|
|
|
Koditon lapsonen, ehkä villieläinten kasvattama, löydetään nukkumasta!
All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved:
© deviantART/omega5ooo
© Website/SIMONWL.COM
- Used with permission.
VILLILAPSET eli SUSILAPSET
Villi- eli susilapsella tarkoitetaan heitteille jätettyä,
hyljättyä taikka tietoisesti muista ihmisistä eristettyä lasta, joka on elänyt
ensimmäiset elinvuotensa erossa muusta ihmisyhteisöstä. Miksi jonkun lapsen
kohdalla on käynyt näin, ei ole aina selvillä. Usein lapsi on voinut olla
kehitysvammainen, taikka muutoin epänormaali ja hänestä on haluttu päästä eroon.
Hänet on vain nakattu metsään ja uskottu hänen sinne piankin kuolevan, mutta
joissakin tapauksissa hän yllättäen onkin selvinnyt hengissä.
Erityisesti villilapsi on silloin susilapsi, kun hän on tullut susien kasvattamaksi.
Kaspar Hauser
Ehkä tunnetuin
tällainen eristyksissä elänyt lapsi on Kaspar Hauser, joka ei elänyt metsässä
vaan pikkukammiossa.
Ennen tuloaan ihmisten ilmoille Kaspar ei ollut nähnyt yhtään toista ihmistä. Hän oli
elänyt pienessä, hämärässä kammiossa, joka oli kooltaan kaksi metriä pitkä,
yhden metrin leveä ja korkeudeltaan puolitoista metriä. Kaspar oli viettänyt tässä
hämärässä huoneessa 12 vuotta elämästään.
Katulapsen katse kuvastelee samaa hämmennystä, kuin villilapsenkin.
All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved:
© deviantART/iamkatia
- Used with permission.
Kamala ja Amala
Tunnetuimpia suden elättämiä
susilapsia ovat sisarukset Kamala ja Amala.
Uttar Pradeshin osavaltiossa Intiassa, lähti 17. päivänä lokakuuta vuonna 1920
joukko työmiehiä, johtajanaan orpokodin johtaja Joseph Singh, metsään
hajottamaan termiittikekoa. Tuskin vanhaa kekoa oli ehditty paljonkaan hajottaa,
kun sen sisällä olleesta luolasta syöksähti esille naarassusi. Eivät yllätykset
tähän loppuneet, sillä luolan perukoilta löytyi paitsi suden pentuja - kaksi
kontallaan olevaa, tulijoille vihaisesti murisevaa ihmislasta.
Kuvassa rouva Singh syöttää kontallaan pysyttelevää Kamalaa.
Johtaja Singh otti nämä lapset mukaansa orpokotiinsa. Susilapset saivat nimet:
löydettäessä vanhempi tytöistä oli iältään noin kahdeksan vuotta, hänestä
tuli Kamala - nuorempi, noin puolentoista vuoden ikäinen tyttö sai nimen
Amala.
Singh yritti totutella ja kasvattaa Kamalaa ja Amalaa ihmisten tavoille ja puhumaan,
mutta kehitys oli hidasta. Kaiken lisäksi Amala kuoli jo syksyllä vuonna 1921 johonkin
tulehdukseen. Kamalakin eli ihmisten hoivissa Amalan kuoltua vain noin yhdeksän vuotta.
Hän oppi jotenkin kävelemään kahdella jalalla ja puhetaitoakin kertyi
muutamia kymmeniä sanoja. Etenkin aluksi sanat olivat enemmänkin ääniä kuin sanoja.
Kun hänelle tarjottiin ruokaa, hän äännähti "hoo", mikä merkitsi
myöntämistä. Bengalin kielellä hoo tosin tarkoittaa kylmää,
ja sanan kyllä vastine olisi ollut "ha". Siten vähäisetkin sanalliset ilmaisut
olivat hieman mitä sattuu. Hiukan kehitystä tapahtui kielellisessä
ilmaisussa ja Kamala oppi nimeämään myös joitakin esineitä. Ruuaksi kelpasi alussa
vain raaka liha. Noin viiden vuoden
oleskelu ihmisten parissa aikaansai sen, että Kamala ei enää suostunut
menemään ulos pukeutumatta. Vuonna 1929 Kamalakin sairastui ja kuoli.
Muita tapauksia
Muita tunnettuja susilapsia ovat poika Aveyronista nimeltä Victor ja lapsi nimeltään Genie.
Oma ryhmänsä susilapsissa ovat sellaiset tapaukset, joissa todellakin
lapsi löydettäessä on tavattu suden seurasta. Menneiltä ajoilta
tällaisia tapauksia tunnetaan lukuisia.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että jos lapsi joutuu elämään ensimmäiset
elinvuotensa erossa ihmisistä, taantuu hänen kehityksensä monin tavoin.
Puhumaan oppiminen on myöhemmin vaikeaa ja usein ihan mahdotonta. Niinikään
susilapsilta puuttuu 4 - 6-vuotiaille tyypillinen seksuaalinen uteliaisuus.
Myöskään aikuisina heillä ei ole seksuaalista kiinnostusta.
Villilasten kehitystasosta tehdyt havainnot osoittavat, että ihmisen äly, persoonallisuus
ja tunne-elämä voivat kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla edellytystensä
mukaisesti vain ihmisten parissa ja että kielellä on tässä kehityksessä
keskeinen asema. Ilman sosiaalista ympäristöä psyyken kehitysmahdollisuudet
jäävät pääosin toteutumatta. Susilapsi voi joiltakin osin kehittyä
paremminkin, kuin normaalilapsi; hänen aistinsa voivat olla hyvin herkät.
Tutustu myös Venäjän susipoikaan Lyokhaan!
Lähteinä
Tieteen Kuvalehti 8/2003
Feral Children
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira *
Andienkettu *
Atamarankettu *
Bengalinkettu *
Brasiliankettu *
Darwininkettu *
Dingo *
Eteläafrikankettu *
Etiopiansusi *
Falklandinkoira *
Fennekki *
Harjasusi *
Harmaakettu *
Hiekkakettu *
Isoandienkettu *
Juovasakaali *
Kaliforniankettu *
Kettu *
Kit fox *
Kojootti *
Korsakki *
Korvakoira *
Kultasakaali *
Laulava uudenguineankoira *
Mustatäpläkettu *
Naali *
Pampakettu *
Preeriakettu *
Punasusi *
Ravustajakoira *
Sahelinkettu *
Savannikoira *
Suokoira *
Supikoira *
Tiibetinkettu *
Vaippasakaali *
Viidakkosusi *
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright
Tambako the Jaguar
*Tunturimaisema Copyright
Juha Perälä
*Taidekuvat alhaalla Copyright
Hidden Eloise
|
|
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.
Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
|
