|
|
SUDET SUOMESSA JA LÄHIALUEILLA 1850-2007
Sudet Suomessa ja lähialueilla 1850-2007. Karttakuva yllä näyttää
susikannan kehityksen Suomessa ja lähialueillamme 1800-luvun puolivälistä
aina nykypäivään asti. 1850-luvulla sudet asuttivat koko Suomea, mutta
1800-luvun loppupuolella suoritettu susien hävitystyö johti siihen, että
1900-luvulle siirryttäessä sudet valtaosasta maata tyystin puuttuivat.
Vielä 1800-luvun lopulla susia tavattiin Ahvenanmaallakin, mutta 1900-luvun alussa
niitä oli enää vähäisiä määriä pohjoisimmassa Lapissa ja itärajalla.
Vuoden 1850 jälkeen on Suomessa tapettu 11 200 sutta. Valtaosa niistä on ammuttu
vuosina 1850-1890. 1900-luvulta aina tähän päivään asti Suomen susikanta
on ollut Venäjältä maahamme vaeltaneiden susien varassa.
Aika ajoin Suomeen on suuntautunut Venäjältä suurempia susivaelluksia, kuten vuosina 1959-63,
1975 ja 1982-84. Susivaellukset näkyvät selvästi kaatotilastoissa. Vuonna 1984 ammuttiin
50 sutta. Sen jälkeen susien vaeltaminen Venäjältä Suomeen on vähentynyt, kun venäläiset
ovat rakentaneet rajan suuntaisen raja-aidan 1980-luvun loppupuolella. Aidassa on
teiden kohdalla aukkopaikkoja ja muitakin reikiä, joista sudet pääsevät läpi.
Suurempia susivaelluksia Suomeen ei kuitenkaan enää suuntaudu.
1990-luvun alussa kaadettiin enää noin kymmenen sutta vuosittain, vaikka tuolloin susia
sai metsästää metsästysaikana vapaasti. Suomesta ammuttiin vuonna 1993 enää vain kaksi sutta,
vaikka sitä sai metsästää Itä-Suomessa marraskuun alusta maaliskuun loppuun saakka.
Susi rauhoitettiin Itä-Suomessa vuonna 1994, jonka jälkeen sitä on saanut ampua vuosittain
määrättävän kiintiön puitteissa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan vuoden 1997 lopussa Suomessa eli noin 120
sutta. Vuoden 1998 aikana Suomen susikanta pysyi saman suuruisena.
2000-luku - EU:n luontodirektiivi - susikannan hoitosuunnitelma.
Uutta aikakautta maamme susille merkitsi siirtyminen EU:n mukana 2000-luvulle.
EU:n luontodirektiivin mukaisesti erittäin uhanalaiseksi
luokiteltu susi maassamme joutui erityisen suojelun kohteeksi
ja susien kaadot voitiin hyväksyä pääsääntöisesti vain merkittävää vahinkoa
aikaan saaneiden susien kohdalla.
Susikannan kehityksen turvaamiseksi susillemme laadittiin hoitosuunnitelma,
joka valmistui vuonna 2005. Suomen susikannan hoitosuunnitelma on kaksiosainen. Sen ensimmäinen
osa luo taustan maa- ja metsätalousministeriön harjoittamalle susipolitiikalle. Siinä
kuvataan suden biologiaa ja susikannan tilaa sekä verrataan Suomen tilannetta olennaisilta
osiltaan kansainväliseen tutkimukseen. Lisäksi ensimmäisessä osassa käsitellään muun muassa
kansallista lainsäädäntöä, kansainvälisiä velvoitteita ja yhteistyömuotoja, susien
aiheuttamia taloudellisia vahinkoja, suden ja ihmisen yhteistä historiaa, susikannan
hoidon aiempia tavoitteita ja toteutunutta kannan hoitoa. Ensimmäiseen osaan sisältyy
myös kuulemismenettelyyn perustuva tutkimusmateriaali, joka kytkeytyy vahvasti suunnitelman
toimenpideosaan eli varsinaiseen hoitosuunnitelmaan.
Toimenpideosassa esitellään sekä suden biologiaan perustuvia että tärkeiksi katsottuja
sosioekonomisia peruslinjauksia, joita toteuttamalla maa- ja metsätalousministeriö
jatkaa suunnitelmallista susikannan hoitoa. Susikannan hoidon perustavoitteena on
säilyttää susikanta suotuisalla suojelun tasolla. Tavoite toteutetaan erilaisten
toimenpidekokonaisuuksien yhteisvaikutuksella. Toimenpiteitä esitetään muun muassa
alueellisesta susikannan hoidosta, vahinkojen estämisestä ja niiden kustannuksista,
vahinkojen korvaamisesta, suden suojelusta poikkeamisesta, susikannan seurannasta,
tutkimuksesta ja sen kehittämisestä, neuvonnasta, tiedotuksesta, metsästyksen
valvonnasta ja eri tahojen välisestä yhteistyöstä.
(Lähteinä mm. Lumiaro, R. 1998: Suomalaisten suhtautuminen suteen - RKTL - Metsähallitus:
Suomen susikannan hoitosuunnitelma -
ajantasaisen kartan ylle laati Tunturisusi - kartan alkuperäisversio
http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/koti.html)
|
|
|
|
|
Suomi. Suomen susimäärän kehitys vuosina 1970 - 2006. Vuonna 1970 maassamme oli hieman yli
kymmenen sutta. Joissakin selvityksissä esitetään, että maassamme olisi ollut 1980-luvun
puolivälin tienoilla peräti 300 sutta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Suomen susikannan hienoisesta kasvusta puhutaan. Vuodesta 1980 alkaen susien
määrä maassamme kuitenkin suuruusluokaltaan pysytteli
samana aina 2000-luvun alkupuolelle saakka, ollen vuosittain noin 90 - 140 yksilöä.
Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Suomestakin
susi oli hävitetty sukupuuttoon joskus 1920-luvulla.
Vuonna 2005 susikannan pienoinen runsastuminen
oli silti jo tosiasia ja susia Suomessa oli kyseisen vuoden lopussa arviolta
205 - 215. Susiemme määrä vuoden 2006 lopussa oli arviolta 250 - 270 sutta.
Syksyllä vuonna 2007 susiemme määrä on noin 250.
(Kaavion susikantamme kehityksestä laati Kuuntytär).
SUSIKANTAMME KEHITYSTÄ VUODESTA 2002 VUOTEEN 2007
Susiemme määrä vuoden 2002 lopussa oli arviolta 135 - 145 sutta.
Suomessa esiintyi susia vuoden 2002 päättyessä RKTL:n tilastoinnin mukaan
yhteensä 135 - 145 yksilöä.
Suomessa syntyi vuonna 2002 vähintään 11, todennäköisesti 12 susipentuetta.
Pentueiden määrä on vähin erin kasvanut vuosijaksolla 1996 - 2002. Pentueista
arvioitiin syntyneen 8 - 9 itäisen Suomen kannanhoitoalueella, 2 - 3 Sisä-Suomessa
ja yksi läntisen Suomen alueella. Kainuun riistanhoitopiirin alueella
arvioitiiin tapahtuneen kaksi pesintää, Pohjois-Karjalassa viisi, Kymen ja
Etelä-Savon piirien rajoilla kaksi, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa yksi pesintä.
Läntisen Suomen pesintä sijoittui Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueelle, missä susien ei
tiedetä varmuudella pesineen yli sataan vuoteen. Pohjois-Pohjanmaalla pesineen parin
naaras oli Sotkamossa radiolähettimellä varustettu eläin, joka jolkotteli länteen
kesän 2001 aikana. (Kyseessä jo aikoja sitten tapettu
Milla).
Itäisen Suomen kannanhoitoalueella liikuskeli mainittujen yhdeksän pentueen lisäksi
3 - 4 sellaista pentuetta, jotka olivat ilmeisesti syntyneet Venäjän puolella.
Pentujen lukumäärä määritettiin 6:sta pentueesta. Niissä oli keskimäärin 4,3 pentua.
Suomessa eleli vuoden 2002 loppupuolella 135 - 145 sutta. Kanta keskittyi itäisen
Suomen kannanhoitoalueelle. Susien lukumäärä on jonkinverran kasvanut viimeksi
kuluneiden viiden vuoden aikana. Sudesta kirjattiin yhteensä 2497 havaintoa. (RKTL/Ilpo Kojola).
Susiemme määrä vuoden 2003 lopussa oli arviolta 150 sutta.
RKTL arvioi 16.6.2004 julkistamassaan
tiedotteessa susien vähimmäismääräksi vuoden 2003 lopussa maassamme
150 sutta. Susipentueita oli syntynyt 13 -14, ja niissä oli yhteensä
45 - 55 pentua. Susikanta keskittyi itäisen Suomen kannanhoitoalueelle,
mutta yksi pesintä todettiin myös keskisen Suomen kannanhoitoalueella.
Susiemme määrä syyskuussa vuonna 2004 oli arviolta 180 sutta.
RKTL arvioi susiemme määrän ennen suden metsästyskautta 1.10.2004 - 31.3.2005 seuraavasti:
Poroalue:
Kainuu 5-10 sutta
Lappi 5-10
Oulu 2-5
Poroalueen eteläpuoli:
Kainuu 30-40
Kymi 25-30
Pohjois-Karjala 65-70
Muu Suomi 35-40
RKTL ilmoittaa nykyisin lukumääräarvion ylärajaksi vaihteluvälien keskikohtien summan,
josta saadaan noin 180 sutta.
Susiemme määrä vuoden 2004 lopussa oli arviolta 185 - 200 sutta.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos julkaisi 19.8.2005 arvionsa susiemme
määrästä vuoden 2004 lopulle. Suomessa arvioitiin elelleen vuoden 2004 loppupuolella
noin 185 - 200 sutta. Arvio pohjautuu havaittujen pesintöjen määrään sekä tutkimustietoon
pentuekoosta ja kannan rakenteesta. Susikanta on runsastunut niin, että
vähimmäiskanta-arvio (185) on lähes kaksinkertainen vuoden 1998 arvioon (95) verrattuna.
Suomessa todettiin 16 suden pesintää vuonna 2004. Pesinnät keskittyivät Kainuuseen
ja Pohjois-Karjalaan. Pesäpaikan sijainnin perusteella Kainuussa oli neljä pesintää,
Pohjois-Karjalassa kuusi. Kaksi pesintää todettiin Pohjois-Savon riistanhoitopiirissä.
Etelä-Savon ja Kymen alueella oli yhteensä vähintään kaksi pesintää. Läntisimmät
pesinnät todettiin Ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Keski-Suomen riistanhoitopiireissä.
Kaiken kaikkiaan Suomen susikannassa oli arviolta 65 - 70 Suomessa syntynyttä pentua.
Mainitun 16 pesinnän lisäksi itärajalla liikuskeli Suomen puolella viisi pentuetta,
joiden arvioitiin syntyneen Venäjällä.
Susiemme määrä vuoden 2005 lopussa oli arviolta 205 - 215 sutta.
Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 205 – 215 sutta. Susien esiintyminen
painottui Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, joiden alueella oli lähes 60 % Suomen
susikannasta. Susipentueita arvioitiin syntyneen 20, joista itäisen Suomen
kannanhoitoalueella kymmenen, Sisä-Suomessa viisi ja läntisen Suomen
kannanhoitoalueella neljä. Itäisen Suomen kannanhoitoalueella tavattiin 6 – 7
pentuetta, joiden arvioitiin syntyneen Venäjän puolella.
Susikannassa oli vuoden 2005 lopulla noin 70 – 80 pentua.
(Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos. Julkaistu 7.8.2006).
Susiemme määrä vuoden 2006 lopussa oli arviolta 250 - 270 sutta.
Suomessa eleli vuoden 2006 lopussa arviolta 250 - 270 sutta.
Suomessa syntyneiden susipentueiden määrä oli 25.
Susien esiintyminen painottui Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, joiden alueella
oli 55 % Suomen susikannasta.
(Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos 4.7.2007).
Lähteinä:
Tunturisuden Susisivut
Erkki Pulliaisen teokset
RKTL
Wolves of the World
Suurpedot.fi-sivut
|
|
|