SUOMEN SUSIPUISTOT - Ähtäri ja Ranua

Suomessa susia pääsee näkemään kahdessa eläinpuistossa, jotka sijaitsevat Ähtärissä ja Ranualla.

Korkeasaaren eläintarhassa Helsingissä ovat suurpedoistamme karhu, ahma ja ilves - susi sieltä puuttuu. Susi on yksi kävijöiden eniten toivomista lajeista Korkeasaaren eläimistöön. Susi ei kuitenkaan näillä näkymin tee paluuta Korkeasaareen, sillä tilat siellä eivät riitä susitarhalle.

Kuusamon suurpetokeskuksesta löytyvät myös samat suurpetomme, kuin Korkeasaarestakin, eli karhu, ahma ja ilves - mutta sielläkään ei ole susia.

Oikealla valkoinen susi Wild Spirit Wolf Sanctuary-susipuisto USA.

Alla isossa kuvassa Kolmårdenin eläinpuisto, Ruotsi.


Ähtärin eläinpuisto

Ähtärin eläinpuiston rakennustyöt aloitettiin kesällä 1972. Avajaisia vietettiin vuonna 1973. Puisto on Suomen ensimmäinen luonnonmukainen eläinpuisto. Ensimmäisten eläinten joukossa eläinpuistossa olivat myös sudet, pari vuotta avaamisen jälkeen.

Ähtärin eläinpuistossa susista tehdään tarkkoja havaintoja. Puisto-oloissakin susilauman tarkka hierarkia säilyy ja jokaisen suden on tiedettävä oma paikkansa. Nuoret sudenpennut koettelevat rajojaan - mutta liialliset tunkeilut torjutaan ja paluu häntä koipien välissä on edessä. Eläinpuiston esimiehen mukaan sudet käyttäytyvät laumana hieman samoin kuin kanat. Jos lauma erottaa jonkun hyljeksimänsä suden joukostaan, otetaan tilalle jo kohta toinen susi. Puolikesy susi muistuttaa kilttiä koiraa; se ei pure ruokkijansa kättä. Jos susien siirtelyssä yksi jää hetkeksikin erilleen pois laumasta, alkaa se heti ulvoa ikäväänsä.

  • Ähtärin eläinpuisto
  • Ähtärin eläinpuiston susikamera
  • Ranuan eläinpuisto

    Suomen pohjoisin eläintarha Ranualla avattiin vuonna 1983. Ranuan eläinpuistossa on noin 50 eri villieläinlajia, niiden joukossa myös sudet.

    Ranualla oli vuonna 2008 susipari Leena ja Ville. Susista Leena tuli Ranualle kesällä 2006 ja Ville heti seuraavan vuoden alussa. Molemmat sudet tulivat ruotsalaisista eläintarhoista.

    Pariskunta sai vuonna 2008 neljän susipennun perheenlisäyksen. Pennut saivat nimet Halla, Huurre, Kuura ja Halti.

    Vuonna 2009 Leena ja Ville saivat jo toisen pentueensa ja susien määrä Ranualla kohosi 10 suteen.

  • Ranuan eläinpuisto
  • Suomen entiset susipuistot

    Korkeasaaressa on ollut susia viimeksi vuonna 1977. Viimeiset vanhat yksilöt kuolivat sieltä tuolloin. Nuoret oli lähetetty jo vuotta aikaisemmin tanskalaiseen eläintarhaan. Tällä hetkellä Korkeasaarella ei ole suunnitelmia hankkia susia uudelleen. Tila saarella on rajallinen, eikä sinne mahdu nykyaikaista susitarhaa.

    Tampereella sijainneessa eläintarhassa oli jopa leijonia - nimeltänsä Tam ja Pere - ja susiakin. Tampereen eläintarha oli toiminnassa vain vuodet 1964 - 1972. Myös osa Ähtärin eläinpuiston susista periytyy Tampereen eläintarhasta.

    Eräänlainen "susitarha" on ollut myös Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteen laitoksen Viikin koetilalla, itäisessä Helsingissä. Tämä susitarha oli luonteeltaan yksityinen - sillä tuolloin Viikissä oli vuodesta 1963 vuoden ajan, Erkki Pulliaisella tutkittavanaan kolme sutta. Nämä sudet löydettiin pentuina pesästään Lemmenjoelta - ja saivat nimekseen Poika, Poju ja Petronella. Viikistä sudet siirrettiin Tampereen eläintarhaan - ja sieltä myöhemmin Ruotsiin, Tukholmaan, Skansenin eläintarhaan.

    Susi jolkottaa

  • Korkeasaaren eläintarha
  • Kuusamon suurpetokeskus

    Creative Commons
  • Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
  • Valkoinen susi ylinnä Wild Spirit Wolf Sanctuary, Copyright Kamia the Wolf
  • Iso kuva suden silittelystä Kolmårdenin eläinpuisto Ruotsi, Copyright vargklo
  • www.tunturisusi.com