vuosittain, vaikka tuolloin susia sai metsästää metsästysaikana vapaasti. Suomesta ammuttiin vuonna 1993 enää vain kaksi sutta, vaikka sitä sai metsästää Itä-Suomessa marraskuun alusta maaliskuun loppuun saakka.

    Susi rauhoitettiin Itä-Suomessa vuonna 1994, jonka jälkeen sitä on saanut ampua vuosittain määrättävän kiintiön puitteissa.

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan vuoden 1997 lopussa Suomessa eli noin 120 sutta. Vuoden 1998 aikana Suomen susikanta pysyi saman suuruisena.

    Vuonna 2005 susikannan pienoinen runsastuminen oli silti jo tosiasia ja susia Suomessa oli kyseisen vuoden lopussa arviolta 205 - 215. Susiemme määrä jatkoi pientä kasvuaan ja oli vuoden 2006 lopussa arviolta 250 - 270 sutta.

    Tästä tuli yllättäen selkeä pudotus, sillä vuoden 2007 lopulla Suomessa eleli enää noin 200 - 215 sutta. Tähän pudotukseen ilmeisin syy on runsas salametsästys. Tämän jälkeen pudotus - ja siitä päätellen myös salametsästys - on jatkunut ja helmikuussa 2013 RKTL arvioi, että maassamme eli tuolloin 120 - 135 sutta. Susien määrä oli näin enää alle puolet puolet huippuvuodesta 2006.

    1800-luvulla alkanut ja jatkuva susimetsästys on vaarantanut Suomen susikannan - susikanta romahtamassa geneettisesti 2013

    Suomen susikanta on liian pieni ja eristynyt, sekä geneettisesti romahtamassa. Oulun yliopistossa 24.5.2013 väitelleen tutkija Eeva Janssonin mukaan Suomen susikanta on jo liian pieni, ja geeniperimää ennen parantanut yhteys Venäjän susiin on katkeamassa metsästyksen takia.

    Yksi tutkimuksen myötä ilmenneistä yllättävistä havainnoista on se, että susien kanssakäyminen Suomen ja Venäjän rajan yli on lähes loppunut. Viidentoista vuoden näytteistä löytyy geneettisiä merkkejä vain muutamasta rajan ylittäjästä.

    Myös Venäjän puolelta sudet on jo metsästetty lähes loppuun. Tutkijoiden arvio on, että Suomessa susia on jäljellä enintään 130 ja rajan takanakin Venäjän Karjalassa enää hämmästyttävän vähän, kolmisensataa. Geneettisesti Suomen susikanta ei saa enää kaipaamaansa vaihtelua Venäjältä Suomeen vaeltavista susista. Ne jäävät lähemmäs synnyinseutujaan, joista reviirejä on metsästetty tyhjiksi. Näin sukusiitos heikentää Suomen susia. Läheinen sukusiitos aiheuttanee morfologisia kehityshäiriöitä, luuston epämuodostumia, ja heikentää kykyä tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

    Suomen susitutkijat ovat myös järkyttyneitä asenneilmaston kiristymisestä. Suojelusta huolimatta susien määrä pienenee, mutta susiviha kasvaa. (Arto Veräjänkorva - Yle Oulu - 24.5.2013)

    Salakaatojen määrä noin 300 sutta aikavälillä 2001 - 2013

    Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti arvioi tutkimuksessaan susikantamme kehitystä. Vuosien 1998 - 2006 välisenä aikana susipopulaation vuotuinen kasvuvauhti oli 12 % kun taas vuosien 2006 - 2010 välisenä aikana populaatio hupeni keskimäärin peräti 15 % per vuosi (Kojola ym. 2011). Susikannan taantuma viittaa laittoman tappamisen olevan keskeisin susikannan kehitykseen vaikuttava tekijä Suomessa (Kojola ym. 2011).

    Selittämätön hävikki on edellä mainitun tutkimuksen mukaan 194 sutta pelkästään vuosina 2006 - 2011. Siinä on otettu huomioon luontainen kuolleisuus 104 sutta, pyynti- ja poikkeusluvilla tapetut sekä onnettomuudet, joissa on kuollut 116 sutta ja ilmitulleet salakaadot, joita kyseisellä aikavälillä on ollut 18.

    Tuohon edellämainittuun 194 suteen lisätään Tunturisuden perusaritmetiikalla huolellisesti tekemät arviot vuosien 2001 - 2005, sekä vuosien 2012 - 2013 salakaadoista. Nämäkin perustuvat kuitenkin julkisuuteen annettuihin tilastotietoihin. Tässä yhteydessä huomioidaan, että edelleen viimeisten parinkin vuoden aikana susia on salakaadettu noin 20 vuodessa, eli 40 kahden viimeisen vuoden aikana. Jos susiamme on salakaadettu vuosina 2001 - 2005 vain noin kymmenkunta vuodessa - mikä on alakanttiin suoritettu arvio - päästään näin laskien kuitenkin yhteensä noin 100 suteen, aikajaksoilla 2001 - 2005 ja 2012 - 2013. Kokonaismääräksi muotoutuu aikavälille 2001 - 2013 194 + 100 = noin 300.
    Sudet vuosittain vuodesta 2002

    Susiemme määrä vuoden 2002 lopussa oli arviolta 135 - 145 sutta

    Suomessa esiintyi susia vuoden 2002 päättyessä RKTL:n tilastoinnin mukaan yhteensä 135 - 145 yksilöä. Suomessa syntyi vuonna 2002 vähintään 11, todennäköisesti 12 susipentuetta. Pentueiden määrä on vähin erin kasvanut vuosijaksolla 1996 - 2002. Pentueista arvioitiin syntyneen 8 - 9 itäisen Suomen kannanhoitoalueella, 2 - 3 Sisä-Suomessa ja yksi läntisen Suomen alueella. Kainuun riistanhoitopiirin alueella arvioitiiin tapahtuneen kaksi pesintää, Pohjois-Karjalassa viisi, Kymen ja Etelä-Savon piirien rajoilla kaksi, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa yksi pesintä.

    Läntisen Suomen pesintä sijoittui Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueelle, missä susien ei tiedetä varmuudella pesineen yli sataan vuoteen. Pohjois-Pohjanmaalla pesineen parin naaras oli Sotkamossa radiolähettimellä varustettu Milla, joka jolkotteli länteen kesän 2001 aikana. Millan kohtalo oli karu, sillä se tuli salametsästäjän tappamaksi.

    Itäisen Suomen kannanhoitoalueella liikuskeli mainittujen yhdeksän pentueen lisäksi 3 - 4 sellaista pentuetta, jotka olivat ilmeisesti syntyneet Venäjän puolella.

    Pentujen lukumäärä määritettiin 6:sta pentueesta. Niissä oli keskimäärin 4,3 pentua.

    Suomessa eleli vuoden 2002 loppupuolella 135 - 145 sutta. Kanta keskittyi itäisen Suomen kannanhoitoalueelle. Susien lukumäärä on jonkinverran kasvanut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Sudesta kirjattiin yhteensä 2497 havaintoa. (RKTL/Ilpo Kojola).

    Susiemme määrä vuoden 2003 lopussa oli arviolta 150 sutta

    RKTL arvioi 16.6.2004 julkistamassaan tiedotteessa susien vähimmäismääräksi vuoden 2003 lopussa maassamme 150 sutta. Susipentueita oli syntynyt 13 -14, ja niissä oli yhteensä 45 - 55 pentua. Susikanta keskittyi itäisen Suomen kannanhoitoalueelle, mutta yksi pesintä todettiin myös keskisen Suomen kannanhoitoalueella.

    Susiemme määrä syyskuussa vuonna 2004 oli arviolta 180 sutta

    RKTL arvioi susiemme määrän ennen suden metsästyskautta 1.10.2004 - 31.3.2005 seuraavasti:

    Poroalue:

    Kainuu 5-10 sutta
    Lappi 5-10
    Oulu 2-5

    Poroalueen eteläpuoli:

    Kainuu 30-40
    Kymi 25-30
    Pohjois-Karjala 65-70
    Muu Suomi 35-40

    RKTL ilmoittaa nykyisin lukumääräarvion ylärajaksi vaihteluvälien keskikohtien summan, josta saadaan noin 180 sutta.

    Susiemme määrä vuoden 2004 lopussa oli arviolta 185 - 200 sutta

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos julkaisi 19.8.2005 arvionsa susiemme määrästä vuoden 2004 lopulle. Suomessa arvioitiin elelleen vuoden 2004 loppupuolella noin 185 - 200 sutta. Arvio pohjautuu havaittujen pesintöjen määrään sekä tutkimustietoon pentuekoosta ja kannan rakenteesta. Susikanta on runsastunut niin, että vähimmäiskanta-arvio (185) on lähes kaksinkertainen vuoden 1998 arvioon (95) verrattuna.

    Suomessa todettiin 16 suden pesintää vuonna 2004. Pesinnät keskittyivät Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Pesäpaikan sijainnin perusteella Kainuussa oli neljä pesintää, Pohjois-Karjalassa kuusi. Kaksi pesintää todettiin Pohjois-Savon riistanhoitopiirissä. Etelä-Savon ja Kymen alueella oli yhteensä vähintään kaksi pesintää. Läntisimmät pesinnät todettiin Ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Keski-Suomen riistanhoitopiireissä. Kaiken kaikkiaan Suomen susikannassa oli arviolta 65 - 70 Suomessa syntynyttä pentua. Mainitun 16 pesinnän lisäksi itärajalla liikuskeli Suomen puolella viisi pentuetta, joiden arvioitiin syntyneen Venäjällä.

    Susiemme määrä vuoden 2005 lopussa oli arviolta 205 - 215 sutta

    Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 205 – 215 sutta. Susien esiintyminen painottui Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, joiden alueella oli lähes 60 % Suomen susikannasta. Susipentueita arvioitiin syntyneen 20, joista itäisen Suomen kannanhoitoalueella kymmenen, Sisä-Suomessa viisi ja läntisen Suomen kannanhoitoalueella neljä. Itäisen Suomen kannanhoitoalueella tavattiin 6 – 7 pentuetta, joiden arvioitiin syntyneen Venäjän puolella. Susikannassa oli vuoden 2005 lopulla noin 70 – 80 pentua. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Julkaistu 7.8.2006).

    Susiemme määrä vuoden 2006 lopussa oli arviolta 250 - 270 sutta

    Suomessa eleli vuoden 2006 lopussa arviolta 250 - 270 sutta. Suomessa syntyneiden susipentueiden määrä oli 25. Susien esiintyminen painottui Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, joiden alueella oli 55 % Suomen susikannasta. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 4.7.2007).

    Susiemme vähimmäiskanta vuoden 2007 lopussa oli arviolta noin 200 sutta

    Suomessa eleli vuoden 2007 lopulla noin 200 – 215 sutta. Vähimmäiskanta oli noin 200 sutta. Arvio on 20 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2007 kanta-arvio on vuodesta 1998 alkaneella seurantajaksolla ensimmäistä kertaa edellisvuotista pienempi.

    Susikanta kasvoi vuosina 1998–2006 keskimäärin noin 20 prosenttia vuodessa ja on mainitusta taantumisestaan huolimatta edelleen noin kaksinkertainen kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.

    Susikannan esiintymisen painopiste oli edelleen itäisen Suomen kannanhoitoalueella, mutta aiempaa suurempi osuus Suomen susista eleli läntisessä Suomessa. Läntisen Suomen alueella eleli vuoden lopulla arviolta 70–80, itäisen Suomen alueella 115–120 ja poronhoitoalueella 15–25 sutta.

    Läntisessä Suomessa tavattiin 12 laumaa, joista valtaosassa (7) oli vain kolme sutta. Pareina liikkuvia susia oli 18. Läntisen Suomen susikanta keskittyi kolmelle alueelle: (1) Varsinais-Suomen pohjoisosan ja Satakunnan eteläosien muodostama alue, (2) Satakunnan koillisosan, Pohjois-Hämeen pohjoisosan ja Keski-Suomen kaakkoisosan muodostama alue sekä (3) Oulunjärven länsi- ja lounaispuoli Oulun riistanhoitopiirissä. Itäisen Suomen alueella tavattiin 11 laumaa, joiden reviirit sijaitsivat kokonaan tai pääasiassa Suomen puolella. Näiden lisäksi itärajalla liikuskeli 7–8 laumaa. Pareja havaittiin kahdeksan, joista neljä tavattiin itäisellä valtakunnanrajalla. Suomen susikannassa oli kesällä noin 75–95 pentua. (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 3.6.2008)

    Susiemme vähimmäiskanta oli vuoden 2008 lopussa noin 220 sutta

    Arvio on hieman korkeampi kuin edellisen vuoden arvio (200 yksilöä) mutta pienempi kuin vuoden 2006 arvio (250 yksilöä).

    Suomessa lokakuussa 2009 arviolta 160 - 200 sutta

    RKTL:n arvion mukaan maamme susikanta on jatkanut pienenemistä. Lumien tultua susiemme määrää voidaan laskea tarkemmin ja uusia arvioita susiemme määrästä on odotettavissa.

    Suomessa maaliskuussa 2010 arviolta 150 - 160 sutta

    RKTL:n mukaan Suomessa on noin 150-160 sutta.

    - Itä-Suomen kannanhoitoalueella susia olisi 85-100. Kahdeksassa laumassa on 49 sutta, lisäksi on seitsemän susiparia. Tunnetuissa Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin liikkuvissa laumoissa on yhteensä 20 yksilöä.

    - Läntisen Suomen laumojen ja mahdollisten parien yhteinen susimäärä on 50-60 yksilöä. Laumoja on tiedossa kahdeksan, mutta niissä on vain 36 sutta. Pareja läntisen Suomen kannanhoitoalueella tiedetään nyt olevan kuusi.

    - Poronhoitoalueella susia on sekä alueen eteläosassa että Savukoskella. Lisäksi on havaintoja yhdestä parista Inarin Vaskojoen alueelta. Poronhoitoalueen susimääräksi RKTL arvioi 7-10.

    Suomessa helmikuussa 2011 arviolta 135 - 145 sutta

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi Suomen susikannan kooksi helmikuussa 2011 135-145 yksilöä. Kanta oli hieman pienempi kuin vuosi aiemmin, jolloin susia oli 150-160. Kannan painopiste oli edelleen itäisessä Suomessa ja itärajan tuntumassa, mutta susilaumoja ja pariskuntia oli myös maan etelä- ja länsiosissa. Kevään lisääntymiskauden jälkeen arvioitiin maassamme olevan 185-205 sutta.

    Suomessa kesäkuussa 2011 arviolta 185 - 205 sutta

    Sudet saivat kevään kuluessa 50 - 60 pentua, ja kesäkuussa RKTL arvioi koko maan susikannan suuruudeksi 185 - 205 sutta.

    Suomessa 150 - 165 sutta tammikuussa 2012

    RKTL:n tammikuussa ministeriölle toimittaman arvion mukaan Suomen susikanta on nyt 150 - 165 yksilöä. Arvio on hieman suurempi kuin vuoden 2011 helmikuussa tehty arvio (135 - 145 sutta). Mikäli mukaan lasketaan Suomen ja Venäjän välisen rajan molemmin puolin liikkuvat susilaumat ja parit kokonaisuudessaan, lukumääräksi saadaan 180 - 210 sutta. Kuluvana metsästyskautena poronhoitoalueelta on metsästetty 16 sutta. RKTL arvioi poronhoitoalueella edelleen olevan 20 - 25 sutta. (Suomen riistakeskus 6.2.1012)

    Susien määrä 180 - 200 syyskuussa 2012

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen uusimman arvion mukaan Suomessa on 180 - 200 sutta, niistä poronhoitoalueella 20 - 40. (Kainuun Sanomat 28.9.2012)

    Susien määrä 120 - 135 helmikuussa 2013

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) tuoreen arvion mukaan Suomen susikanta on kutistunut 120 - 135 suteen. Viime talvena susia arvioitiin olevan 150 - 160 yksilöä.

    Syksyllä tehdyn arvion mukaan kanta oli 180 - 200 yksilöä, mikä johtuu siitä että arvio tehtiin juuri susien lisääntymiskauden jälkeen, ennen metsästystä. Tämän vuoksi uusinta arviota ei voida verrata syksyn arvioon, vaan viime vuonna samaan aikaan tehtyyn, jälkihavaintoihin perustuvaan arvioon. Arvion perustana ovat tunnetut laumat ja kahdestaan liikkuvat sudet, jotka ovat todennäköisiä pariskuntia.

    Laumoja vähemmän, pareja enemmän

    Laumoja löytyi tänä vuonna 10 kun viime vuonna niitä oli vielä 14.

    Susipareja löytyi 19, joten niiden määrä kasvoi viime vuoden 9 - 14 parista.

    Yksinään liikkuvien susien osuus on noin viidennes susikannasta.

    Huomattava osa itärajalla havaituista laumoista ja pareista liikkuu sekä Suomen että Venäjän puolella. Näistä yksilöistä Suomen keskimääräiseen susikanta-arvioon laskettiin mukaan puolet.

    Jos kanta-arvioon lasketaan mukaan nämä laumat kokonaisuudessaan, saadaan lukemaksi 140 - 150 sutta.

    Susien määrä 140 - 155 helmikuussa 2014

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi helmikuussa 2014 Suomen susikannan kooksi 140 - 155 sutta. Viime vuonna helmikuun alussa susia oli 120 - 135.

    Kannan painopiste on edelleen itäisen Suomen kannanhoitoalueella, jossa susien määräksi arvioidaan 70 - 75 yksilöä (edellisvuonna 77 - 78 sutta). Eniten susien määrä on lisääntynyt läntisessä Suomessa. Vuonna 2013 alueella arvioitiin olevan 40 - 45 sutta, nyt susia on 65 - 70. Poronhoitoalueella susia on 5 - 10 yksilöä (edellisvuonna 4 - 5 ).
    (RKTL 4.2.2014: Susikanta kasvoi hieman viime talvesta).

    Susien määrä Suomessa noin 200 marraskuussa 2014

    Helmikuussa 2014 tehdyn arvion mukaan Suomessa oli noin 140 - 155 sutta. Tutkija Samuli Heikkinen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta arvioi Kalevassa 11.11.2014, että viimeisimmät tiedot viittaavat siihen, että susien kokonaismäärä olisi noussut noin 200 yksilöön.

    Lähteinä
    Suomen susikannan hoitosuunnitelma
    Tunturisuden Susisivut
    Erkki Pulliaisen teokset
    RKTL
    Suurpedot.fi-sivut
    Maaseudun Tulevaisuus

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuvat tällä sivulla Copyright Tambako the Jaguar
    *Kaksi kuvaa yllä Copyright Kamia the Wolf
    Kuhmon susi
    Kuhmon susi

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Tapio Kaisla
    *** www.tunturisusi.com ***