Taikoja

Katseet kahvikupposen pinnalle!

"Tarkatkaapas kahvikupposenne pinnalle kohoavaa vaahtorakkulaa ja sen liikkeitä. Jos vaahto pysyttelee keskellä kuppia, jatkuu kaunis sää tai on pouta tulossa, mutta jos se painuu kupin syrjään, saadaan sadetta." (Tohtori Kaino W. Oksanen: Kesän tulo ja taivaan merkit - Kotiliesi N:o 11 Kesäkuu 1941)

Wanhan kansan taikoja - toimivia edelleen nykypäivänäkin

Entisaikaan oltiin varsin taikauskoisia, ja voidaanhan sitä toki olla vieläkin. Erilaisia taikoja, joilla haettiin milloin hyvää satoa, milloin sulhasta, tehtiin lukemattomin erilaisin tavoin ympäri vuoden.

Erityisesti näitä taikoja tehtiin suurten juhlapyhien ja merkkipäivien aikoihin. Niinpä ovat erikseen joulutaiat, juhannustaiat, pääsiäistaiat, uudenvuoden taiat, Jyrinpäivän taiat, helluntaitaiat ja lukuisat muut taiat.

Tammikuun taikoja ja uskomuksia

Sydänkuulla ei saa viedä kekäleitä pihalle, jos vie, niin tulee ohraan nokipäitä.

Sydänkuulla pitää kehrätä verkon rihmat, silloin tulee vahva rihma.

Sydänkuulla pitää olla jo porsaita ja vaahtokuulla vasikoita.

Kun huoneet puhdistetaan tammikuussa ja elokuussa niin tiineet luteet eivät pääse poikimaan. Luteet häviävät pois.

Tuvan hirret on hakattava tammi- tai helmikuun aikana; silloin ne tulevat kestävät.

Rakennuspuut pitää kaataa tammikuun neljännellä korttelilla ja sammalet ottaa alakuusta, ettei tule syöpäläisiä.

Jos haavan kaataa tammikuussa, niin se kuivuu yhdessä kesässä.

Sänkyaineet on kaadettava tammikuussa; silloin ei tule eläviä sänkyyn.

Kevättalven taikoja

Saunahirret on kaadettava paaston aikana, ettei sirkkoja saunaan tule.

Paaston aikana ei saa käyttää hevosella kulkusia, eikä ihmisillä saa olla punaisia eikä raidallisia vaatteita.

Paaston aikana ei saa kehrätä. Jos kehrää niin lampaat tulevat sairaiksi ja menevät pyörälle.

Paaston aikana, koko seitsemään viikkoon, ei saa puhua mitään. Syntiä.

Paaston aikana talossa ei pidä mitään kirvestyötä tehdä, niin ettei tulisi taloudessa mitään vastahakoisuutta.

Poroja ei saa liikutella paaston aikana, eikä pyykkiä pestä. Muuten tulee viljoihin tuhniopäitä.

Päreiden kiskominen on paaston aikana kielletty.

Koivutuohi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © smerikal

Ei tuohenkiskontaa

Tuohta ei saa kiskoa puusta paaston aikana, etteivät karhut söisi kesällä lehmiä.

Karhuista noitiin - taikoja kaikkiin tarpeisiin

Karhuista ei saa paaston aikana mainita mitään, ei hyvää eikä pahaa, etteivät ne kesällä revi lehmiä.

Paaston aikana ei pidä mainita minään petoeläimen nimeä, muuten se peto jää laitumille kesäksi tuhoja tekemään.

Paaston aikana kolmena torstaina kylpiessä pidetään leipäpalasta kainalossa ja se syötetään hevoselle metsään päästäessä. Silloin se antautuu hyvin kiinni.

Paaston aikana pitää illastaa lehmät aina ennen auringonlaskua, niin ne tulevat kesällä ajoissa kotiin.

Vanhat sanovat, että jos lapselle antaa rintaa kolmena paastona, niin siitä tulee noita.

Toukokuussa ei saa lainata tuhkaa talosta pois; tulee tuhkapäitä ohraan.

Tietäjä tulee hänestä, joka on kolme paastoa imenyt.

Lammas

Lammaslykkyä korjataan siten että paaston aikana käydään trullina yöllä leikkelemässä toisten lampaista villoja ja kantamassa ne omaan navettaansa.

Trullit kulkevat paaston aikana keriten ihmisten lampaita. Sitten ne kokoontuvat pitkäperjantain yönä johonkin vanhaan myllyyyn tasaamaan villoja. Kun siellä punnitaan saalis, niin sitä, jolla on vähimmin, mäntätään puntarilla.

Jos seinähirret veistää huhtikuulla, ne eivät sinisty lainkaan eivätkä myöskään halkeile.

Kalanpyydysten korjaus ja valmistus pitää aloittaa huhtikuulla, yläkuulla mieluiten.

Silloin kun on paaston aika, noidat lentävät pirun luo uusimaan sopimuksensa uuniluudan selässä. Ensin ne voitelevat itsensä voiteella, jota pitävät saunan kiukaan takana pässinsarvessa. Voideltuaan itsensä ne sanovat kähähtäen: "Ei piru vieköön nurkkiin eikä pieliin, mutta ko sinne ko ennenkin!" - Sitten luuta vie heidät sinne missä piru on.

Yrjön, Jyrin ja Jyrkin taikoja 23.4.

Jyrkinä kastelevat nuoret ja vanhat toisiaan, etteivät kesällä sääsket syö.

Yrjönyönä susi poikii ja ulvaisee niin monta kertaa, kuinka monta poikasta tulee. Metsämiehet menevät kuuntelemaan silloin.

Kun ukkonen jyrisee ennen Jyrinpäivää, pitää kolme kertaa mukkia heittää, ettei niittäessä ja leikatessa sivuja kivistäisi.

Luteitten karkottamiseksi tuodaan ennen Jyrkiä tapetun käärmeen pää tupaan ja pannaan seinänrakoon. Silloin häviävät luteet.

Jos ennen Jyrinpäivää tappaa käärmeen ja vie kaalimaahan, niin sinävuonna eivät madot kaaleja syö.

Jyrinpäivänä pitää olla oikein hiljaa. Pitää kävellä sukkasillaan ja voidella oven saranatkin. Sitten ei ukkonen tee kesällä pahojaan.

Jyrkinä jos russakkakin rusahtaa, tulee kesällä ukkonen.

Jyrypäivänä kuljetaan metsissä jyskämässä sen sijaan, että kotona ollaan hiljaa, siksi että ukkonen jyrisisi metsissä eikä kotona.

Jyrinpäivänä ei saa tehdä piirakkaa, ei käyttää värttinää, eikä nähdä köysiä, muutoin kesällä näkee paljon käärmeitä.

Yrjönpäivänä ei saa kehrätä, ettei tule ukonilmaa.

Jyrinpäivänä ei saa antaa kenellekään mitään, että tulee hyvä vuosi.

Jyrkinä ei saa viedä mitään toiseen taloon, ei edes tulta.

Jyrinpäivänä ei saa mennä paljain käsin ulos. Pitää olla lapaset kädessä, vaikka olisi miten lämmintä. Muuten tulee koko kesäksi kädet kipeiksi taudeista, jos oli paljain käsin.

Jyrinpäivänä kaikki narut, kirveet, vasarat, viikatteet, härkkimet, piirakkakapulat, seulat ja puukot peitetään maahan tai muuten piilotetaan. Tämä takaa sen, ettei tule sekamelskaa asioissa ekä kiistoja talon väelle.

Hevonen

Jyrinpäivänä ei saa ajaa hevosella, muuten kesällä karhu ahdistaa.

Jyrinpäivän aattona tehtiin liidulla tai savella kaikkiin oviin pyörylä ja sen keskelle risti.

Jyrinpäivänä raudoilla kierretään kaikki huoneet ympäri, kirves kädessä, jokin rauta kainalossa tai muuten, etteivät madot (=käärmeet) tulisi pihaan.

Jyrkinä kastelevat nuoret ja vanhat toisiaan, etteivät kesällä sääsket syö.

Jyristä alkavalla viikolla aloitetaan touot.

Jyrinpäivänä pitää nousta varhain aamulla tupaa lämmittämään ja rieska jouduttaa. Kuka ensimmäisenä kerkiää tupansa lämmittämään, sen kesätyöt ovat etuajassa tehdyt.

Jyrinaamunan toivotaan miestä ensimmäiseksi vieraaksi taloon. Jos nainen sattuu tulemaan, siitä seuraa onnettomuuksia - tämähän nyt on sanomattakin selvää!

Jyrinpäivänä lahjotaan isoa kuusta pihapiirissä. Kuusen juurelle viedään ruokia. Jos eläin keskellä kesää kuolee, siinä oli vika, ettei oikein Jyrinpäivää pyhitetty.

Keväällä Jyrinpäivänä laitetaan talvelliset uuniluudat aidanseipäisiin. Sitten menestyvät kanat hyvin, eikä haukka niitä tapa.

Jos ennen Jyrkiä löytää sammakon ja syöttää siitä toisen puolen hevoselle ja toisen puolen ompelee kellon kantaan, niin ei sinä kesänä hevonen kauas loittone eikä aitojen yli hypi.

Pääsiäistaikoja - häränmunia sokkona kopeloimassa

Pääsiäisaamuna yritettiin mennä hapuilemalla, silmät ummessa navettaan ja koetettiin haaruilla käsin otetta härän munista - eli härän raskaina roikkuvista kiveksistä. Jos ne löysi, oli seuraavana kesänä onnea linnunpesien löytämisessä. Toiset koettivat kaikin tavoin tämän sokkona navetassa hapuilevan puuhia estää ja häiritä, asetellen tielle kaikenlaisia kompastusesteitä. Härän paikkaakin muutettiin.

Kevättalven taikoja

Ne nahkatilkut, jotka paastoaikana rullimisella kerätään lyödään pienellä naulalla kirnun pohjaan. Niin saadaan paljon voita.

Paaston aikana otetaan toisen talon lehmistä karvoja ja kun kirnutaan, pannaan aina yksi karva kirnuun. Näin menetellen tulee paljon voita.

Paaston aikana mennään toisen talon ikkunan alle, avataan ikkuna, pannaan kirnunmäntä sisälle ja kirnutaan sanoen: "Sulle piimä, mulle voi, sulle piimä, mulle voi..."

Paaston aikan kierretään navetan kynnykseen 1 - 3 reikää, joiden sisään pannaan elohopeaa noitia vastaan.

Paaston aikana pidetään virsikirjan lehti navetan oven päällä, niin että noidat eivät pääse pahojaan tekemään.

Silakat

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Mihkelmaa

Silakat apuna lemmentaioissa

Kun paaston aikana torstaina ottaa 9 silakkaa nelikosta häntä edellä, panee ne häntä edellä paistumaan ja samoin ottaa ne pois häntä edellä - menee sitten takaperin sänkyyn maata siunaamatta ja syö ne siellä häntä edellä, niin näkee sulhasensa tai morsiamensa yöllä.

Kun kolmena torstaina paaston aikana syö 9 silakkaa kunakin yhden kerrallaan, niin pääsiäisyönä tuo sulhanen juotavaa.

Kissanpentu

Noitien kissat

Jos kissanpoika syntyy toukokuussa siitä tulee noidan kissa.

Yhteispuurosta variksiin - taikoja kaikkiin tarpeisiin

Paaston aikana keitetään yhteispuuro. Sen keittoo osallistuu jokainen, joka tulevia haluaa tietää. Puut hoidetaan kolmen hengen kesken, kolme henkilöä keittää, kolme suolaa ja kolme syö, siten että kukin pistää aina toverinsa suuhun eikä omaansa. Tuleva puoliso tulee sitten yöllä tuomaan vettä juotavaksi, kun se puuro rupeaa janottamaan.

Paaston aikaan kuunnellaan ehtoisia. Tavallisin kuuntelupaikka voisi olla sellaisen huoneen katto, joka on kolme kertaa muutettu. Myös hakotukin päässä seisoen voi kuunnella.

Jos paaston aikaan tahtoo estää noitia navettaan pääsemästä, pitää illalla navetasta tullessa tehdä ristinmerkki oveen ja lukea Herran siunaus. Silloin ei noidilla ole voimaa mennä sisälle.

Paaston aikana noitia vastaan asetetaan 9 lukkoa navetan oveen, niistä yksi sellainen, joka aukeaa vastapäivään.

Orava

Kun oravia ilmestyy huoneen nurkkiin, tulee nälkävuodet ja tulipaloja.

Kun paitahihasillaan halkoja hakataan, niin kintaat kädessä toukoa tehdään, ja nahat yllä heinää.

Maaliskuu puheli helmikuulle kateellisena: "Jos olisin sijalla sillä, millä kaimana katala, niin jäätäisin hevosen varsan emänsä kohtuun sekä vaimon somat kädet leipätaikinaan."

Varis lähtiessään sanoi: "Ellei kuulu maaliskuussa takaisin, niin saa sanoa, että on mies mennyt".

Johannes Kastajan päivän 29.8. taikoja

Johannes Kastajan kaulanleikkauspäivänä ei saa kylvää.

Kun Johannes Kastajan kaulanleikkauspäivänä pistää naskalilla puuta sen verran, että pinta menee rikki, niin puu kuivuu.

Johanneksen kaulanleikkauspäivänä kun perkaa niittyä, niin ei se enää kasva.

Jos niityiltä tai pelloilta tahtoi pajut poistaa, niin ne pitää hakata pois Johannes Kastajan kaulanleikkauspäivänä.

Kuiva-Iivanana mistä paikasta marjoja syöt, se kuivuu eikä koskaan enää marjoja kasva.

Naures-Iivanan päivää ennen ei saa syödä nauriita. Jos ennen syö niin mato syö hampaita joka yö.

Kun Johanneksen kaulanleikkauspäivänä otetaan luteita ja viedään niistä yksi edellä ja kaksi paria perässä ulos portista ja näytetään tie sekä käsketään menemään pois, eikä koskaan tulemaan takaisin, niin ne häviävät.

Jos alkukuulla viljaa jauhaa, niin ei tule toukkia.

Mikkelinpäivän ja Mikon päivän 29.9. taikoja

Metsämiehen pitää Mikkelinpäivänä syödä homeleipää, niin ei juostessaan väsy.

Mikkelinpäivän aamuna navetta puhdistetaan luutimalla ja ammutaan luoti peräseinän alimmaiseen hirteen.

Mikkeliä vasten yöllä viedään hevosille suuria koivuhalkoja eteen. Jos hevonen jyrsii niitä, on talossa hyvä hevosonni seuraavaan Mikkeliin.

Pääsiäistaikoja

Pääsiäisaamuna ennen variksen vaakkumista - siis hyvin varhain - tytöt entisaikaan noutivat vettä purosta ja pesivät sillä kasvonsa. Näin tuli virkeäksi koko vuodeksi. Uskottiin myös, että jos näin menetteli, keväällä ei ahava ottanut kasvoihin eikä päivettynyt, vaan hipiä pysyi kauniin vaaleana koko kesän. Ruskettunutta pintaa pidettiin tuolloin rumana.

Pääsiäisenäkin etsittiin kumppania ja todettiin: "Jos ei ole pääsiäisenä päätä kainalossa, niin ei ole mikkelinäkään".

Helatorstaina tytöt pojastavat - rakkaudet orastavat

Tyttöjen pitää helatorstain aattona pojastaa. Jos ei saa yöksi poikaa viereensä, ei sitä sitten saa muulloinkaan koko vuotena. Samoin, jos helavalkealta ei saa kotiinsa saattajaa, ei sitä sitten saa koko vuonna.