|
|
|
Susi päiväunilla Ähtärin eläinpuistossa.
SUOMEN SUSIPUISTOT - Ähtäri ja Ranua
>
Suomessa susia pääsee näkemään kahdessa
eläinpuistossa, jotka sijaitsevat Ähtärissä ja Ranualla.
Korkeasaaren eläintarhassa Helsingissä ovat suurpedoistamme
karhu, ahma ja ilves - susi sieltä puuttuu.
Susi on yksi kävijöiden eniten toivomista lajeista
Korkeasaaren eläimistöön. Susi ei kuitenkaan näillä näkymin
tee paluuta Korkeasaareen, sillä tilat siellä eivät riitä susitarhalle.
Kuusamon suurpetokeskuksesta löytyvät myös samat suurpetomme,
kuin Korkeasaarestakin, eli karhu, ahma ja ilves - mutta sielläkään ei ole susia.
Korkeasaaren eläintarha
Kuusamon suurpetokeskus
Karhu kiipeilee Ähtärin eläinpuistossa.
Ähtärin eläinpuisto
Ähtärin eläinpuiston rakennustyöt aloitettiin kesällä 1972. Avajaisia
vietettiin vuonna 1973. Puisto on Suomen
ensimmäinen luonnonmukainen eläinpuisto. Ensimmäisten eläinten joukossa
eläinpuistossa olivat myös sudet, pari vuotta avaamisen jälkeen.
Ähtärin eläinpuistossa susista tehdään tarkkoja havaintoja. Puisto-oloissakin susilauman
tarkka hierarkia säilyy ja jokaisen suden on tiedettävä oma paikkansa. Nuoret sudenpennut
koettelevat rajojaan - mutta liialliset tunkeilut torjutaan ja paluu häntä koipien välissä
on edessä. Eläinpuiston esimiehen mukaan sudet käyttäytyvät laumana hieman samoin kuin
kanat. Jos lauma erottaa jonkun hyljeksimänsä suden joukostaan, otetaan tilalle jo kohta
toinen susi. Puolikesy susi muistuttaa kilttiä koiraa; se ei pure ruokkijansa kättä.
Jos susien siirtelyssä yksi jää hetkeksikin erilleen pois laumasta, alkaa se heti ulvoa
ikäväänsä.
Ähtärin eläinpuisto
Ähtärin eläinpuiston susikamera
Ranuan eläinpuisto
Suomen pohjoisin eläintarha Ranualla avattiin vuonna 1983.
Ranuan eläinpuistossa on noin 50 eri villieläinlajia, niiden joukossa
myös sudet.
Ranualla oli vuonna 2008 susipari Leena ja Ville.
Susista Leena tuli Ranualle kesällä 2006 ja Ville heti seuraavan
vuoden alussa. Molemmat sudet tulivat ruotsalaisista eläintarhoista.
Pariskunta sai vuonna 2008 neljän susipennun perheenlisäyksen.
Pennut saivat nimet Halla, Huurre, Kuura ja Halti.
Vuonna 2009 Leena ja Ville saivat jo toisen pentueensa ja susien
määrä Ranualla kohosi 10 suteen.
Ranuan eläinpuisto
Suomen entiset susipuistot
Korkeasaaressa on ollut susia viimeksi vuonna 1977. Viimeiset vanhat yksilöt kuolivat sieltä tuolloin.
Nuoret oli lähetetty jo vuotta aikaisemmin tanskalaiseen eläintarhaan.
Tällä hetkellä Korkeasaarella ei ole suunnitelmia hankkia susia uudelleen. Tila saarella on rajallinen,
eikä sinne mahdu nykyaikaista susitarhaa.
Tampereella sijainneessa eläintarhassa oli jopa leijonia - nimeltänsä Tam ja Pere -
ja susiakin. Tampereen eläintarha oli toiminnassa vain vuodet 1964 - 1972.
Myös osa Ähtärin eläinpuiston susista periytyy Tampereen eläintarhasta.
Eräänlainen "susitarha" on ollut myös Helsingin yliopiston maatalous-
ja metsätieteen laitoksen Viikin koetilalla, itäisessä Helsingissä.
Tämä susitarha oli luonteeltaan yksityinen - sillä tuolloin Viikissä
oli vuodesta 1963 vuoden ajan, Erkki Pulliaisella tutkittavanaan
kolme sutta. Nämä sudet löydettiin pentuina pesästään Lemmenjoelta -
ja saivat nimekseen Poika, Poju ja Petronella. Viikistä sudet siirrettiin
Tampereen eläintarhaan - ja sieltä myöhemmin Ruotsiin, Tukholmaan, Skansenin eläintarhaan.
Susia Kolmårdenin eläinpuistossa. Kuva Copyright Paula Salomäki.
RUOTSIN SUSIPUISTOT
Kolmårdenin eläinpuisto
Kolmårdenin eläinpuisto on eräs suosituimmista lapsiperheiden matkakohteista Ruotsissa. Tämä Pohjolan suurin eläinpuisto on 200 hehtaarin kokoinen
luonnonkaunis alue Norrköpingin kaupungin itäpuolella. Kolmårdenissa asustaa noin sata eri lajia, joista 40 on sukupuuton uhkaamia, ja noin tuhat yksittäistä eläintä -
mukana ovat myös sudet.
Kolmårdenissa eläimet eivät ole televisioruudun vankeina, vaan lapsilla ja aikuisilla on mahdollisuus todella päästä lähelle mitä erilaisimpia otuksia.
Susia Kolmårdenin eläinpuistossa. Kuvat Copyright Paula Salomäki.
Kolmårdenin Safaripuistossa eläimet kuten sudet, voi nähdä niin luonnollisessa ympäristössä kuin mahdollista ja aivan lähietäisyydeltä.
(http://www.rantapallo.fi)
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira *
Andienkettu *
Atamarankettu *
Bengalinkettu *
Brasiliankettu *
Darwininkettu *
Dingo *
Eteläafrikankettu *
Etiopiansusi *
Falklandinkoira *
Fennekki *
Harjasusi *
Harmaakettu *
Hiekkakettu *
Isoandienkettu *
Juovasakaali *
Kaliforniankettu *
Kettu *
Kit fox *
Kojootti *
Korsakki *
Korvakoira *
Kultasakaali *
Laulava uudenguineankoira *
Mustatäpläkettu *
Naali *
Pampakettu *
Preeriakettu *
Punasusi *
Ravustajakoira *
Sahelinkettu *
Savannikoira *
Suokoira *
Supikoira *
Tiibetinkettu *
Vaippasakaali *
Viidakkosusi *
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright
Tambako the Jaguar
*Ylin kuva susi Ähtärin eläinpuistossa Copyright
Ilkka Laukkanen
*Karhu Ähtärin eläinpuistossa Copyright
tingeliM
|
|
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.
Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
Susi (Canis lupus)
|
All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved:
© Flickr/CJ Berry
- Used with permission.
|
Calgary Zoo
Tämä valkoinen naarassusi elää susitarhassa Albertassa, Kanadassa.
|
|
|
