Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Eric Ellingson

PÖLLÖT (Strigidae)

Pöllöt (Strigidae) on lintuheimo, joka kuuluu pöllölintujen (Strigiformes) lahkoon. Pöllöjen heimoon kuuluu 220 lajia 26 suvussa.

Salaperäisten elintapojensa, yöllisten huhuilujensa ja ihmismäisen naamansa vuoksi pöllöt ovat herättäneet aina kunnioitusta. Niitä pidetään viisaudenkin symboleina.

Elintavoiltaan pöllöt muistuttavat jossain määrin petolintuja, sillä molemmat syövät lihaa ja pyydystävät ravinnokseen eläviä lintuja sekä pikkunisäkkäitä. Pöllöt eivät kuitenkaan ole sukua petolinnuille, vaan niiden lähimmät sukulaiset ovat kehrääjälinnuissa (Caprimulgiformes).

Pöllöillä on suuri, pyöreä pää ja pyöreä naamakiehkura. Suuret silmät katsovat kumpikin suoraan eteenpäin. Muuten kapeaa näkökenttää laajentaa pään suuri kääntyvyys. Lyhyt nokka on osaksi kankeiden, eteenpäin sojottavien höyhensukasten peitossa.

Höyhenpuku on tuuhea ja pehmeä. Myös koivet ja varpaat ovat höyhenpeitteiset. Uloimman varpaan pöllöt voivat kääntää joko eteen- tai taaksepäin. Luonteenomainen, anatominen piirre on korvien epäsymmetrinen sijainti päässä, joka helpottaa saaliin paikantamista.

Pöllöjen siivet ovat leveät ja pyöreäpäiset. Niiden iskut ovat täysin äänettömiä. Useimmat lajit ovat aktiivisia hämärissä ja pimeällä, eräät myös päivällä. Sukupuolet ovat yleensä samannäköiset.

Monien lajien soidinhuuto on huhuileva. Talvisin pöllöt voivat hakeutua ihmisasutuksen tuntumaan. Pöllöt eivät yleensä rakenna omaa pesää, vaan pesivät muiden lintujen vanhoissa pesissä, puunkoloissa, pöntöissä tai maassa.

Suomessa pesiviä pöllölajeja ovat helmipöllö, varpuspöllö, huuhkaja, hiiripöllö, lehtopöllö, viirupöllö, lapinpöllö, sarvipöllö, suopöllö ja joinakin vuosina tunturipöllö. Harhailijoina meillä on tavattu kyläpöllönen ja minervanpöllö.

Suopöllö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Dario Sanches

Suopöllö (Asio flammeus)

Suomessa elää kymmenen pöllölajia, yksi niistä on suopöllö. Lähes kaikki pöllölajit ovat rakenteellisesti samankaltaisia. Näkyvin poikkeama pöllöillä verrattuna muihin lintulajeihin on se, että pöllön silmät ovat suuntautuneet eteenpäin, ihan kuin ihmisellä. Tämä ominaisuus tekee kaikista pöllöistä, niin suopöllöstäkin, inhimillisen ja viisaan näköisen.

Tuntomerkkejä

Muista pöllöistä suopöllö eroaa hoikkuutensa ja pitkäsiipisyytensä perusteella. Suopöllö on keskisuuri pöllö, jolla on pitkulainen ruumis, pieni pää ja hyvin pitkät siivet. Suopöllön pituus on noin 37 - 39 cm. Siipien kärkiväli on 95 - 110 cm. Aikuinen suopöllö painaa noin 350 grammaa.

Yleisväriltään suopöllö on ruosteenkeltainen ja tummajuovainen. Sen siivet ovat alta valkeahkot ja niiden taipeissa on mustat täplät. Selkäpuolella on hyvä suojaväri, maanruskea täplitys. Rinta on selvästi pitkittäisviiruinen, mutta muuten lintu on alapuolelta huomiotaherättävän vaalea ja siinä on ainoastaan muutamia tummia pitkittäisviiruja.

Naamakiehkura on selväpiirteinen ja vaalea, vaikkakin silmien läheltä musta. Silmät ovat suurehkot ja niiden iiris on messinginkeltainen. Silmiä ympäröi joka puolelta musta alue.

Lennossa suopöllön erona sarvipöllöön ovat tummat siipien kärjet, vaalea siiven takareuna ja harva pyrstön poikkijuovitus. Jalkahöyhenet ovat kellanruskeat.

Suopöllön istuma-asento on usein vähemmän pysty, kuin muiden pöllöjen. Kun lajin siivet ovat lisäksi hyvin pitkät ja se istuessaan hiukan riiputtaa niitä, muodostuu istuvan suopöllön sivukuva usein suurista siivistä ja niiden jatkeena näkyvästä päästä.

Suopöllö
Suopöllö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/Dan Dzurisin

Äänet

Suopöllö on ääniltään hyvin hiljainen lintu, etenkin pesimäkauden ulkopuolella. Soitimella koiras puhkuu ontosti ja matalasti, kuin hengästynyt höyryveturi: "Puh-puh-puh-puh-puh, puh-puh-puh-puh-puh..." Hyvissä olosuhteissa koiraan puhkuilu kuuluu noin kilometrin päähän, mutta tuulisella säällä vain muutamia satoja metrejä. Useimmiten koiras huutaa soidinhuutoaan lennossa, mutta se voi huutaa myös istuessaan.

Suopöllö

Suopöllö. - Kuva Copyright © caroline legg - Creative Commons.

Maassa soidinta seuraava naaras vastaa soivalle koiraalle vähän venähtävällä "uääh"-huudolla. Vaaran uhatessa pesää emot varoittelevat "jäu, jäuu" ja käheän haukkuvasti "vräh, vräh". Siipirikkoa näyttelevä tai joskus myös pesältä pois lentävä lintu ääntelee pitkiä, vaikertavia viserryssarjoja.
Suopöllö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Hilary Chambers


Suopöllö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/winnu

Saalistus

Ravintona ovat pääasiassa pikkujyrsijät, eniten suopöllö saalistaa peltomyyriä. Ravintona ovat myös erityisesti syksyllä päästäiset ja linnut, sekä myös kovakuoriaiset.

Pesimäaikana suopöllö on aktiivinen myös päivällä, muutoin se on enemmän hämärälintu. Vilkkaimmin se on liikkeellä illalla ja aamulla. Se saalistaa matalalla aukion yllä vaappuen ja lekutellen, silloin tällöin mättäälle, kivelle tai aidantolpalle laskeutuen.

Pesintä

Suopöllö pesii koko maassa soilla, rantaniityillä ja hyvinä myyrävuosina myös viljelysmailla sekä poikkeuksellisesti merensaaristossa. Esiintyminen ja pesiminen on kuitenkin pikkunisäkästilanteesta riippuen hyvin vaihtelevaa.

Pesä on syvennys maassa varpujen tai näreen suojassa. Se on muiden pöllöjen pesistä poiketen vuorattu heinillä. Touko-kesäkuussa suopöllö munii 4 - 6, mutta hyvinä myyrävuosina jopa 14 valkoista munaa, joita naaras hautoo 24 - 28 vrk.

Naaras ruokkii poikasia koiraan tuomalla ravinnolla. Poikaset jättävät pesän 12 - 17 vrk:n vanhoina ja oppivat lentämään noin 35 vrk:n ikäisinä. Pesyeitä on yleensä vain yksi, mutta hyvinä myyrävuosina naaras voi munia toisenkin.

Koiras esittää keväisin näyttävää soidinlentoa. Se kohoaa jäykin siiveniskuin, välillä liidellen, hyvin korkealle. Sieltä se syöksyy yhtäkkiä, ilman ennakkovaroitusta alas. Syöksyessään lintu heittelehtii holtittomasti puolelta toiselle, samalla läiskyttäen siipiään yhteen vatsan alla, niin että syntyy käsientaputusta muistuttava ääni. Se voi syöksyä myös siivet supussa pitkänkin matkan. Lähellä maanpintaa suopöllö kaartaa taas takaisin ylös ja toistaa saman näytelmän. Tällainen soidin voi jatkua yhtäjaksoisesti puolikin tuntia.

Suopöllö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/winnu

Levinneisyys ja muutto

Suopöllöjä tavataan Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Havaijilta, Karibialta, Galapagos-saarilta, Aasiasta ja Euroopasta.

Suomessa suopöllöjä on pesimäkaudella keskimäärin 5 000 paria. Yleisin laji on Pohjanmaan soilla ja lakeuksilla. Eteläisessä Suomessa laji on harvinainen. Suomesta suopöllöt lentävät talviksi Etelä-Eurooppaan. Pieni osa talvehtii myös meillä. Syksyllä muutto on voimakkainta syys-lokakuussa, mutta viimeiset lähtevät talvea pakoon vasta vuodenvaihteen tienoilla. Suomeen suopöllöt saapuvat keväällä, pääasiassa öisin, huhti-toukokuussa, mutta joskus jo maaliskuun puolella.

Suopöllö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Dan Dzurisin


Lähteet
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Pöllöt