Elinympäristöt
Puiden onkalot, maakuopat, luolat,
hylätyt rakennukset ja autiot pihapiirit houkuttelevat supeja puoleensa.
Ne hakeutuvat mieluusti ihmisen lähettyville, sillä ne ovat
tottuneet siihen, että niille sopivaa ruokaa löytyy juuri ihmisten
jäljiltä. Supeja pidetään älykkäinä siksi, että ne niin hyvin
osaavat hyödyntää ihmisen niille tarjoamia mahdollisuuksia.
Hyvin sopeutuvaisia eläimiä ne myös varmasti ovat.
Vaikka supeja nykyisin liikkuu jo suorastaan kaupungeissakin,
jopa suurkaupunkien keskustoissa -
elävät ne edelleen myös kosteilla metsäalueilla, villissä luonnossa.
Veden läheisyys supille on kuitenkin sen elämässä välttämätöntä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Copyright
Novil Ariandis
Levinneisyys
Supeja elää eteläisessä Kanadassa, USA:ssa ja Keski-Amerikassa.
Niitä on ihmisten toimin siirretty asumaan myös esimerkiksi Venäjälle
ja Euroopassa niitä elää Saksassakin. Joissakin tapauksissa supit ovat eläintarhoista
karanneiden supien jälkeläisiä ja luontoon päästyään ne
levittäytyvät nopeasti. Kartalla punaisella värillä merkitty luontaiset asuinseudut -
sinisellä ne alueet, jonne istutettu.
Talvisin pitkiäkin unia
Talvella supit eivät vaivu horrokseen,
mutta erityisen kylminä talvina ne voivat nukkua pitkiä aikoja vetäytyen pesäänsä.
Nukkumisen aikana supin elintoiminnot ovat normaalit ja tämä merkitsee
sitä, että eläin kuluttaa energiaa paljon enemmän, kuin horrostava eläin.
Tällaisen talviunen aikana supi voikin menettää jopa 50 % painostaan.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Tambako The Jaguar
Rosvon naamari
Supin tunnistaa helpoiten sen erikoisesta
kasvokuvioinnista - sillä on turkissaan silmien ympärillä mustaa,
ikäänkuin se olisi laittanut päähänsä rosvon naamarin. Ikäänkuin
samaa tyyliä turkkipuvussa on supin pitkä ja tuuhea häntä, jossa on rivissä 4 - 10
raitaa ympäri hännän.
Supin turkin
värit vaihtelevat - se voi olla harmaa, ruskeampi tai musta - riippuen myös
asuinympäristöstä. Yleinen väri pitkäkarvaisella
turkilla on kellanharmaa ja samalla mustansekainen.
Ravinto
Yöllä liikkuessaan supit syövät miltei kaikkea mahdollista,
mitä löytävät.
Niiden ruokavalioon kuuluvat esimerkiksi marjat,
hyönteiset, kuten lihavat heinäsirkat ja kovakuoriaiset sekä pienet eläimet.
Lintuja, niiden munia ja poikasia ne
syövät niin paljon, kuin vain kiinni saavat. Muinoin, kanatarhojen aikaan, supi
oli säännöllinen vierailija kanatarhoissa, joissa se jätti jälkeensä kaamean hävityksen.
Vesistä supi pyydystää kaloja, rapuja ja ostereita, jotka se taitavasti
osaa avata.
Maissipellolta pesukarhut napostelevat
suihinsa nuoret, pehmeät maissintähkät - puutarhoista maistuvat kaikkinaiset
hedelmät, ja pesukarhut kyllä osaavat valita hedelmistäkin vain parhaat ja kypsimmät.
Ihmisten lähipiirissä ne tonkivat
roskista ja kaatopaikoilta löytyviä ruoanjätteitä. Näissä puuhissaan ne ovat
usein ihan ihmisten riesana, kumotessaan öisin kovalla kolinalla jäteastioita
ja tunkiessaan kaikkiin mahdollisiin varastoihin ja autotalleihinkin
pöyhimään jokaisen nurkan ja komeron, johon vain suinkin pääsevät.
Näissä askareissa niille on kovasti hyötyä taitavista käsistään.
Elinikä
Supi voi saavuttaa luonnossa 12 vuoden iän. Tämä ei kuitenkaan
ole tavallista, sillä monet vaarat uhkaavat supeja jo niiden ensihetkistä lähtien.
Niinpä useimmat supit kuolevat jo alle kahden vuoden iässä -
joko aliravitsemukseen taikka yleisimpään kuolinsyyhyn, jonka aiheuttaa ihminen.
Supeja metsästetään ansoin ja ampuen ja niitä jää runsaasti liikenteessä
autojen alle. Jos supi selviää hengissä parista ensimmäisestä, kriittisestä
elinvuodestaan - elää se keskimäärin 4 - 5 vuotta. Vankeudessa supi on elänyt
21 vuotta.
Turkki ja liha
Supin turkki on kautta aikain ollut arvokasta
kauppatavaraa. Siksi supia on kasvatettu myös turkistarhaeläimenä.
Supin lihaakin syödään.
David "Davy" Crockett (17.8.1786-6.3.1836) VILLIEN RAJASEUTUJEN KUNINGAS
Davy Crockett, villien rajaseutujen kuningas eli erämaan kuningas, ("King of the Wild Frontier"), pesukarhulakki päässään ja hirvennahkavaatteet yllään,
on yksi Lännen elämää suuremmista legendoista. Useimmat häneen liitetyt tarinat ovat mielikuvituksen tuotetta, mutta se ei ollenkaan ole vähentänyt hänen suunnatonta
kansansuosiotaan, jota hän jo elinaikanaan nautti. Ovat toki monet häneen liitetyt tarinat tosiakin.
Siihen, että miksi Davy Crockett edelleen, yli sata vuotta kuolemansa jälkeen - säilytti suosionsa ja kasvattikin sitä hurjasti, antoi apuaan Walt Disney.
Hän tuotti vuosina 1954 - 1956 5-osaisen mini-televisiosarjan "Davy Crockett", josta tuli suurmenestys. Tuhannet pikkupojat halusivat pukeutua tämän jälkeen
Davyn tavoin pesukarhuturkislakkiin - ja eläytyä leikeissään hänen seikkailuihinsa. Ensimmäisten kuukausien aikana, tämän tv-sarjan tultua julki,
myytiin faneille erilaista Davy Crockett-tavaraa yli 100 miljoonan dollarin edestä - satoina erilaisina tuotteina.