|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/Anders Illum *Arktinen susi alla Copyright lasombraenlapared SUSI JA LAINSÄÄDÄNTÖ - kansainväliset sopimukset Biodiversiteettisopimus (UNCEP, Rio de Janeiro 1992) Luonnossa korostetaan biologisen monimuotoisuuden säilymistä. Riistanhoidossa ja metsästyksessä tulee varmistaa eliölajien suotuisan suojelutason säilyminen niiden luontaisilla levinneisyysalueilla. Bernin sopimus Yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta, joka kohdistuu ensisijaisesti uhanalaisiin lajeihin ja niiden elinympäristöihin. Ahma, karhu ja susi kuuluvat liitteeseen II (täysin rauhoitetut lajit) ja ilves liitteeseen III (suojeltavat lajit). CITES-sopimus Säätelee uhanalaisilla lajeilla käytävää kauppaa. Sopimuksen lajiliitteeseen I sisältyvien lajien yksilöiden kauppa on kiellettyä. Lajiliitteen II lajien osalta kauppa on luvanvaraista. Suurpetomme karhu, susi ja ilves ovat lähialueillamme Pohjois-Norjassa ja Venäjällä lajiliitteessä II ja siten kansainvälisen kaupan hyödynnettävissä. Mikäli sudesta saatuja osia kaupataan, tulee tätä varten hakea CITES-lupa Suomen ympäristökeskukselta. Lupaa varten tulee olla myös paikallisen riistanhoitoyhdistyksen todistus luvallisesta saannosta. Euroopan Unionin luontodirektiivi ja sen liitteet IV ja V Erittäin uhanalaista sutta on suojeltava tiukin toimin. Luontodirektiivin mukaan susien metsästäminen on poronhoitoalueella sallittua. SUSI JA LAINSÄÄDÄNTÖ - Suomi Metsästyslaki ja -asetus Susi on rauhoitettu eläin, mutta samalla riistaeläin. Suden metsästyskausi kestää marraskuun alusta maaliskuun loppuun eli 1.11. - 31.3. - poronhoitoalueella lokakuun alusta maaliskuun loppuun eli 1.10. - 31.3. Näinä aikoina sutta voidaan siis metsästää taikka pyytää, mikäli siihen on olemassa luvat, kuten alla tarkemmin selvitetään. 1) Peruskaadot. Maa- ja metsätalousministeriö määrittää vuosittain sen, kuinka monta sutta voidaan kussakin riistanhoitopiirissä - ja näin koko maassa, enintään kaataa. Eli suurimmat sallitut saalismäärät. Erityisesti ministeriö määrittää erikseen poronhoitoalueella - ja muualla maassa metsästettävien susien määrät. Tämä määritys tapahtuu aina ennen alkavaa metsästyskautta. Meillä koko sudenpyyntijärjestelmä perustuu siihen, että riistanhoitopiirit myöntävät pyyntiluvat. Niinpä tämän ministeriön määräyksen mukaisesti yksittäiset pyyntiluvat myöntävätkin sitten riistanhoitopiirit, tehtyään ensiksi kussakin tapauksessa tarkat selvitykset siitä, että pyyntiluvan ehdot täyttyvät. Tällainen riistanhoitopiirin myöntämä lupa voi olla voimassa vain määrätyn ajan. Susiemme kannalta erityisen alueen muodostaa poronhoitoalue, jolla riistanhoitopiirejä on kolme - Lapin, Oulun ja Kainuun riistanhoitopiirit. 2) Poikkeuslupakaadot. Elokuusta 2008 lähtien 15 riistanhoitopiirillä on ollut itsenäinen oikeus myöntää lisäksi vielä poikkeuskaatolupia susien kaatamiseen. Tällainen poikkeuslupa voidaan myöntää silloin, kun siten voidaan estää merkittävien vahinkojen syntyminen - taikka yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä. Tällaisen poikkeusluvan riistanhoitopiiri saa myöntää ainoastaan silloin, kun asiaan ei ole olemassa muuta ratkaisua. Maa- ja metsätalousministeriö seuraa ja valvoo näitä riistanhoitopiirien myöntämiä poikkeuslupia. Poikkeusluvat Oulusta ja Suomussalmelta Kevättalvella 2011 suurpetojen, ja siten myös susien kaatolupien myöntämiskäytäntöön tuli muutos. Suurpetojen pyynnin poikkeusluvat koko Suomeen myönnetään keskitetysti Oulusta ja Suomussalmelta. Maaliskuun alussa aloittanut uusi Suomen riistakeskus päätti keskittää lupien myöntämisen Oulun riistanhoitopiiriin Keijo Kapiaiselle sekä Kainuuseen riistapäällikkö Jukka Keräselle. Suomen riistakeskus on muodostettu yhdistämällä entiset 15 riistanhoitopiiriä sekä Metsästäjäin keskusjärjestö yhdeksi toimintayksiköksi. Riistanhoitopiirien toimistot ovat muuttuneet uuden riistakeskuksen aluetoimistoiksi. Oulun ja Kainuun aluetoimistoihin keskitetään jatkossa kaikki Suomen suurpetojen pyynnin poikkeusluvat. Vaikka siis päätöstä poikkeuskaatoluvista ei tehdäkään enää vanhoissa riistanhoitopiireissä, niin esitykset eli anomukset Ouluun ja Suomussalmelle tulevat edelleen näistä riistanhoitopiireistä. |
Suomen susikannan hoitosuunnitelma
Kaikissa sutta koskevissa päätöksissään, kuten kaatolupien määrissä - maa- ja metsätalousministeriö, kuten myös riistanhoitopiirit - ottavat huomioon susikannan hoitosuunnitelman velvoitteet. Susikannan hoidon perustavoitteena on säilyttää susikanta suotuisalla suojelun tasolla. Tavoite toteutetaan yhdistämällä eri toimenpiteitä. Luonnonsuojelulaki Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Määräyksiä mm. siitä, mitä on huomioitava rauhoitetun eläinlajin kohdalla. Luonnonsuojeluasetus Määräyksiä mm. lajien seurannasta. Ympäristöministeriön on järjestettävä luonnonvaraisten eliölajien seuranta siten, että sen pohjalta on arvioitavissa eliölajien suojelutaso. ERITYISIÄ LAKEJA Poliisilaki Poliisilla on oikeus lopettaa susi, jos siitä aiheutuu vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle taikka huomattavaa vahinkoa omaisuudelle. Rikoslaki, pakkotila Pakkotila on kuin hätävarjelu. Jos voidaan katsoa, että ihminen on toiminut pakkotilassa pelastaakseen ihmisiä tai omaisuutta ja tekee sellaisen teon, joka muuten on rangaistava, voi selvitä teosta ilman rangaistusta. Suden saa siis pakkotilassa lopettaa. Poliisi ja oikeus harkitsevat jälkeen päin, oliko kyseessä pakkotila. Törkeä metsästysrikos Rikoslakiin tuli huhtikuun alusta vuonna 2011 uusi säädös törkeästä metsästysrikoksesta. Kovin rangaistus siitä on neljä vuotta vankeutta, kun tavallisen metsästysrikoksen maksimirangaistus on kaksi vuotta. Törkeästä metsästysrikoksesta tuomitaan, jos rikos on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla. Tämä voi olla kyseessä, jos eläimelle on aiheutettu pitkäaikaista kärsimystä. Törkeästä teosta tuomitaan myös, jos rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä. Metsästysrikos arvioidaan törkeäksi myös, jos laittomasti tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi taikka vahingoitetaan sitä. Rangaistus törkeästä metsästysrikoksesta on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. 
Lähteet Oikeusministeriö www.om.fi Finlex Maa- ja metsätalousministeriö tiedotteet ja määräykset - hoitosuunnitelma Suurpedot.fi YLE Oulu: Suurpetoluvat Oulusta ja Suomussalmelta 2.3.2011 |
|
| Susilauma |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Lars Olaussen |
| *** www.tunturisusi.com *** |