Tunturisuden sivut
Suopöllö
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylinnä Copyright © Flickr/Minette Layne
*Kuva yllä Copyright © Flickr/Dario Sanches


Suopöllö (Asio flammeus)

Suomessa elää kymmenen pöllölajia, yksi niistä on suopöllö. Lähes kaikki pöllölajit ovat rakenteellisesti samankaltaisia. Näkyvin poikkeama pöllöillä verrattuna muihin lintulajeihin on se, että pöllön silmät ovat suuntautuneet eteenpäin, ihan kuin ihmisellä. Tämä ominaisuus tekee kaikista pöllöistä, niin suopöllöstäkin, inhimillisen ja viisaan näköisen.

Tuntomerkkejä

Muista pöllöistä suopöllö eroaa hoikkuutensa ja pitkäsiipisyytensä perusteella. Suopöllö on keskisuuri pöllö, jolla on pitkulainen ruumis, pieni pää ja hyvin pitkät siivet. Suopöllön pituus on noin 37 - 39 cm. Siipien kärkiväli on 95 - 110 cm. Aikuinen suopöllö painaa noin 350 grammaa.

Yleisväriltään suopöllö on ruosteenkeltainen ja tummajuovainen. Sen siivet ovat alta valkeahkot ja niiden taipeissa on mustat täplät. Selkäpuolella on hyvä suojaväri, maanruskea täplitys. Rinta on selvästi pitkittäisviiruinen, mutta muuten lintu on alapuolelta huomiotaherättävän vaalea ja siinä on ainoastaan muutamia tummia pitkittäisviiruja.

Naamakiehkura on selväpiirteinen ja vaalea, vaikkakin silmien läheltä musta. Silmät ovat suurehkot ja niiden iiris on messinginkeltainen. Silmiä ympäröi joka puolelta musta alue.

Lennossa suopöllön erona sarvipöllöön ovat tummat siipien kärjet, vaalea siiven takareuna ja harva pyrstön poikkijuovitus. Jalkahöyhenet ovat kellanruskeat.

Suopöllön istuma-asento on usein vähemmän pysty, kuin muiden pöllöjen. Kun lajin siivet ovat lisäksi hyvin pitkät ja se istuessaan hiukan riiputtaa niitä, muodostuu istuvan suopöllön sivukuva usein suurista siivistä ja niiden jatkeena näkyvästä päästä.

Saalistus

Ravintona ovat pääasiassa pikkujyrsijät, eniten suopöllö saalistaa peltomyyriä. Ravintona ovat myös erityisesti syksyllä päästäiset ja linnut, sekä myös kovakuoriaiset.

Pesimäaikana suopöllö on aktiivinen myös päivällä, muutoin se on enemmän hämärälintu. Vilkkaimmin se on liikkeellä illalla ja aamulla. Se saalistaa matalalla aukion yllä vaappuen ja lekutellen, silloin tällöin mättäälle, kivelle tai aidantolpalle laskeutuen.

Pesintä

Suopöllö pesii koko maassa soilla, rantaniityillä ja hyvinä myyrävuosina myös viljelysmailla sekä poikkeuksellisesti merensaaristossa. Esiintyminen ja pesiminen on kuitenkin pikkunisäkästilanteesta riippuen hyvin vaihtelevaa.

Pesä on syvennys maassa varpujen tai näreen suojassa. Se on muiden pöllöjen pesistä poiketen vuorattu heinillä. Touko-kesäkuussa suopöllö munii 4 - 6, mutta hyvinä myyrävuosina jopa 14 valkoista munaa, joita naaras hautoo 24 - 28 vrk.

Naaras ruokkii poikasia koiraan tuomalla ravinnolla. Poikaset jättävät pesän 12 - 17 vrk:n vanhoina ja oppivat lentämään noin 35 vrk:n ikäisinä. Pesyeitä on yleensä vain yksi, mutta hyvinä myyrävuosina naaras voi munia toisenkin.

Koiras esittää keväisin näyttävää soidinlentoa. Se kohoaa jäykin siiveniskuin, välillä liidellen, hyvin korkealle. Sieltä se syöksyy yhtäkkiä, ilman ennakkovaroitusta alas. Syöksyessään lintu heittelehtii holtittomasti puolelta toiselle, samalla läiskyttäen siipiään yhteen vatsan alla, niin että syntyy käsientaputusta muistuttava ääni. Se voi syöksyä myös siivet supussa pitkänkin matkan. Lähellä maanpintaa suopöllö kaartaa taas takaisin ylös ja toistaa saman näytelmän. Tällainen soidin voi jatkua yhtäjaksoisesti puolikin tuntia.
Suopöllö Suopöllö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/Dan Dzurisin


Äänet

Suopöllö on ääniltään hyvin hiljainen lintu, etenkin pesimäkauden ulkopuolella. Soitimella koiras puhkuu ontosti ja matalasti, kuin hengästynyt höyryveturi: "Puh-puh-puh-puh-puh, puh-puh-puh-puh-puh..." Hyvissä olosuhteissa koiraan puhkuilu kuuluu noin kilometrin päähän, mutta tuulisella säällä vain muutamia satoja metrejä. Useimmiten koiras huutaa soidinhuutoaan lennossa, mutta se voi huutaa myös istuessaan.

Maassa soidinta seuraava naaras vastaa soivalle koiraalle vähän venähtävällä "uääh"-huudolla. Vaaran uhatessa pesää emot varoittelevat "jäu, jäuu" ja käheän haukkuvasti "vräh, vräh". Siipirikkoa näyttelevä tai joskus myös pesältä pois lentävä lintu ääntelee pitkiä, vaikertavia viserryssarjoja.

Suopöllö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Ómar Runólfsson


Suopöllö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Hilary Chambers


Suopöllö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/winnu


Suopöllö Suopöllö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat vasemmalla Copyright © Flickr/winnu


Levinneisyys ja muutto

Suopöllöjä tavataan Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Havaijilta, Karibialta, Galapagos-saarilta, Aasiasta ja Euroopasta.

Suomessa suopöllöjä on pesimäkaudella keskimäärin 5 000 paria. Yleisin laji on Pohjanmaan soilla ja lakeuksilla. Eteläisessä Suomessa laji on harvinainen. Suomesta suopöllöt lentävät talviksi Etelä-Eurooppaan. Pieni osa talvehtii myös meillä. Syksyllä muutto on voimakkainta syys-lokakuussa, mutta viimeiset lähtevät talvea pakoon vasta vuodenvaihteen tienoilla. Suomeen suopöllöt saapuvat keväällä, pääasiassa öisin, huhti-toukokuussa, mutta joskus jo maaliskuun puolella.

Lähteet

Pekka Helo - Yön linnut - kirja Suomen pöllöistä
Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut
Uusi suuri eläinkirja - Linnut - WSOY
Suomen lintuatlas
Suopöllö
Suopöllö Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Dan Dzurisin
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***