Juhlat
Suomi Suomi 100 vuotta 2017

Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta kuluvana vuonna 2017. Monenlainen, koko vuoden kestävä juhlinta huipentuu itsenäisyyspäivän viikkoon 30.11. - 6.12.2017 ja luonnollisestikin itse itsenäisyyspäivään.

Katkelmia, palasia ja sirpaleita Suomen satavuotiselta taipaleelta: kauneimmista sotilasmarsseista ja Albert Edelfeltistä heinänteon historiaan ja kansallisiin juhlapäiviimme. Valikosta ylhäältä voit siirtyä eri aiheiden äärelle - katseltuasi ensiksi tämän sivun.

Runebergintorttu

Runebergintorttu

Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. Suomenruotsalaiset ovat tuoneet oman, painavan osuutensa itsenäisen Suomen hyväksi. Yksi suurimmista suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin luojista oli Johan Ludvig Runeberg (1804 - 1877).

Runebergin päivä on vanhimpia kansallisia merkkipäiviämme. Sitä vietetään kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä 5.2. - Runebergin tunnetuin ja arvostetuin työ on Suomen sodasta (1808 - 1809) kertova runokokoelma Vänrikki Stoolin tarinat. Runebergin muistoksi ja kunniaksi mutustelemme runebergintorttuja.

Talven valtaa

Teitä riittää

Suomen koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä. Siinä ovat mukana kaikki maantiet, yksityistiet, kujat ja kadut. Tietä riittää siten 11 kertaa koko maapallon ympäri.

Talven valtaa

Suomi on metsien maa

Suomi on elänyt ja luonut vaurauttaan metsistään. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä sijaitsevan Suomen pinta-alasta 71,6 prosettia on metsää. Hehtaareina se on 26,3 miljoonaa hehtaaria.
Jean Sibelius

Sauna, Sibelius ja sisu

Syvintä suomalaisuutta edustavat sauna, Sibelius ja sisu.

Jean Sibelius (1865 - 1957) on Suomen kansallissäveltäjä. Hän on säveltänyt sinfonioita, sinfonisia runoja ja viulukonserton. Sibelius on myös kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin säveltäjämme. Suomessa Sibeliuksen töistä parhaiten tunnettu lienee Finlandia-hymni. Sibeliuksen syntymäpäivä 8. joulukuuta on nimetty myös suomalaisen musiikin päiväksi. Sibeliuksen sävellystuotannossa joululauluilla on erityisasema, sillä ne on sijoitettu hänen sävellysluettelossaan opusnumeroon yksi. Sibelius sävelsi viisi joululaulua ja ne ovat: Joulupukki kolkuttaa, Jo on joulu täällä, Jo joutuu ilta, En etsi valtaa, loistoa, sekä On hanget korkeat, nietokset.

Finlandia Tunturisuden Finlandiasivu
Finlandia Tunturisuden sivulla Sibeliuksen joululaulut


Helsinki

Kaupunkilaisia suomalaisista on 40 prosenttia

Suomalaisista 40 prosenttia asuu kaupungeissa. Kuvassa yllä on Suomen pääkaupunki Helsinki ja siellä oli vuoden 2016 lopussa 635 591 asukasta. Helsingissä asuu siten 11 % Suomen väestöstä alueella, joka on 0,07 % Suomen pinta-alasta.

Lähteitä
Talouselämä 30.5.2016: Suomalaiset asuvat kaupungissa muuta Eurooppaa vähemmän
Soininvaara: Melkein kaikki asuvat Kaupunki-Suomessa
*Tilastotietoja: Wikipedia
Auringonlasku
Suomi on järvien maa

Auringonlasku illanruskoineen kauniin kesäisen järven yllä. Suomesta löytyy 187 888 järveä ja niistä vähintään hehtaarin suuruisia on 56 000.
Suomalaiset seuraavat innokkaasti luontoa ja säätä

Suomalaisten on pitänyt Pohjan perillä, haastavissa luonnonoloissa seurata luontoa ja sääilmiöitä hyvin tarkkaan. Kuvan auringonlaskusta on ennen muinoin tiedetty tarkoin se, millaista säätä oli tulossa seuraavaksi päiväksi.

Juhannustapahtumat 2016 Sään seurantaa kansanperinteessä
Aitta

Aitat ovat osa katoavaa maalaisromantiikkaa

Aitat ovat syvällinen osa suomalaista kulttuuria. Ne ovat tulleet kaikille tutuiksi jos ei muuten, niin ainakin Suomi-filmin elokuvista.

Aitoilla on ollut maatiloilla tärkeä paikkansa, niihin on varastoitu paitsi vuoden viljasato, myös monenlaista muuta tärkeää tarvekalua ja esinettä. Entisinä aikoina maatilat olivat hyvin pitkälle omavaraisia, aittojen suoman turvan avulla selvittiin pitkästä talvesta.

Nykyisin vanhat aitat sijoillaan vakaina seisoessaan ovat pysyvä, kulttuurihistoriallinen muisto menneiden sukupolvien työstä ja uurastuksesta, jonka perustoille meidän aikamme hyvinvointi on tehty. Onhan aitoilla tänäkin päivänä monenlaista käyttöäkin varastoina, kesän nukkumapaikkoina - tai vaikkapa paikallismuseoina ja taidegallerioina, sekä kauppapaikkoinakin, kuten lahja- ja taidetavaraliikkeinä. Tärkeitä aitat ja muut vanhan pihapiirin rakennukset ovat myös tontuille. Mikäpä voisi olla ihanampi ja rakkaampi asuinpaikka tontuille, kuin vanha, jykevä aitta.


Ruisleivät

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ruisleivistä - Copyright © Saija Lehto


Rakkaus ruisleipään

Erilaisten leipien, sekaleipien, hiivaleipien ja mausteleipien lajivalikoima on menneiltä ajoilta runsastunut tavattomasti, mutta siltikin ruisleipä on säilyttänyt erityisasemansa suomalaisten parissa. Ruisleipä on osa syvintä suomalaisuutta. Muuttipa suomalainen kuinka kauas valtamerten taakse hyvänsä, niin sielläkin hän kaipaa ruisleipää.

Ruisleivät

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva suklaalevystä - Copyright © Helen Penjam


Rakkaus suklaaseen

Lisäyksenä on pakko mainita, että useimmat suomalaiset kaipaavat valtamerten takana myös Fazerin Sinistä, toista suomalaisten sydäntä ja sielua liikuttavaa, supisuomalaista makuelämystä.


KESÄPÄIVÄ KANGASALLA - Pirkanmaan maakuntalaulu. sävel G. Linsén - sanat Z. Topelius - käännös: P. J. Hannikainen.

1. Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen;
niin kauas kuin silmään siintää, nään järviä lahtineen.
Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee,
:,: ja Roineen armaiset aallot sen rantoa hyväelee. :,:

2. Kuin lemmikin sulosilmä, niin kirkas, niin sininen,
on välkkyvä Vesijärvi, mi hiljalleen keinuen
tuoll' hiipivi heidän luokseen ja satoja saariaan.
:,: Niin helläst' tuuditteleepi kuin emonen lapsiaan. :,:

3. Vaan ympäri lehtorantain on hongikko mietteissään
ja vanhuksen lailla katsoo kuin lapset lyö leikkiään.
Ja peltojen laihot heitä ne tervehtii aaltoillen,
:,: ja niityn kukkivat nurmet luo tuoksuja tuulehen. :,:

4. Mik' aarre, oi köyhä Suomi, ois sulosi vertainen!
Tuon järvies sinivälkkeen, tuon hopeisen kultaisen!
Jos murhe tai riemu nostaa tääll' lauluhun säveleet,
:,: niiss' ainiaan kuvastuupi nää kirkkahan-sinervät veet. :,:

5. Mä vain olen lintu pieni ja siipeni heikot on;
vaan oisinko uljas kotka, niin nousisin lentohon,
ja nousisin taivoon asti luo Jumalan istuimen
:,: ja nöyrin, hartahin mielin näin laulaisin rukoillen: :,:

6. Oi taivahan pyhä Herra, sä Isämme armias!
Ah kuink' on sun maasi kaunis, kuink' ihana taivahas!
Sä järveimme säihkyellä suo lempemme tulta vaan.
:,: Oi Herra intoa anna ain maatamme rakastamaan. :,:


Zacharias Topelius - (1818 - 1898) - Mä oksalla ylimmällä

Kesäpäivä Kangasalla-runo sai syntynsä Aminoffien Franssilan talossa Vesijärven rannalla kesäkuun 20. päivänä 1853. Suomen kansan satusetä - suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori Sakari Topelius hurmioitui, ihailtuaan Haralan harjulta avautuvaa suurenmoista maisemaa. Haralan harjun tunnemme nykyisin Harjulan seljänteenä. Topeliuksen seurassa olivat talon tytär Emilie Aminoff, ja varmaankin säädyllisyyden vuoksi "vahtina" oli naapurin isäntä. Tällä paikalla on nykyisin näkötorni.

Alunalkaen laulun sanat, eli runo julkaistiin Topeliuksen runokokoelmassa Ljungblommor (Kanervankukkia) vuonna 1854. Siinä runon nimenä oli Sylvian laulu n:o 3, sittemmin se sai nimekseen Kesäpäivä Kangasalla. Sylviarunoja kokoelmassa oli yhteensä kymmenen, tunnetuimpana niistä Sylvian joululaulu.

Kymmenen vuotta myöhemmin samalla paikalla Harjulan seljänteellä kävi kahden saksalaisen tulkkina Gabriel Linsén. Hänkin ihastui niin näkemäänsä, että sävelsi Topeliuksen runon seuraavana talvena Kevätyhdistyksen naiskuorolle ja sovitti sen myös sekakuorolle.

Jack Witikka ohjasi aiheesta vuonna 1955 elokuvankin, Mä oksalla ylimmällä. Pirkanmaan maakuntalauluksi Kesäpäivä Kangasalla valittiin vuonna 1995.


Yli sadan vuoden ajan Kangasala, hopeavöin hohtelevine Längelmävesineen ja Roineen armaisine aaltoineen on edustanut suomalaiskansallisen, idyllisen ja romanttisen ihannemaiseman suurinta kauneutta. Kesäpäivä Kangasalla on kohottava ylistyshymni Suomen suviselle luonnolle. Vaikka se onkin puhdas romantiikan ajan lyyrinen runo, siitä huokuu myös topeliaaninen isänmaallisuus ja isänmaan rakkaus.

Aleksis Kivi - (10.10.1834 - 31.12.1872)

Aleksis Kivi (syntyjään Alexis Stenvall) on Suomen kansalliskirjailija. Kivi oli ensimmäinen huomattavaa menestystä saavuttanut suomeksi kirjoittanut suomalainen kirjailija, joten häntä voidaan pitää suomalaisen kirjallisuuden isänä.

Samalla Kivi on myös ensimmäinen, alkuperäinen ja väkevä runoilijapersoonallisuus suomalaisessa kirjallisuudessa - mies, joka muistetaan myös ihmisenä kirjojensa takaa. Hän myös ensimmäisenä suomalaisena proosatyylin mestarina houkutteli kielestämme esiin uusia poljennollisia ja maalauksellisia arvoja. Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisemassa Novellikirjastossa.
Olavinlinna
Olavinlinna - kesää kauneimmillaan

Olavinlinna on Savonlinnan ja koko maakunnan tärkein nähtävyys. Kun Pyhän Olavin linnaa vuonna 1475 alettiin rakentaa, päätti linnan perustaja, tanskalaissyntyinen ritari Erik Akselinpoika Tott rakennuttaa mahtavan linnoituksen strategisesti tärkeän Savon alueen turvaksi. Linnan tehtävänä oli torjua idästä tulevat venäläisten hyökkäykset ja täten varmistaa Savon seudun herruuden säilyminen Ruotsin kruunulla. Olavinlinnan historia onkin sekoitus keskiajan miekan kalsketta, tykin jylinää ja arkisia askareita linnan jykevien muurien suojissa.

Ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin Olavinlinnassa kesällä 1912. Kun maailmalla mainetta niittänyt taiteilija Aino Ackté kävi 1907 Olavinlinnassa järjestetyssä isänmaallisessa juhlatilaisuudessa, hän oivalsi heti kuinka verrattomat puitteet vuonna 1475 rakennettu linna tarjoaisi oopperajuhlille. "Yliluonnollisen ihanan järvimaiseman" keskellä kohoava romanttinen linna vetoaisi hänen mielestään keneen tahansa ja olisi siksi ihanteellinen näyttämö kukoistukseen puhkeamassa olleen Suomen säveltaiteen esittelemiseksi. Nykyään Olavinlinnan katsomo on katettu ja istumapaikkoja on 2 264 kpl. (Savonlinnan Oopperajuhlat)
Olavinlinna ja Savonlinnan Oopperajuhlat 2017

Savonlinnan Oopperajuhlat 7.7. - 4.8.2017. Oopperajuhlien avajaisviikonloppuna juhlitaan 100-vuotiasta Suomea. Juhlavuoden kunniaksi vierailijatalot ovat nimekkäitä.

Juhannustapahtumat 2016 Savonlinnan Oopperajuhlat 2017
Talven valtaa
Talven valtaa - talvea kauneimmillaan

Vaikka emme eläkään ihan arktisissa oloissa, niin siltikin Suomi on yksi arktisen alueen kahdeksasta valtiosta.
Osa Suomesta, Lappi, sijaitsee pohjoisen napapiirin pohjoispuolella ja siten Suomi on myös arktinen valtio. Suomi on tiiviisti mukana erilaisissa Arktikseen liittyvissä taloudellisissa ja tutkimuksellisissa kehityshankkeissa, projekteissa ja yhteistyökuvioissa.

Juhannustapahtumat 2016 Arktis
*** tunturisusi.com linkit ***