PÄÄSIÄISTAIKOJA

Pääsiäisenä voi selvitellä monin tavoin sitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Pääsiäisenä on tehty loputtomiin erityisesti erilaisia karja- ja lemmentaikoja.

Härän munien kopelointia

Härän munien koettelu ja kopelointi, sekä esimerkiksi lastujen keräily, on auttanut lintujen pesien ja munien löytämisessä. Entisaikaan villien metsä- ja vesilintujen munat olivat tärkeä kevätkesän ruoanlisä.

"Kun kierotorstai aamuna heti herättyään menee navettaan ja koittelee härän munat, sieltä jatkaa matkaa pinomaalle, ottaa sieltä lastuja syliinsä ja tuo ne tullessaan tupaan, jos sattuu silloin koivulastuja, niin löytää kesällä hyvin linnunmunia, jos taas sattuu käsiin leppä ym. huonon puun lastuja, löytää kesällä riähkälinnun, harakan yms. pesiä ja munia." (Sakkola)

"Joka ensiksi herää, on hänen mentävä takaperin ja silmät ummessa navettaan. Siellä on mentävä takaperin ja etsittävä sonni ja koeteltava sen munia, että keväällä löytää linnunpesiä. Taikaa tekevät vielä joka paikassa Mäntyharjulla." (Mäntyharju)

Tulevaisuuden salat selville

Minkälainen vuosi tulee ja miten elämässä onnistaa, se selviää pääsiäisenä seuraavalla tavalla.

"Jos tahtoo kuulla "rullia", se on, tiedustella salaisuuksia ja tulevia onnensa kohtaloota, pitää pääsiäistä tai juhannusta vasten kolmen tien risteyksessä seistä verisellä vasikan nahkalla aivan hiljaa, jolloin niitä kuulee, jos luonnottaret ovat suotuisalla tuulella; sama on myös, jos kolmasti muutetun huoneen katolla samoina aikoina sitä kuunnellaan." (Rautalampi)

Halloween-noidat ovat yleensä noitaneitejä, eivät noita-akkoja.

Noidat ja trullit - pahat noita-akat ja ihastuttavat pikkutrullit

Pääsiäinen on noitien sesonkiaikaa. Taivaalla lentelevät luudillaan kyömynenäiset, hyvin ilkeät ja pahansuovat noita-akat, ja kaduilla ja kujilla kipittelevät mitä ihastuttavimmat pikkutrullit. Näistä ensinmainittuja ovat monet menneinä vuosina pelänneet, kun taas nykyajan pikkutrullitytöt ovat aina olleet melkomoisia lemmikkejä ja odotettuja vierailijoita.

Pitkäperjantain ja pääsiäispäivän eli Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen välinen aika on ollut pahojen voimien aikaa. Noidat, joita nimitetään trulleiksi, ovat liikkeellä varastamassa onnea naapureiltaan. Kansa uskoi, että Kristuksen maatessa kivipaaden takana kallioluolassaan, kaikki pahat voimat saivat riehua vapaasti. Suomessa, ja muuallakin Euroopassa tiedettiin, että pääsiäisnoidat ja trullit lähtivät pääsiäisyönä liikkeelle vahingoittaakseen karjaa. Tämä ei ollut mikään uskomus, vaan vankkaa tietoa, johon uskoivat sivistyneetkin ihmiset.

Pääsiäisnoitien ajateltiin olevan kateellisia, vanhoja, väkäleukaisia ja kyömynokkaisia eukkoja, jotka kävivät pääsiäisenä leikkaamassa eläimiltä karvoja tai nahanpaloja. Noidat lentelivät milloin luudalla, rukilla, jopa lampaalla taikka vasikalla tai ihan millä hyvänsä. Näiden eukkojen ruumis oli sivelty taikavoiteella niin liukkaaksi, että he kiisivät vauhdilla ja ääneti ilmojen halki.

Tyypillinen noita istui (ja istuu) kahareisin luutansa selässä ja manaa lentäessään ääneen loitsujaan: "Huis hais ilmaan, ei kiviin taikka kantoihin!" tai "Yli maitten, yli puitten Hiitolan pitoihin, voijesarvi, pikkusarvi, isosarvi!" - näillä sanoilla lähti noita-akka vauhdilla kyyryssä lentomatkalleen, niin että mustan hameen helmat liehuivat ja viimassa paukkuivat.

Pääsiäislauantaina noidat ovat lentäneet joukolla kaikkialta Kyöpelin vuorelle vertailemaan saaliitaan. Paholainen on heitä rankaissut taikka palkinnut sen mukaan, millaiset heidän tuomisensa ovat olleet. Noitien herkkuja ja naposteltavia pirunkokouksissa ovat olleet käärmeet, sisiliskot, sammakot, rotat, rahkamättäät ja muut roinat ja raasteet, joita he ovat nauttien ja ahnaasti tunkeneet väkäväriseviin suihinsa.

Pääsiäispäivän aamuksi noitien oli ehdittävä kotipitäjänsä kirkkoon ennen muuta kansaa. Siellä ne istuivat selin alttariin, kiulu päässä! - etteivät olisi kuulleet saarnaa. Kirkkoväki ei saanut nähdä noitia. Kansa yrittikin torjua noitia risteillä, metelillä ja savulla joten kirkonmenoissa on voinut olla melkomoista menoa ja mekkalaa.

Pohjanmaalla poltettavat pääsiäistulet ovat alkujaan suojakeino noituutta vastaan. Noidat eivät uskaltaneet lähestyä kitkeräsavuista tulta, ja korkealla ilmassa palava tuli saattoi myös estää noidan koko lentoon lähdön. Lankalauantain juhlavia pääsiäiskokkoja poltetaan nykyisinkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Vanhat pääsiäiskortit - Copyright Dave

Minkä eläimen pääsiäisaamuna ensiksi näet - sen eläimen luontoinen olet koko vuoden

Erityinen on ollut se laajalle levinnyt uskomus maassamme siitä, mitä merkitsi ensimmäisen eläimen näkeminen pääsiäisaamuna. Nimittäin sen ensiksi näkemänsä eläimen luontoinen ihminen oli sitten koko vuoden, eli hän ikään kuin sai sen eläimen ominaisuudet itselleen.

Siten, jos näki ensiksi hevosen, oli koko vuoden vahva ja roteva - ehkä joskus nauroikin hevosen tapaan kuin hirnumalla. Lehmän näkemisestä puolestaan seurasi laiskuus ja sian näkemisestä loppuvuosi tiesi likaisuutta ja melko suttuista ja sottaista elämää. Lampaan näkeminen oli kai sentään melko hyväksi, koska siitä sai laupiaan mielen koko vuodeksi.

Kissa oli pahaksi, sillä se edustaa laiskaa venyttelemistä, uneliaisuutta ja viluisuutta. Ei kai koirankaan näkeminen ollut vain hyvästä, koska siitä sai mielen äreyttä, jos sai myös viisauttakin. Kaunis lintunen oli nähtäväksi mainio tapaus, sillä se toi mukanaan liukasliikkeisyyttä, hyvää tuulta ja kaiken lisäksi vielä sitä kaikkein tärkeintä, eli naimaonneakin. Vanha varis tiesi pahaa, kun taas harakasta sai kaikkinaista keveyttä sekä liikkeisiin että elämään.

Ei tulta pesään!

Tulta ei sytytetty pääsiäisenä pesään ensimmäisenä, vaan odotettiin, että naapuri teki sen ensin. Sillä sinne, mistä pääsiäisenä ensimmäisenä savu nousi, kerääntyivät seuraavana kesänä kaikki kärpäset ja sääsket.

Kiirettä piti pääsiäisenä!

Tulenpalavaa kiirettä piti ennenmuinoin yllä pääsiäinen mökeissä ja taloissa, sillä piti ehtiä tekemään sen tuhat erilaista tointa ja temppua, jotta menestys ja onni elämässä säilyisi.

Varhain pääsiäisaamuna piti jo kavuta navetan katollekin, soittamaan sieltä kuuluvasti lampaan- ja lehmänkelloja. Vain näin, ja erinäisin lukemattomin muin toimin, varmistui karjaonni.

Pääsiäisnoitien viisauksia

Jos lasta imettää kolme pitkääperjantaita, niin siitä tulee velho eli tietäjä.

Pitkäperjantaita pidettiin ennen noitien toimintapäivänä, mutta varaustempuilla niitä voitiin tällöin tehokkaasti vastustaakin, ken siihen vain kykeni. Taikojen avulla yritettiin sinä päivänä saavuttaa kalaonneakin.

Älä ihmettele, että pitkäperjantain aamuna ei näy ainuttakaan harakkaa. Ne ovat kaikki noitaämmiä kyydissä!

Pitkäperjantaiyönä kuunnellaan trulleja sellaisen talon katolla, joka on kolme kertaa muutettu. Sieltä kuullaan, minkälaista elämä sinä vuonna tulee olemaan. Jos joltakin kulmalta kuullaan niin kuin veistelemistä, se merkitsee, että siltä kulmakunnalta kuolee ihmisiä, koska kuullaan arkun lautoja veisteltävän.

Pääsiäisyönä ratsastavat noidat hornaan. Kerran sattui pappi yöllä kulkemaan, ja noita ratsasti isolla luudalla juuri siitä. Pappi huusi Jumalanpojan nimen, ja luutapas putosi yksinään maahan. Pappi katkaisi luudan varren ja leikkeli puukolla kaikki varvut siitä pois. Seuraavina päivinä kuultiin, että eräältä eukolta oli katkennut jalka ja kaikki hiukset lähteneet pois.

Koko vuodeksi virkeyttä - ja ihanan vaaleaa hipiää

Pääsiäisaamuna piti tyttöjen jo ennen varisten vaakkumista - siis hyvin varhain - nousta ylös ja hakea vettä purosta. Tällä raikkaalla purovedellä kun sitten pesi kasvonsa, niin tuli koko vuodeksi virkeäksi.

Tämä pesu aikaansai myös sen, että keväällä ei ahavakaan ottanut laisinkaan tyttöjen kasvoihin eikä tullut päivetystä, vaan kasvot ja hipiä säilyivät kauniin vaaleana koko kesän. Tällainen ajattelu perustui myös siihen, että ennenvanhaan ruskettunutta ihoa pidettiin lähes rumana.

Pääsiäinen yksi suurista ennusjuhlista - katoilla istumista ja kenkien viskomista - yhdeksän kirkkoa ja yhdeksän ovea

Pääsiäisen ajan loputtomiin määriin erilaisia taikoja ja ennusmerkkejä on liittynyt paljon samaa, kuin muihinkin suuriin juhliin, kuten juhannukseen, jouluun ja uuteenvuoteen. Esimerkiksi, vain kiertämällä yhdeksän kirkkoa sai niin suuren vallan, ettei enää ikinä tarvinnut työtä tehdä. Tosin, on aika vaikeaa löytää yhdeksän niin lähellä toisiaan olevaa kirkkoa, että niiden kaikkien kerralla kiertäminen onnistuu - jalkaisin tai hevospelilläkään.

Pääsiäisenäkin on kuunneltu katoilla istuen erilaisia ääniä, on katsottu onnenpeiliin, on valettu tinojakin, on ennustettu lieden tuhkaan yön aikana tulleista jäljistä karjaonnea ja monia muita asioita.

Sikolätin oven takaa on pääsiäisenäkin kyselty sioilta sulhasta ja naimaonnea, tietenkin unissa on nähty tuleva aviopuoliso ja sulhasta on tutkailtu lukemattomin muin tavoin, kuten viina- ja vesipikarilla.

Sulhasensa ristimänimeä on voinut kysyä ensimmäiseltä vastaantulleelta miehiseltä kulkijalta. Yksi hyvin varma keino selvittää tulevan miehensä henkilöllisyys on ollut se, että on juossut yhdeksän oven läpi, istunut tuokion hiljaa katolla, lakaissut lattiat paidallaan avorinnoin ja monella muulla tavalla, suorastaan loputtomin tehtävin ja versioin.

Kuolinaikaakin ja kuka onneton se ensimmäisenä taas kuoleekaan, on ennustettu esimerkiksi ikkunalaudalle pannuista suolanrakeista tai pystytetyistä tikuista ja haloista. Sama asia on selvinnyt, kun on yksinkertaisesti vain katsottu pihamaalta länkien läpi ikkunasta sisään. Omasta tulevasta työ- ja asuinpaikasta on saatu selville ainakin suunta, kun on viskottu kenkiä hieman sinne ja tänne. Yleensä joko pudonneen kengän varsi tai kengänkärki on osoittanut sinne, missä tämä viisaus on piillyt.

Ihmisiä Helsingissä, Herttoniemen torilla pääsiäisenä, mukana pikkutrullitkin. Kuva vuodelta 1962, Niilo Kienanen. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.