SUSIUUTISIA - TAMMIKUU 2007 Viimeisimpiä susiuutisia lehdistä, teeveestä ja radiosta. Tuorein uutinen on heti ensin - tällä sivulla uutiset tammikuulta vuodelta 2007. Huom! Uutiset ovat tarkkoja lainauksia otsikoineen mediasta - ja siten niiden sanamuodot, ilmaisut ja joskus henkikin on julkaisijan, ei Tunturisuden. Vuoden 2007/huhti-kesäkuu susiuutiset täällä. Vuoden 2007/maaliskuu susiuutiset täällä. Vuoden 2007/helmikuu susiuutiset täällä. Vuoden 2007/tammikuu susiuutiset täällä. Vuoden 2006 susiuutiset täällä. Vuoden 2005 loppupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2005 alkupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2004 loppupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2004 alkupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2003 loppupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2003 alkupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2002 loppupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2002 alkupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2001 susiuutiset täällä. Siikalatvalle haetaan suden kaatolupia (31.1.2007) Susi pääsi toistaiseksi pakoon (31.1.2007) Kaakkois-Suomeen ei uusia sudenkaatolupia (30.1.2007) Koululaista uhannut susi sai tappotuomion Mynämäessä (30.1.2007) Saksanpaimenkoira ammuttiin sutena (29.1.2007) Testaavatko häirikkösudet ihmisen sopivuutta saaliiksi? (29.1.2007) Susien röyhkeä käytös pahenee Etelä-Karjalassa (28.1.2007) Luonnonsuojelupiiri perää malttia ja valvontaa susipolitiikkaan (25.1.2007) Kolmetoista susistamme kaadettu (23.1.2007) Sudesta on tehty tuore havainto tänä aamuna Nuijamaalla (22.1.2007) Lappeenrannan häirikkösusi kaadettiin (22.1.2007) Menneisyys on jättänyt jäljen petojen ja ihmisten käyttäytymiseen (22.1.2007) Keli ei suosi susijahtia (22.1.2007) Nousiaisissa autoja hätyytelleellä eläimellä oli kaulapanta (22.1.2007) Itä-Suomen reviirialueet eivät enää riitä kasvaneelle susikannalle (21.1.2007) Susi tapitti tyttöjä ojasta (21.1.2007) Kaupunkisusi livahti metsästäjiltä (21.1.2007) Häirikkösusien tuoreita jälkiä etsitään Lappeenrannassa (20.1.2007) Nousiaisten keskustassa autoillut epäilee suden käyneen kimppuun (20.1.2007) Siikalatvalla susihavaintoja (19.1.2007) Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt ainakin kuusi uutta sudenkaatolupaa eri puolille Suomea (19.1.2007) Susi hyökkäsi auton kimppuun Nousiaisissa (19.1.2007) Pohjois-Savoon lupa suden kaatamiseksi (19.1.2007) Ylivieskan Kaisaniemessä liikkuu susi (18.1.2007) Nuijamaan mummot sakkoja maksamassa (18.1.2007) Susi ei ole hätyytellyt lapsia Lappeenrannassa (18.1.2007) Susi ahdisteli 4-vuotiasta kotipihalla (17.1.2007) Susi jäi kuorma-auton kolhaisemaksi Juuassa (17.1.2007) Riistaväki suivaantui ministeriöön susien kaatolupien pihtaamisesta (17.1.2007) Käikälän susijahti - susi jätti jälkensä pihaan (15.1.2007) Häirikkösusien kaatolupien haku hidasta (15.1.2007) Saksan sudet (15.1.2007) Susia liikkuu Haminan ja Luumäen rajalla (15.1.2007) Hämeenlinnan susi pysyi hukassa (15.1.2007) Sudenkaatolupien saanti Etelä-Karjalaan lykkääntyy (12.1.2007) Jälkiviisaiden petokeskustelu (12.1.2007) Loukkaantunut susi Hämeenlinnassa (12.1.2007) Susi ammuttiin Juukassa (11.1.2007) Hukka tai hurtta jahtasi jänistä Jussilantiellä Muhoksella (9.1.2007) Sotkamon susilaskennasta (9.1.2007) Susilauma näyttäytyi perhekotiväelle (9.1.2007) Satakunnan - Varsinais-Suomen susien liikkeet tarkassa seurannassa (9.1.2007) Susien liikkeistä havaintoja Kotkassa ja Miehikkälässä (9.1.2007) Suuria susia Bulgariassa (9.1.2007) Susipelko on pakottanut lisäämään koulukuljetuksia (8.1.2007) Susi tappoi koiran Luumäellä (7.1.2007) Sudet tappoivat kaksi poroa lähellä Ämmänsaaren taajamaa (6.1.2007) Kaksi sutta kaadettiin Kaavilla (5.1.2007) Sudet eivät pitäneet joulurauhaa (5.1.2007) Pohjois-Savoon lupa pihapiirissä säännöllisesti liikkuvien susien tappamiseksi (4.1.2007) Outokummun koirien makuun päässeet sudet poistettava (4.1.2007) Sotkamon pedot lasketaan loppiaisena (4.1.2007) Susijahti jatkuu Joutsenossa (4.1.2007) Kaaville on myönnetty lupa kahden suden tappamiseksi (4.1.2007) Kaaville haetaan seitsemän suden kaatolupaa (4.1.2007) Susi söi koiran Lieksassa (4.1.2007) Sudet tappoivat kaksi koiraa hirvikokeissa Polvijärvellä (4.1.2007) Susilaumat vainoavat Kaavilla (3.1.2007) Susikysymys varasti osan vihreiden bioenergiaillasta (3.1.2007) Nuori susi jolkottelee Paistjärvellä (3.1.2007) Iso urossusi nurin Siltavaarassa - Lieksan-Nurmeksen alueella (3.1.2007) Iso urossusi nurin Siltavaarassa - Lieksan-Nurmeksen alueella Kuluvan talven susijahdin ensimmäinen saalis saatiin 27.12.2006 Siltavaarassa, kun iso urossusi saatiin motitetuksi Lieksan ja Nurmeksen yhteisjahdissa. - Siltavaaran maastossa oli jo pidemmän aikaa seurattu kahta sutta, joulun jälkeen löydettiin taas jäljet ja saatiin molemmat niistä mottiin. Toinen susista, iso uros, tuli sopivasti passimiehen hollille, kertoo susiluvan haltija Kari Kokkonen. Eläin toimitettiin torstaina RTKL:n tutkittavaksi. Lieksan ja Nurmeksen yhteislupa-alueella on käytettävissään vielä kaksi lupaa. - Pankakoskelle säästetään ainakin toista. Siellä on asutusten lähellä liikuskellut susia, Kokkonen sanoo. Susijahti jatkuu maaliskuun loppuun saakka. (Marja Mölsä - Lieksan Lehti) Susikysymys varasti osan vihreiden bioenergiaillasta Kaakkois-Suomen vihreiden bioenergiaillan luennoitsijan lempinimi provosoi keskustelua ulos illan teemasta. Kansanedustaja Erkki "Susi" Pulliainen sai vastailla yleisön kysymyksiin paitsi suomalaisesta energiapolitiikasta myös suomalaisesta susipolitiikasta. Luumäen kunnantalon valtuustosalissa Pulliaisen luentoa oli seuraamassa muutaman kymmenen hengen joukko. Susikysymyksillä Pulliaista hiosti yleisön joukosta lappeenrantalainen Tapio Arola. Pontimena Arolan kysymyksiin olivat susien toistuvat vierailut eteläkarjalaisilla pihoilla joulukuun aikana. Pihoilta on susien suussa lähtenyt sekä koiria että kissoja. - Tämä on pikkuhiljaa jo ongelma täällä. Asun Vainikkalassa ja siellä liikkuu viikoittain useamman suden laumoja, Arola kertoi ja kysyi, eikö susia voitaisi siirtää kansallispuistoihin ja aidata sinne. Pulliaisen mukaan kansallispuistovaihto ei ole mahdollinen. - Susi on lauma- ja reviirieläin. Reviirin koko on tuhat neliökilometriä. Pulliainen muistutti, että Suomi tiesi tarkkaan, mihin EU:hun liittyminen susiasiassakin johtaisi. Hän vakuutti kuitenkin, että kaatolupa-asioita käydään tarkkaan läpi ja päätöksissä on "järki mukana". (Lyhennetty Etelä-Saimaan artikkelista 3.1.2007) Nuori susi jolkottelee Paistjärvellä Heinolassa Paistjärven kylällä Haaparannan tilan pihalla isäntäväki hieraisi sunnuntaiaamuna silmiään, kun pihassa jolkotteli susi. Tilan isäntä Jari Vastamäki kuunteli aamulla puoli yhdeksän aikaan, kun koira aloitti kuistissa raivokkaan haukunnan. Koiran rähinälle syy selvisi pian, kun pihassa käyskenteli susi. Heinolan metsästysyhdistyksen miehet kävivät toteamassa havainnon oikeaksi ja seuraavat nyt suden liikkeitä. (Itä-Häme 3.1.2007) Susilaumat vainoavat Kaavilla Häirikkösusilaumoista on muodostunut Kaavilla suuri ongelma. Petohavaintoja on tehty alueella enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sudet ovat tulleet jopa pihapiireihin ja kirkonkylän liepeille. Kaatolupa on haettu kaikkiaan seitsemälle sudelle. Viime talvena kaatolupia ei saatu, mutta nyt luvan saanti on todennäköisempää, sillä häirikkösudet ovat syöneet tänä talvena jo useita koiria ja koulukyytejä on jouduttu järjestelemään uudelleen. (Radio Savo 3.1.2007) Sudet tappoivat kaksi koiraa hirvikokeissa Polvijärvellä Metsästys: Susitilanne pakottaa valitsemaan haukkukokeiden maastot entistä tarkemmin. Polvijärvi, Kaavi, Outokumpu - Timo Riistaniemi. Viime lauantaina Kaavin ja Polvijärven rajalla pidetyt hirvikokeet päättyivät onnettomasti, kun kaksi hyväsukuista koiraa menetti henkensä susien takia. Haukkukokeisiin osallistui 24 koiraa. Ensimmäisenä susilauman hampaisiin joutui Flötmarkens Julle, jonka omistavat Juhani Päivinen Kiteeltä ja Simo Laasonen Kesälahdelta. Ruotsista Suomeen jalostustarkoitukseen tuotu Julle sai haukun nopeasti. - Löytöhaukku alkoi kello 9.36. Kiinteä löytöhaukku kesti 13 minuuttia, jonka jälkeen siirtyvää haukkua oli 13 minuutin ajan. Haukku hävisi kuulumattomiin. Osa ryhmästä siirtyi autolla lähemmäksi oletettua haukkua kuulematta sitä. Ryhdyttiin tutkaamaan koiraa. Lopulta koiran havaittiin olevan noin 0,5 km päässä teitten välissä, ryhmätuomarina toiminut outokumpulainen Jukka Kilpinen kertoo. Kun paikalla havaittiin susilauman jäljet, alettiin jo aavistella pahaa. - Havaitsimme tien yli menneen viisi sutta. Toinen koiran omistaja lähti välittömästi seuraamaan susien tulojälkeä. Toinen omistaja lähti ryhmätuomarin kanssa seuraamaan hirven ja koiran menojälkiä. Noin kello 12.30 saavuimme paikalle, jossa sudet olivat tappaneet koekoiran. Tähteenä koirasta oli vain pää, selkäranka, ja takajalan käpälä. Soitimme välittömästi ylituomari Kari Mustoselle, jonka avustuksella saatiin poliisit paikalle, Kilpinen jatkaa. Julle oli saanut näyttelyistä jo kolme erinomaista laatuarvostelua (sertiä). Voittajaluokan I palkinto haukkukokeesta olisi nostanut koiran muotovalioksi. Sen tasoisen siitoskoiran arvoksi kertyy helposti 6-10 000 euroa. - Tämän rodun suomalaisessa kannassa on sukusiitosta, eli jalostusarvo korostuu. Tämä koira olisi tuonut Suomen kantaan tervetullutta vierasta verta, Suomen Kennelliiton hallituksen jäsen Jaakko Ilvonen Enosta kertoo. Toinenkin koira meni lauantaina Yhtä huono tuuri oli toisellakin koiralla viime lauantaina Niinivaaran maastossa. - Koe-erä oli jo päättynyt, mutta tämä toinen koira ei tullut pois, Kilpinen kertoo. Ryhmä juoksi parin kilometrin matkan paikalle, josta viimeinen haukku oli kuulunut. Koira löytyi hukkuneena joesta. Jäljistä päätellen sudet olivat ahdistaneet narttukoiran jokeen, josta koira ei jäisten rantojen takia päässyt ylös ajoissa. - Tämä koira tuli kokeessa käyttövalioksi juuri ennen kuolemaansa. Koirien jalostus ja kasvatus on pitkäjänteistä työtä. On enemmän kuin valitettavaa, että se voi päättyä näin, Jukka Kilpinen harmittelee. Viime viikolla Polvijärvellä meni vielä kaksi muuta koiraa. Polvijärveltä on 1.9 -31.12. välisenä aikana mennyt suden suuhun kaikkiaan viisi metsästyskoiraa, minkä lisäksi yksi koira on vielä häveyksissä. Alkusyksystä arvokkaan koiransa menettänyt polvijärveläismies on menettänyt sittemmin kaksi muutakin koiraa susille. Kaikkien näiden koirien kohtaloksi lienee koitunut kahden suden lauma, joka liikkuu Hukkalan-Lehtovaaran-Teerivaaran alueella. Eteläisimmät havainnot susista ovat Mutkanvaarasta. Toiminnanohjaaja Veikko Sorsa on juuri kirjoittanut Polvijärven riistanhoitoyhdistyksen viime vuoden toimintakertomuksen. Yhdistyksessä oli viime vuonna 1 011 maksanutta jäsentä. - Puolenkymmentä vuotta sitten ei toimintakertomuksessa ollut ainuttakaan mainintaa susista alueella. Kolmen viimeisen vuoden aikana on jo pitänyt kirjata tekstiin maininta pysyvästä susikannasta. Vaikutuksia kokeisiin ja metsästykseen Jaakko Ilvonen kertoo, että hirvihaukkumaastot pitää nykyisin valita jo tarkasti. Haukkuihin tarvitaan 3 000 hehtaarin alue. - Ilomantsiin ei enää tule kukaan ulkopuolinen kokeisiin, vaikka sellainen järjestettäisiin. Lieksan seutu on aika pahaa aluetta sekin. Hirvikoiran haukku kuuluu kilometrien päähän, ja joillekin susille haukuista on tullut kuin ruokakellon kilinää, Ilvonen kommentoi. Hirvenmetsästyksessä koirien joutuminen pedon suihin on jo arkipäivää niin Pohjois-Karjalassa kuin Pohjois-Savossakin. Maastossa on hukkia, jotka eivät pelkää ihmistä. - Metsästyshaukuista on koiria viety jo puolen kymmenen vuoden ajan. Pahimmillaan pedot vievät koiran passiringin sisältä. Vaikka hirvimetsällä on aina mies ja koira ja joukko passimiehiä, on usein koira viety siitä huolimatta, Ilvonen ihmettelee. Tämän syksyn hirvenmetsästykseen kaavilaiset eivät enää koiriaan antaneet petovaaran takia. Jänismetsästykseen ei koiria kohta enää käytetä maakunnan länsireunallakaan. (Karjalainen 4.1.2007) Susi söi koiran Lieksassa. Susi tappoi ja söi 10-vuotiaan suomenpystykorvan uudenvuodenaattona Jaakonvaaran ja Sokojärven kylien rajalla. Joensuulainen eläkeläispariskunta päästi illalla koiran ulos saunomisensa ajaksi. Kun koiraa ei alkanut kuulua takaisin, lähti isäntä etsimään sitä. Noin sadan metrin päästä tien penkalta löytyi suden makuujälki. Tästä kymmenen metrin päästä löytyi koiran karvoja ja kaulapanta. (Marja Mölsä/Lieksan Lehti) Kaaville haetaan seitsemän suden kaatolupaa Kaaville haetaan seitsemän suden kaatolupaa Alueella lähes kymmenesosa Suomen susista. Kaavilla ollaan hakemassa kaatolupaa peräti seitsemälle sudelle. Viiden suden kaatolupaa haetaan Luikonlahdesta Juukaan menevän tien pohjoispuolisille alueille ja toisella luvalla haetaan kahden suden kaatolupaa tien eteläpuolisille alueille. Luvat on haussa kortteiselaisen Ari Räsäsen nimiin. Hän toimii petovastaavana Kaavilla. Hakija on ollut maa- ja metsätalousministeriöön yhteydessä viimeksi perjantaina, jolloin sinne lähetettiin lisäselvityksiä. ”En lähde arvioimaan, miten luville käy, mutta kyllä siellä selvästi meidän hankala tilanteemme ymmärretään”, sanoo Ari Räsänen. Kaavin Mäntyjärvellä lapsille on järjestetty tänä syksynä koulukyydistys, mitä on tarkoitus jatkaa edelleen. Juuri noilla seuduilla havaintoja pihoissa juosseista susista tulee varsin usein. (Koillis-Savo 04.01.2007) Kaaville on myönnetty lupa kahden suden tappamiseksi Kaaville on myönnetty lupa kahden suden tappamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö perustelee lupia sillä, että Kortteisen ja Mäntyjärven kylien alueella viime kuukausina liikkuneet sudet ovat olleet poikkeuksellisen pelottomia. Pihapiireissä liikkuneista susista on tehty jatkuvasti lukuisia havaintoja pelottelusta huolimatta. Lisäksi häirikkösusien suuhun on joutunut tänä talvena useita metsästyskoiria. (Yle 4.1.2007) Susijahti jatkuu Joutsenossa Susijahti Joutsenossa jatkuu perjantaina 5.1.2007. Suurpetopäällikkö Jari Suikkasen mukaan tänään Aholan ja Roison alueella jäljet olivat tuoreita. Laumansa hylkäämälle, viime viikolla autotörmäyksessä loukkaantuneelle sudelle on myönnetty poikkeuskaatolupa, koska on vaarana, että se alkaisi liikkua pihoilla. Sotkamon pedot lasketaan loppiaisena Sotkamon riistanhoitoyhdistys järjestää petojen laskennan ensi viikonloppuna. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Jukka Kemppaisen mukaan lumijälkien perusteella selvitetään pitäjän alueella liikkuvien susien, ahmojen ja ilvesten lukumäärä. – Hirviseurueille on lähetetty kirjalliset ohjeet laskennasta. Tarkoitus olisi, että laskenta tehtäisiin hirvenmetsästyksen tavoin järjestetysti ja johdetusti, eikä kukaan lähtisi ominpäin metsään. Petoyhdysmiehet kokoavat sitten yhteen laskennan tuloksen, Jukka Kemppainen kuvaili laskennan järjestämistä. tehtävä joko lauantaina tai sunnuntaina. Kemppainen toivoo, että petolaskentaan osallistuisi mahdollisimman paljon metsästäjiä. – Mitä enemmän laskijoita on maastossa, sen uskottavampi on tulos. Jos joku haluaa lisätietoja laskennan tekemisestä, hän voi soittaa minulle. Kemppainen arvioi laskennan tulosten valmistuvan tammikuun aikana. Alunperin laskenta piti järjestää joulukuun toisena viikonloppuna, mutta ajankohtaa siirrettiin huonon lumitilanteen takia. (4.1.2007) Outokummun koirien makuun päässeet sudet poistettava Aarne Korhosen (vas.) ja Pentti Piipposen seurassa viihtyvät pystykorvat, Peppi ja Nipsu, ovat saaneet olla susilta rauhassa. Polvijärven läntisissä kylissä, Saarivaarasta Lehtovaaran ja Hukkalan kautta Lahtolahden suuntaan, ollaan huolissaan susista, jotka ovat syöneet suihinsa tai tappaneet kymmenkunta koiraa. Hukkalan kylällä autokorjaamoa pitävä Hannu Tukiainen menetti syksyllä suden suuhun suomenajokoiransa. Kylylahdessa asuva Tukiainen oli metsällä Lehtovaarassa, jossa hänen kotitilansa on. -Oltiin jänismetsällä vieraiden kanssa. Susi vei koiran suoraan ajosta. Koiralla oli tutkapanta, joka pimeni äkkiä. Emme ole löytäneet koirasta ja pannasta jälkeä vielä tänä päivänäkään. Viisivuotias koira oli juuri parhaassa iässä. Tukiaisen tietojen mukaan kyseessä oli todennäköisesti susipariskunta, joka on päässyt koirien makuun. Jälkien perusteella kyse on isosta ja hieman pienemmästä sudesta. -Susien jäljillä on oltu koko ajan. Viimeksi viime viikonloppuna. Suurta jahtia ei ole voitu toteuttaa olosuhteiden takia. Maassa on liian vähän lunta. Olosuhteet ovat susien puolella, Hukka-Lehdon Erään ja Polvijärven Erämiehiin kuuluva Tukiainen selvittää. Sudet kiertävät tällä hetkellä laajalla alueella Polvijärven läntisillä kylillä ja myös Kaavin puolella. Hannu Tukiaisen mielestä kenenkään ei kannata laskea tällä alueella koiria metsään. -Koiria ei uskalla viedä metsään. Sudet on saatava pian pois. Ne ovat lisääntyneet kolmen viimeisen vuoden aikana selvästi. Alueella on pakko olla pentueita. Hannu Tukiaiselle on kasvatettavanaan kahdeksan kuukauden ikäinen suomenajokoira, josta hän aikoo kouluttaa itselleen uuden metsästyskaverin. Kouluttaminen ei onnistu entisissä kotimaisemissa. Metsästysmaastoja on pitänyt hakea vieraskortilla Kylylahdesta ja Kinahmosta. Kolme koiraa samasta talosta Ukonvaarantien varressa, Salomäen tilalla, asuvalta Aarne Korhoselta susi tai susipariskunta on vienyt viime vuoden puolella jo kolme koiraa. -Sudet veivät ensimmäisen suomenajokoiran syyskuussa ja kaksi viimeistä viime viikolla yhtä aikaa. Viimeisistä koirista toinen oli vuoden vanha ja toinen pentu, joka oli ensimmäistä kertaa opettelemassa. Korhonen totesi, että hän ei kyllä ihan kohta ota enää koiraa susien syötäväksi. Pihassa olevat pystykorvat ovat aina olleet öisin sisällä. Hirvikoira on ulkona vankan aitauksen takana. -Jos se on se susipariskunta, uros ja narttu, niin ne pitää saada ehdottomasti pois metsästä koiria syömästä. Häirikkösudet pitää saada ottaa pois. Aarne Korhonen sanoi, että häneltä menee harrastukset vähiin, kun koiria ei enää uskalla laskea pihapiiriä pitemmälle. Auttelemassa olleella Pentti Piipposella on omakohtaisia kokemuksia susista. Hän oli pellolla syksyllä kaksi vuotta sitten Ukonvaarantien varrella. -Näin kaksi sutta aivan läheltä. Siinä oli tie ja kaksi ojaa välissä. Pelotti, mutta ajattelin, että pitää olla ihan rauhallinen. Sudet irvistivät pahasti. Kun ne lähtivät hiljalleen perääntymään, niin lähdin minäkin. Korhonen ja Piipponen pohtivat, että vaikka susia on samalla alueella varmaan aiemminkin, niin niistä on ollut häiritötä ja haittaa vasta viimeisen vuoden aikana. -Vähän on sellainen olo, että varuillaan pitää olla, on sitten metsämies tai jalankulkija. Ei niitä pelätä, mutta susia on aika paljon, Korhonen ja Piipponen tuumasivat. Jari Partanen. Pohjois-Savoon lupa pihapiirissä säännöllisesti liikkuvien susien tappamiseksi Maa- ja metsätalousministeriö on tänään myöntänyt luvan kahden suden tappamiseksi Pohjois-Savossa Kaavilla. Kaavilla on lokakuun ja joulukuun välisenä aikana liikkunut säännöllisesti Kortteisen ja Mäntyjärven kylien alueella poikkeuksellisen pelottomasti käyttäytyviä susia. Alueella on tehty jatkuvasti lukuisia havaintoja susista pihoissa tai niiden läheisyydessä. Susia on muun muassa yritetty pelotella ajamalla niitä pois pihoista. Toimenpiteistä huolimatta sudet ovat jatkaneet pelotonta käyttäytymistään. Nyt myönnetty lupa on viime vuonna käyttöön otetun Suomen susikannan hoitosuunnitelman linjausten mukainen. Hoitosuunnitelman mukaan susikantaan kohdistuvissa poistoissa ja susikannan kasvun säätelyssä ensisijaisia kohteita ovat opitun piharavinnon saannin, sairauden tai muun syyn takia kesyyntyneet tai ihmisasutuksen tuntumaan toistuvasti tulevat sudet. Suden rauhoituksesta poikkeamisessa tavoitellaan erityisesti sitä, että susikanta pysyy ihmisarkana ja välttää ihmisasutusta. Suomessa on noin 200 - 250 sutta. Kaavin alue kuuluu suden hoitosuunnitelmassa itäiseen kannanhoitoalueeseen, jossa esiintyy noin 160 - 180 sutta. Susikantaa säädellään ja vahinkoyksilöitä poistetaan metsästyksellä pääasiassa alueellisen riistaviranomaisen riistanhoitopiirien lupien mukaisesti. Tänä vuonna metsästyskauden alussa Kainuun ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiireillä oli mahdollisuus myöntää luvat yhteensä 18 suden metsästämiseen. Poronhoitoalueella Kainuun, Oulun ja Lapin riistanhoitopiireillä oli mahdollisuus myöntää yhteensä 10 lupaa porovahinkojen vähentämiseksi. Muualla Suomessa riistanhoitopiirit eivät voi myöntää pyyntilupia, vaan näissä tapauksissa harkinta on jätetty maa- ja metsätalousministeriölle. Tähän mennessä riistanhoitopiirien luvilla ja maa- ja metsätalousministeriön myöntämillä luvilla on toistaiseksi kaadettu yhteensä 10 sutta. Näistä kuusi sutta on kaadettu poronhoitoalueella. Poliisin luvilla on kaadettu yksi susi. Kainuun riistanhoitopiirillä ei ole enää pyyntilupia jäljellä poronhoitoalueelle, sillä Hyrynsalmella viime vuoden puolella maa- ja metsätalousministeriön poikkeusluvilla pyydetyt viisi sutta ja Suomussalmella pyydetty yksi susi vähensivät Kainuun riistanhoitopiirin käytettävissä olevan kuuden suden lupamäärän nollaan. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. (09) 160 52283, 040 733 6229 Ylitarkastaja Sami Niemi, puh. (09) 160 53374, 0400 238 505 Sudet eivät pitäneet joulurauhaa Vuodenvaihde synkensi entisestään susien tappamiksi joutuneiden pohjoiskarjalaisten koirien tilastoja. Enää asialla eivät ole pelkästään yksittäiset pedot, jotka vievät talonvahteja pihariimuistaan vaan viikko sitten Polvijärvellä kaksi ajokoiraa joutui susiparin saaliiksi jänisjahdin yhteydessä. Jukka Kilpinen oli ryhmätuomarina toteamassa kahden haukkukokeessa olleen hirvikoiran joutumista susilauman tappamiksi. Uudenvuoden aatonaattona useamman yksilön susilauma tappoi kaksi haukkukokeessa ollutta hirvikoiraa Kaavilla. Lisäksi Lieksassa uudenvuodenaattona suden suuhun joutui eräkämpästä ulos laskettu pystykorva. -Päättäjät Helsingissä eivät ymmärrä todellista tilannetta vaan susiongelmaa vähätellään, arvioi haukkukokeessa koiransa menettänyt Juhani Päivinen Kiteeltä. Päivinen kertoo myös osan paikallisesta väestöstä vähättelevän susiongelmaa, koska asia ei huolestuta ellei siitä ole omakohtaista kokemusta. -Kaavillakin susilauman olemassa olosta tiedettiin, mutta on tahoja, jotka haluavat pitää sen liikkeet salassa, Päivinen epäilee. Haukkukokeen ryhmätuomarina toiminut outokumpulainen Jukka Kilpinen on Päivisen kanssa samaa mieltä: -Pelkällä yleisönosastoon kirjoittelulla ei tilannetta korjata vaan Helsingin päättäjät pitäisi saada tajuamaan miten mahdottomassa tilanteessa ollaan. Ei vain taloudellinen menetys Kahden koiran kannalta kohtalokkaassa haukkukokeessa ryhmätuomarina toiminutta Jukka Kilpistä harmittaa erityisesti pitkän jalostuksen ja kasvatuksen läpikäyneiden koirien päätyminen susien tappamiksi. -Jokainen koiranomistaja ymmärtää varmasti miltä tuntuisi, jos omakohtaisesti menettäisi kaverinsa susien suuhun. Tässä ei ole kyse pelkästään tunteista vaan pelissä on myös perusoikeus turvallisuuteen, itsekin kolme hirvikoiraa omistava Kilpinen kertoo. Juhani Päivisen ja kesälahtelaisen Simo Laasosen yhteisomistuksessa ollut jämtlanninpystykorva oli käyttökoetulosta vaille muotovalio. Ja vaikka omistaja ei ensimmäiseksi mieti rahaa, kyse on useiden tuhansien eurojen menetyksestä. Suurimman tuskan aiheuttaa kuitenkin muut seikat. -Kauhea, hirveä homma, Päivinen kertoo hetkistä, kun susilauman teko paljastui. Nuoresta hirvikoirasta oli tähteenä vain pää, selkäranka ja takajalan käpälä. Samoissa kokeissa noin kahden kilometrin päässä sudet olivat ahdistaneet toisen koekoiran jokeen, josta se löytyi hukkuneena. Polvijärvellä tappajina susipari Polvijärven riistanhoitopiirin toiminnanohjaaja Veikko Sorsa kertoo viikko sitten Polvijärvellä tapahtuneen kahden ajokoiran tappamisen olleen susiparin tekosia. Koiria on kadonnut myös jäljettömiin. -Kyse ei ole Kaavin tapaan isommasta laumasta, mutta jo kaksi sutta yhdessä muodostaa tehokkaan tappajaparin, Sorsa arvioi. Sorsan mukaan susiparille on tyypillistä tappaa kaikki eteen tulevat saaliit. Lumettomuuden takia sudet voivat liikkua pitkiäkin päivämatkoja. -Vähälumisuus merkitsee myös sitä, että susia on vaikeampaa varoa koska niiden liikkeitä on paikoin lähes mahdoton seurata, Sorsa sanoo. Metsästäjien ja koirien omistajien yhteinen toivomus on saada suurpetopolitiikkaan järkeä, ja tähän tarvitaan kaikkien asiaan vaikuttavien tahojen entistä tiiviimpää yhteistoimintaa. -Meidän näkemys on, että metsästäjillä tulisi olla lupa poistaa asutusalueilla liikkuvat kotieläimiä uhkaavat sudet heti paikallisesti, koska yksittäisillä petoluvilla ei ole enää mitään merkitystä susikannan kasvaessa yhä nopeammin, Jukka Kilpinen muistuttaa. (Karjalan maa 5.1.2007) Kaksi sutta kaadettiin Kaavilla Kaavilla häiriköineet kaksi sutta on kaadettu. Ammutut sudet olivat uroksia, niistä toinen oli peräti 60-kiloinen, toinen pienempi. Nyt kaadetut sudet olivat osa yhteensä 8 suden laumaa. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi kahden suden kaatoluvan Kaaville torstaina. (5.1.2007) Sudet tappoivat kaksi poroa lähellä Ämmänsaaren taajamaa Sudet tappoivat kaksi poroa lähellä Ämmänsaaren taajamaa. Suomussalmen poliisi sai perjantaina iltapäivällä ilmoituksen kahdesta susien tappamasta porosta lähellä Ämmänsaaren taajamaa. Poliisi päätteli jälkien perusteella, että kaksi sutta tappoi kaksi poroa torstain ja perjantain välisenä yönä Pitämästä noin kilometri etelän suuntaan. Virkistyskäytössä olevalla alueella ei ole asutusta. Susien jäljet johtivat pois taajamasta etelään. Poliisille ei tullut muita ilmoituksia taajaman lähistöllä liikkuvista susista. (5.1.2007) Susi tappoi koiran Luumäellä Susi tappoi metsästysseurueen mukana olleen beagle-koiran Luumäellä lauantaina päivällä. Susi hyökkäsi beaglen kimppuun vain joidenkin kymmenien metrien päästä seurueesta. Haavoittunut koira onnistui pääsemään pakoon sudelta, mutta eläin jouduttiin lopettamaan myöhemmin eläinlääkärissä. Koiralla oli pahoja vammoja selkärangassa, kyljessä ja keuhkoissa. Koiran omistanut luumäkeläinen Hannu Pakkanen pitää suden käytöstä erikoisena. Se hyökkäsi koiran kimppuun, vaikka seurue oli vain hetkeä aikaisemmin ampunut ja he kävivät keskustelua vain kivenheiton matkan päässä eläimestä. Etelä-Karjalassa on ollut viime aikoina lukuisia havaintoja asutuksen lähellä liikkuneista susista. Kymen Riistanhoitopiirin alueelle on haettu viittä suden kaatolupaa. Maa- ja metsätalousministeriö tekee kaatolupapäätöksen mahdollisesti ensi viikon aikana. (Etelä-Saimaa 7.1.2007) Susipelko on pakottanut lisäämään koulukuljetuksia Vanhemmat ovat vaatineet lasten noutamista ja tuomista kotiovelle alueilla, joissa sudet ovat hiippailleet pihapiireissä. Lasku lisääntyvistä kuljetuskustannuksista halutaan lähettää valtiolle tai EU:lle. Koululaiset palailevat joululomiltaan ja aloittavat kevätlukukauttaan. Eräissä Etelä-Karjalan kunnissa koulukuljetuksia on täytynyt miettiä loman aikana uudelleen joulun tienoon susihavaintojen vuoksi. Muutamissa tapauksissa kyyditys pienelle koululaiselle on päätetty järjestää kotipihasta. Lemillä susi liikkui joulun alla Ruomin kylässä, jossa se vei pihalle päästetyn koiran talonväen silmien edestä. Muuallakin kunnan alueella suden nähtiin liikkuvan. Lemin hallintojohtaja Markku Peutere kertoo, että tapauksen jälkeen kodeista tuli kuntaan painetta koulukuljetusten järjestämisestä kotiovelta asti. Taustalla on tietenkin huoli lasten turvallisuudesta. Lemin sivistystoimenjohtaja Raila Oksanen on koettanut uuden lukukauden alkaessa selvittää, millainen riski susi Lemillä on. - Viimeinen vahvistettu susihavainto on joulun aatonaatolta, hän kertoi perjantaina. Muuan äiti Lemillä valitteli, että hänen koululaisensa lähtee opintielle säkkipimeällä taskulampun kanssa. Hän ei susipelon vuoksi uskalla palata koulusta kotiin, jos ketään ei ole siellä vastassa. Raila Oksanen sanoo ymmärtävänsä lasten ja vanhempien huolen. Kunta on kuljetusten järjestäjänä kuitenkin tukalassa tilanteessa. - Pelko on henkilökohtainen kysymys. Pelko ei ole lain mukaan koulukuljetuksen kriteeri. Tässä pitäisi pystyä yhdistämään empatia, vanhempien ymmärtäminen ja kunnan rajallinen rahakirstu. Jo joulun alla tehty muutama poikkeusjärjestely koulukuljetuksissa Lemillä aiotaan säilyttää Ruomi-Heikkilä -alueella. Raila Oksasen mukaan susitilannetta seurataan herkällä korvalla, ja kuljetusten järjestelyissä voidaan reagoida nopeasti. - Jos hakisimme kaikki ala-asteen oppilaat ihan kotiovelta, puhuisimme melkein sadan lapsen kuljetusten muuttamisesta. Lausuntojen pohjalta olemme tulleet siihen tulokseen, että sellaiseen ei ole tarvetta. Kuljetusten muuttamisesta koituu heti lisäkustannuksia. Kunnissa kysellään nyt, kenen maksettavaksi lasku oikein kuuluisi. - Voidaanko susi katsoa niin yleisvaaralliseksi, että kuljetus on järjestettävä? Ja jos se on järjestettävä, voidaanko siitä lähettää lasku valtiolle tai EU:lle? ihmettelee Markku Peutere. Ylämaan kunnanjohtaja Esko Hämäläinen on joutunut myös miettimään susien tekemisiä ja niiden seurauksia. Ylämaalla ainakin yhden oppilaan kohdalla on tehty muutoksia koulukuljetukseen. Esko Hämäläisen mielestä valtion on ehdottomasti tultava mukaan kustannuksiin, jos kuljetuksen tarve syntyy koulutien vaarallisuuden perusteella. - Ihan hullulta tuntuu, jos laskun maksajaksi tällaisen tilanteen vuoksi joutuu kunta. Kenestä tämä tilanne johtuu, EU:sta hyvin pitkälle, tuumii puolestaan Raila Oksanen. Lemiläisen Piia Ulvisen pihasta susi vei koiran joulun alla. - Se susi, joka kävi pihallamme ei väistänyt minua. Miksi se väistäisi ketään muutakaan? Juoksimme suden kanssa melkein päittäin, kun se otti koiranpentumme. Aika paha ääni minusta lähtee ja kirveen kanssa juoksin, mutta niin se vaan tuli ja otti pennun. - Kyllä toivomukseni on, että jos kunta lapsistaan välittää, niin heidät haetaan pihalta. - Eiköhän koulukyytilaskulle oikea osoite ole valtio, kun kaatoluvat ovat niin nihkeässä kuin ovat. Ei yhteiskunta voi edellyttää, että lapsia pistetään tuonne tienposkeen odottelemaan, jos sudet siellä liikkuvat. (Etelä-Saimaa/Matti Riihelä 8.1.2007) Suuria susia Bulgariassa AFP-uutistoimisto julkaisi 3. 1. tiedon, että ennätyssuuri susi ammuttiin 30. 12. Bulgariassa. Suden ampunut metsästäjä ilmoitti sen painavan 80 kg. Tähän asti suurin tiedetty susi on ollut 1939 vuonna Alaskassa ammuttu 79,4 kg painanut susi. Seuraavana päivänä tieto osoittautui kuitenkin vääräksi. Asiantuntija totesi suden painavan 48 kg. Bulgariassa sanotaan olevan yhteensä 2500 sutta. (9.1.2007) Susien liikkeistä havaintoja Kotkassa ja Miehikkälässä Eteläisen Kymenlaakson riistanhoitoyhdistysten alueella on tehty vuoden alkupäivinä kaksi susihavaintoa. Viimeisin havainto on Pernoosta, jossa loppiaisena löytyivät suden jäljet lähimmillään parinsadan metrin päässä asutuksesta. Pari päivää aiemmin susi vieraili Miehikkälän Muurolassa omakotitalon pihapiirissä ja vuoden vaihteessa nähtiin pedon jälkiä Virolahden Hanskinniemessä vajaan sadan metrin päässä asuinrakennuksesta ja kesämökeistä. (9.1.2007) Satakunnan - Varsinais-Suomen susien liikkeet tarkassa seurannassa Hinnerjoella, Honkilahdella, Yläneellä ja lähipitäjissä oleskelevien susien liikkeistä saatiin joulun ja vuodenvaihteen tietämissä tuoreita havaintoja. Susien määräksi varmistui ainakin neljä yksilöä, kun neljän hukan lauma saalisti jouluyönä hirvenvasan Koskeljärven eteläpuolella aivan Laitilan ja Vaaljoen rajalla. – Aattoiltana oli Laitilan puolelta Hölöstä tullut neljän suden porukka. Lauman kulkureitti oli sivunnut Vallolammen ja Laitilan rajalla sudet olivat onnistuneet kaatamaan hirven vasikan. Aikaisemmat havainnot ovat viitanneet siihen, että alueen susiparilla olisi vain yksi pentu. Nyt varmistui, että pentuja onkin kaksi. Mahdollista on sekin, että edelliskesäinen pentu olisi liittynyt vahvistamaan laumaa, sanoo susien liikkeitä säännöllisesti seuraava Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen euralainen suurpetoyhdysmies Erkki Jaakohuhta. Hänen mukaansa lauman elinpiirin koko on noin 40 x 40 kilometriä. Se sijoittuu useamman kunnan alueelle siten, että havaintoja tulee vuoroin Eurasta, Laitilasta, Mynämäeltä, Nousiaisista, Pöytyältä ja Yläneeltä. – Lauman ei aina tarvitse liikkua yhdessä, vaan varsinkin uros tekee pitkiä retkiä yksinäänkin. Kevään korvalla myös pennut ovat varttuneet sen verran, että alkavat tehdä omia reissujaan ja toisena elinvuotenaan ainakin osa lähtee laumasta pysyvästi. Helmikuun vaiheilla naaraalla alkaa kiima ja silloin uros viettää aikaansa tiiviisti sen seurassa, Jaakohuhta sanoo. Vaaljoella vuodenvaihteen tapahtumat ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Hinnerjoen Saloveikkojen puheenjohtaja Matti Salko sekä itsekin Vaaljoella asuva metsästysseuran varapuheenjohtaja Hannu Rantala kertovat kyläläisten pohdiskelleen sitä, ovatko sudet tulleet tälle alueelle luonnostaan, vai onko niitä mahdollisesti siirretty tänne. – Myös siitä täällä nyt keskustellaan, paljonko susien määrän voidaan tästä antaa lisääntyä. Niin kauan ei ole ongelmia, kun ne pysyvät riistassa ja tappavat hirviä, peuroja ja jäniksiä. Tilanne muuttuu heti, kun sudet rupeavat pakkaamaan pihoille, miehet huomauttavat. – Mynämäen puolella epäillään vahvasti, että susia on enemmän kuin neljä. Meillä pelätään, että historia toistaa itseään ja viranomaisten pitäisi puuttua asiaan ennen kuin pahempaa tapahtuu, aktiivinen mynämäkiläinen ajokoiramies Heikki Sikilä mainitsee. Yläneen–Mynämäen seudulla kerrotaan naisten jo jättäneen menemättä marjametsälle susien pelossa. Vuodenvaihteen tapahtumien aikaan Mynämäellä hävisi ajokoira, jota etsittiin lehti-ilmoituksin ja kymmenien ihmisten voimin. Lopulta paljastui, että koira oli jäänyt auton alle. Hinnerjoen miehet rauhoittelevatkin tilannetta ja korostavat, ettei paniikkimielialaa saisi päästää syntymään. Hinnerjoella eivät ainakaan marjat ole jääneet mättäälle susien takia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola toteaa, ettei Suomessa ole ministeriötasolla olemassa tarkkaa määrällistä suunnitelmaa siitä, kuinka suureksi maan läntisen osan susikanta pyritään kasvattamaan. – On vain yleinen tavoite ja linja saada susikanta jakautumaan maantieteellisesti tasaisemmin eri osiin maata. Suden kanssahan voidaan elää vain askel kerrallaan ja katsoa vähitellen, miten sen kanssa tullaan toimeen, Kojola sanoo. Hän myöntää, että lounaisesta Suomesta ei yksinkertaisesti löydy susiparin ja sen jälkeläisten muodostamalle laumalle muuta mahdollista elinaluetta kuin nyt puheena oleva Hinnerjoelta ja Honkilahdelta etelään lähes Turkuun asti ulottuva harvaan asuttu saloseutu. Muita laumoja tämän kokoiselle alueelle ei mahdu. Lauman muodostaa susipari pentuineen ja kannan säätelymekanismi toimii siten, että nuori vuosiluokka lähtee vaeltamaan muihin maisemiin yleensä ennen uuden pentueen syntymää. Joskus yksivuotiaitten ryhmä voi jäädä joksikin aikaa alueelle. Samalla reviirillä oleskelee korkeintaan 10–12 sutta. – Susi kyllä sopeutuu hyvin elämään asutuillakin alueilla, mutta ministeriön susikannan hoidon suunnittelussa ei pidetä hyväksyttävänä sellaista tilannetta, että vakituinen susikanta asettuisi kovin asutulle seudulle, Kojola mainitsee. Hän pitää myönteisenä sitä, että alueellamme on niin vahva hirvieläinkanta, että siitä on ainakin toistaiseksi riittänyt saalistettavaa sekä susille että metsästäjille. Lounaisen Suomen susikulmaa lähin vakituinen susiasutus löytyy nykyisin Päijänteen länsipuolelta Kuhmoisista, missä sudet ovat viime vuosina tappaneet melkoisen määrän koiria. – Kuhmoisten pari on tuottanut kaksi pentuetta ja sinä aikana alueelta on mennyt 25 koiraa, niistä valtaosa pihoilta. Koiraongelma on varmaan jatkossa lounaisenkin susialueen suurin kipupiste. Todelliset ongelmat tulevat vastaan, jos sudet alkavat säännöllisesti pyöriä pihoilla, Kojola uskoo. Hänen mielestään myös ihmisten kokema susipelko on otettava todesta, on pelkoon sitten syytä tai ei. Mahdollisuus joutua suden kynsiin on tilastojen valossa kuitenkin monisatakertaisesti epätodennäköisempi kuin riski vammautua tai kuolla esimerkiksi liikenteessä. – On mahdollista, että susipelolla on biologinen pohja. Jos petopelko on ihmisessä geneettinen ominaisuus, siihen samaan uhkaan eivät sisällykään autot tai omat lajitoverit, Kojola pohdiskelee. Hän huomauttaa, että kaiken kaikkiaan ministeriön linja suden pyyntilupien myöntämiseen on läntisessä Suomessa korkeampi kuin muualla. Toisaalta riski susien tekemille vahingoille on suurempi, kun eletään asutuksen lähituntumassa. (Tuomo Hurme 9.1.2007) Susilauma näyttäytyi perhekotiväelle Pulkkilalaisen Ojantakasen perhekodin kasvatusjohtaja Tapio Siekkinen soitti hetimmiten Siikajokilaakson toimitukseen katsottuaan silmästä silmään nelostiellä kohtaamaansa sutta. Tapio Siekkinen oli matkalla torstaina hieman ennen kello 11 Pulkkilasta etelään päin, kun hänen matkaseurueensa huomio tarkentui valtatien, 3-5 kilometriä Leskelän jälkeen ylittäneisiin eläimiin. Seurue arveli, että heidän edellään ajaneen rekan keulan edestä vilahti metsään peura ja sen perässä koira. Metsäneläimistä kiinnostuneena he päättivät pysähtyä ja tutkia hieman jälkiä. Autosta noustuaan he huomasivat, että heidän takanaan, noin sadan metrin päässä tien ylitti useamman suden lauma. Yksi susi kiinnitti huomionsa seurueeseen ja jäi toljottamaan heitä keskelle tietä. - Katseltiin siinä toisiamme ja susi vilkaisi meitä vihaisesti suloisilla silmillään. Huusi sille, että mene susi Venäjälle, kertoi Tapio Siekkinen. 4-5 suden lauma oli matkalla lännestä itään päin. Siekkinen on iloinen, että onnistui näkemään oikean suden, jota hän ei ole nähnyt muualla kuin ”töllössä”, vaikka onkin innokas metsämies ja metsässä liikkuja. Siekkisen lisäksi seurueessa oli kolme muuta aikuista, joten Tapion porinoiksi susilaumahavaintoa ei voi kukaan sanoa. Yksityisten Perhekotien ja Lastensuojelulaitosten Yhdistys LUJA ry:n kokoukseen matkalla ollessa porukassa oli mukana myös Siikajoen perhekodin johtaja Sari Tuhkala sekä Jaana Korva ja Esa Honkanen. - Aivan mahtavan näköisiä olivat sudet, ne tekivät meihin suuren vaikutuksen. En valitettavasti ehtinyt ottaa kamerakännykällä kuvaa, kun tilanne meni ohi niin nopeasti, harmitteli Tapio Siekkinen. (Siikajokilaakso 9.1.2007) Sotkamon susilaskennasta Sapsontaustan Erän ja Lykinnön Metsästysseuran miehet lähtivät monikymmenpäisellä porukalla laskemaan petojen jälkiä lauantaina aamulla. Liikkeellä oltiin jo pimeän kuhjassa, talvisen hämärän verhotessa maisemia. Laskennan tulos oli odotettu. Sapsoperän, Lykinnön ja Varpuniemen alueelta löydettiin kaikkiaan kahdeksan ilveksen jäljet. Yksinäisten ilvesten lisäksi tehtiin havainto kahdesta pentueesta. Havaintoja petokeskustelun päätähdestä, sudesta ei Lykinnön Metsästysseuran ja Sapsontaustan Erän alueella lauantaina tehty. Suden jälkiä ei tosin odotettukaan vasta sataneesta lumesta. Petolaskentaa Sapsoperän ja Lykinnön alueella johtanut petoyhdysmies Pasi Kemppainen tiesi aika tarkkaan metsästysmaillaan elävien ilvesten määrän. – Tällä alueella on kolme pentuetta, yhteensä kymmenen ilvestä, Kemppainen sanoi lauantaina aamulla petolaskentaan lähteneiden miesten kokoontumispaikalla. Ilvesten lukumäärää niin Kemppainen kuin Lykinnön Metsästysseurasta laskentaan osallistunut Veikko Piirainen pitivät aivan älyttömänä. – Alueen kokoon nähden mahdottoman paljon ilveksiä. Muun ruuan puutteessa pentueet tappavat kissoja taloista, Kemppainen kertoi. Veikko Piiraisen koira oli ajanut Lykinnöllä yhden ilveksen puuhunkin. Vaikka lauantaina ei suden jälkiä löytynytkään, kulkee seudun läpi säännöllisin väliajoin Pasi Kemppaisen mukaan ”kolme veijaria”. Lisäksi alueella liikkuu yksinäinen susi. – Sen yksinäisen jäljet olivat viime viikolla Raja-ahon ja Lykinnön välissä. Havaitsin jäljet jänismetsällä käydessäni, Veikko Piirainen kertoi. Vaikka suden pentueita ei alueella ole, ovat sudet vaikuttaneet monella tavoin metsästäjien elämään. – Ennen ajokoiran metsään päästämistä pitää käydä autolla katsomassa, ettei samalla seudulla ole sudet liikkuneet, Veikko Piirainen sanoi. Pasi Kemppainen kertoi hirvien paenneen susia asutusten läheisyyteen. Samoin peuralaumoja vaeltelee talojen pihapiireissä. – Lähellä asutusta hirvien metsästys onnistuu hyvin. Vastaavasti salolla vähän kauempana saavat metsästäjät kulkea turhaan viikkokausia. Petoyhdysmies Pasi Kemppainen ei ole ilmoitellut susihavainnoista Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitokselle. – Turhaan niille on mitään ilmoitella. Vitsinä pitävät meidän havaintoja. Heille kelpaavat vain omien tutkijoidensa tekemät havainnot. Petolaskentaan osallistuneet miehet ihmettelevät suomalaisten intoa suojella EU:n varjolla sutta. – Viherpiipertäjät ovat nykyajan ohranoita, Pasi Kemppainen lohkaisi. Timo Aidanpää kiitteli taannoin Sotkamo-lehdessä ollutta, eläinlääkäri Leena Jorrin tekemää mielipidekirjoitusta. Pasi Kemppainen palaisi sudenmetsästyksessä Sotkamon ja Kuhmon alueella aikaan entiseen: – Vapaa sudenmetsästysoikeus kahden tai kolmen kuukauden ajan keskitalvella. Niin oli ennenkin ja susikanta pysyi kurissa. Eikä sudet loppuneet silloinkaan. Tuskin Brysselin herroja kiinnostaa, että ammutaanko täällä susia vai ei. Lykinnön Metsästysseuran mies Tauno Kainumaa ihmetteli sitä, että miksi kaikkien susien on annettu kerääntyä Kuhmon, Sotkamon ja muutaman Pohjois-Karjalan kunnan alueelle. – Jos muualla Suomessa havaitaan susi, niin se tapetaan heti. Olipa sitten kyseessä poronhoitoalue tai Etelä-Suomi, Kainumaa sanoi. Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen organisoiman petolaskennan tulokset julkistetaan tammikuun aikana. (9.1.2007 Pertti Granqvist) Hukka tai hurtta jahtasi jänistä Jussilantiellä Muhoksella Muhoksella Jussilantiellä asuva Toivo Lotvonen löysi torstaiaamuna talonsa pihalta jäljet vauhdikkaasta takaa-ajosta. Pihamaalla risteili sinne ja tänne jälkiä takaa-ajosta, jossa jahdattavana oli ollut selvästikin jänis, jota jahtasi erittäin isokokoinen koira tai susi. Jahdatessaan takaa-ajaja oli lennähtänyt pihamaalla tiukassa kaarteessa nurinkin. Eläimen jättämän jäljen leveys on noin yhdeksän senttiä ja pituus anturasta varpaiden päähän yksitoista senttiä. Paikalla tutkimukset suorittanut, Oulun riistanhoitopiirin päällikkö Keijo Kapiainen oudoksuu sitä, että susi olisi juoksennellut näin keskellä kirkonkylää. Hän pitää todennäköisenä, että eläin on ollut isokokoinen koira - vaikka hänen mukaansa myös on mahdollista, että eläin on ollut susi. Kapiainen on lähettänyt eläimen jäljistä valokuvia edelleen muiden asiantuntijoiden arvioitavaksi. (Tervareitti 5.1.2007 lyhennelmä) Susi ammuttiin Juukassa Hukkalan ja Lehtovaaran alueella pelkoa kylväneistä koiransyöjäsusista on ensimmäinen kellahtanut. Se ammuttiin Lylyn Eräveikkojen alueella loppiaislauantaina alkuiltapäivästä usean päivän jahdin jälkeen Juuan puolella melko lähellä Polvijärven rajaa. Susi kaadettiin miesajossa, mukana oli viisikymmentä jahtimiestä. Jolkottelemaan jäi vielä toinen samankokoinen susi, jolle myös aiotaan hakea kaatolupa. -Mahdollisuudet ovat hyvät, sillä riistanhoitopiirissä on vielä kaksi lupaa käyttämättä, yritämme saada toisen, Veli-Pekka Tanskanen kertoo. Nyt käytetty lupa oli hänen nimissään. (Outokummun Seutu 11.1.2007) Loukkaantunut susi Hämeenlinnassa Harvialan luonnonsuojelualueella jahdattava loukkaantunut susi saattaa poliisin mukaan käyttäytyä arvaamattomasti. Hämeenlinnan Harvialassa tänään havaittu susi on karkuteillä. Parikymmentä metsästäjää ja neljä poliisipartiota etsi aamupäivällä hukkaa luonnonsuojelualueelta, mutta siitä ei saatu mitään havaintoja. Ainoat todisteet eläimestä olivat sen jäljet maastossa. Poliisi sai loukkaantuneesta sudesta ilmoituksen kahden aikaan aamuyöllä. Paikalle mennyt poliisipartio teki havainnon toista takajalkaansa ontuvasta sudesta. Toistaiseksi viimeiset havainnot eläimestä tehtiin hieman myöhemmin Harvialan kaupunginosassa alueella Kirkonkulmantien, Hätiläntien, Harvialantien ja Höytöläntien rajaamalta alueelta. Susihukan suuretsintä on toistaiseksi lopetettu, mutta paikalla kiertelee kuitenkin edelleen yksi poliisipartio. Koska susi on loukkaantunut, se lopetetaan eläinsuojelullisin perustein. Myös poliisilain mukaan asutuksen lähellä oleva vaarallinen eläin voidaan lopettaa. Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdolliset havainnot sudesta hätäkeskuksen numeroon 112. Lisäksi poliisi pyytää myös ilmoittamaan, jos joku on viime päivinä törmännyt autolla suteen Hämeenlinnan seudulla. (12.1.2007 MTV3-STT) Jälkiviisaiden petokeskustelu Hämeenlinnan susi sai jälkiviisaatkin ottamaan kantaa suurpetoihin perjantaiaamuna 12.1. Kenraali Gustaf Hägglund totesi, että kyllä Suomeen parisataa sutta mahtuu. Hän katsoi, että susia ei metsästetä aktiivisesti - mutta puolusti susien reaktiivista ampumista, tällä hän tarkoitti koirien puolustamista susilta. Hänen mukaansa, jos koiria ei puolusteta, seuraavaksi sudet käyvät lasten kimppuun. Karhulle kenraalilta riitti kaikkien metsästäjien tapaan ylistystä, eikä hän tuntunut muistavan karhun vaarallisuutta ollenkaan ja sitä, että karhu sentään on tappanutkin ihmisen Suomessa jokin aika sitten. Hägglundin mukaan karhu, josta hän toi esille hellittelynimiä kuten mesikämmen, on kolmanneksi viisain eläin simpanssin ja delfiinin jälkeen - eikä koira pärjää karhulle viisaudessa ollenkaan. Karhu ajattelee hänen mukaansa kuin ihminen ja näyttääkin nyljettynä ihan ihmiseltä. Karhut tulevat Venäjältä Suomeen siksi, että Venäjällä niiden ruoka on loppunut - mutta Suomessa sitä riittää. Hägglundin asennemaailma heijasteli hyvin laajempaa, suomalaista asennemaailmaa - karhulle kunniaa ja kaikki kielteisyys suden osaksi. (Tunturisusi 12.1.2007) Sudenkaatolupien saanti Etelä-Karjalaan lykkääntyy Sudenkaatolupien saanti Etelä-Karjalaan lykkääntyy. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lupienhakijalta lisäselvityksiä. Ministeriö haluaa tietää, onko susitilanne edelleen sama kuin pari viikkoa sitten lupia haettaessa. Sudenkaatolupia valmistelevan ylitarkastajan Jussi Laanikarin mukaan sudenkaatolupia on haettu myös selvästi liian suurelle alueelle. Laanikarin mukaan myös haettujen lupien määrä, viisi, on epärealistinen. (12.1.2007) Hämeenlinnan susi pysyi hukassa Hämeenlinnassa etsittiin jälleen sutta maanantaina, mutta petoeläin pysyi hukassa. Kun uusia jälkiä ei enää havaittu, hakijat antoivat periksi ennen iltahämärää. Suden löytämistä on pidetty tärkeänä sen takia, että se on loukkaantunut. Jalan raahaamisesta kielivät myös uusimmat jäljet, jotka havaittiin maanantaina aamuyöllä Tyryläntiellä Käikälän kaupunginosassa. Alue sijaitsee viitisen kilometriä kaupungin keskustasta etelään Janakkalan suuntaan. Samoilta tienoilta sutta etsittiin jo perjantaina. Hämeenlinnan poliisi arvelee suden jo kaupungistuneen. Jäljet nimittäin päättyivät tielle, mistä ne olivat hävinneet auraajien matkaan. Susi näyttää liikkuvan lähinnä öisin. Käikälän tienoo onkin siksi nyt otettu mukaan poliisipartioiden yökierroksiin. Mahdolliset uudet havainnot Hämeenlinnan kaupunkisudesta voi ilmoittaa Hämeen hätäkeskukseen numeron 112 kautta. (Kaleva 15.1.2007) Saksan sudet - harvoja paluumuuttajia kohdellaan silkkihansikkain Itäiseen Saksaan on ilmestynyt kaksi susilaumaa. Edellisistä susihavainnoista ehti vierähtää 150 vuotta. Paluumuuttajasudet toivotetaan tervetulleeksi Saksaan. Viranomaiset yrittävät hälventää ihmisten mielistä Punahilkka-sadun iskostamia ennakkoluuloja suden pahuudesta. Itäsaksalaiset Oberlausitzin asukkaat ovat hätkähtäneet viime aikoina susien ulvontaan. Brandenburgin ja Saksin osavaltioiden metsissä ja nummilla elelee kaksi susilaumaa, joissa on yhteensä noin 20 sutta. Kolmetoista niistä on viime kesäisiä pentuja. Edellisen kerran susihavaintoja tehtiin Saksassa 150 vuotta sitten. Lopullisesti kadonneeksi oletettu suurpeto on vaeltanut itäiseen Saksaan rajan takaa Puolasta. Sen metsissä arvioidaan jolkuttavan 500-600 sutta. Saksan ympäristöministeriö ja luonnonsuojelujärjestöt kampanjoivat asukkaiden susituntemuksen lisäämiseksi viittaavat norjalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan sudet ovat raadelleet hengiltä Euroopassa viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana vain yhdeksän ihmistä. Näissäkin tapauksissa kysymys on ollut tutkijoiden mukaan useimmiten raivotautisesta yksilöstä tai koirasudesta. -Aina löytyy ennakkoluuloja kylväviä ihmisiä. Täkäläiset susien vihaajat ovat hakeneet tukea suomalaisilta susien vastustajilta, kertoo biologi Ilka Reinhardt susia tarkkailevasta Lupus-toimistosta. Susikampanjan suojelija on ympäristöministeri Sigmar Gabriel. Hän toivottaa harmaaturkit sydämellisesti tervetulleeksi. Ministerin mukaan ne kuuluvat saksalaiseen luontoon ja rikastuttavat sen lajistoa. Saksalaissusien 700 neliökilometrin reviirille mahtuu kaksi armeijan harjoitusaluetta ja suuri ruskohiilikaivos. Koskemattomien korpien asukkaiksi mielletyt eläimet näyttävät sopeutuvan yllättäen hyvin uusiin olosuhteisiin. -Susien käsitys hyvästä maisemasta on erilainen kuin ihmisillä. Niille kelpaavat myös ihmisten mielestä rumat alueet, kunhan vain tilaa, rauhaa ja ruokaa on riittävästi, Reinhardt sanoo. Suomen susipelko ihmetyttää Sudet eivät hätkähdä edes nummella jyllääviä Saksan armeijan ja Naton panssarivaunuja. Susien on myös nähty juoksevan myös ruskohiilikaivoksen kuljetushihnoijen alla. -Meille on ollut paljon hyötyä suomalaisesta suurpetotutkijan Ilpo Kojolan tekemistä susien liikkumisaluetutkimuksista, kiittelee Reinhardt suomalaista susitietämystä. Häntä hämmästyttää Suomessa puhjennut susikeskustelu, onhan susille Suomessa ruhtinaallisesti elintilaa tiheästi asuttuun Saksaan verrattuna. Lähiaikoina on tarkoitus selvittää, miten sudet suhtautuvat liikenteeseen ja eritysesti autobaanoihin. Yhdelle, sattumalta ketunloukkoon jääneelle sudelle on kiinnitetty kulkureittien seurantaan radiolähetin. Saksan metsästäjäliitto tukee susikampanjaa ja on luvannut välittää jäsentensä tekemät havainnot tutkijoille. Vaikka Saksin ja Brandenburgin metsissä elää runsaasti metsäkauriita, villisikoja ja saksanhirviä, niin kiista saaliinjaosta on silti ilmassa. -Eräät metsästäjät lietsovat innokkaasti susien ja oman liittonsa vastaista henkeä, Reinhardt pajoittelee. Metsästäjät saavat tukea 3-5 lampaan katraita kasvattavilta harrastajalampureilta, jotka eivät osaa tai halua suojella eläimiään. Lupus-toimiston tutkijat käyvät kadon käytyä varmentamassa, ettei lammas ole koiran raatelema. Punahilkka-satu vääristää käsitystä Ammatikseen lampaita kasvattavat tuottajat suojelevat laitumiaan tehokkaiksi osoittautuneilla sähköpaimenilla. Suuria vahinkoja ei ole sattunut. -Kaikki saavat täydet korvaukset susien raatelemista eläimistä. Ammattilaisille sen maksaa osavaltio ja harrastelijoille susien suojeluyhdistys, Reinhardt kertoo. Saksan ympäristöministeriö ja susitutkijat haluavat oikoa Punahilkka-sadun ihmisten mieliin iskostamaa luuloa, että susi on aina paha. He muistuttavat, ettei susi ole luonnoltaan verenhimoinen peto vaan ihmistä karttava villieläin, jonka ainoana tarkoituksena on perustaa perhe ja elää rauhassa omaa elämäänsä. (Berliini Pertti Rönkkö / STT - Keski-Suomalainen 15.1.2007) Susia liikkuu Haminan ja Luumäen rajalla Kymen riistanhoitopiiri on anonut Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelle yhteensä viittä sudenkaatolupaa maa- ja metsätalousministeriöstä. Jahtipäällikkö Kimmo Ylä-Rakkola sanoo, että häirikkösusista tehtiin tänään puoliltapäivin havaintoja. Kaksi sutta liikkuu Haminan ja Luumäen rajan tuntumassa, eilen ne ovat poikenneet seitsemässä pihapiirissä. (YLE 15.1.) Häirikkösusien kaatolupien haku hidasta Maa-ja metsätalousministeriö ei ratkaise Kaakkois-Suomeen haettuja sudenkaatolupia, ennen kuin niistä on saatu lisäselvityksiä. Ministeriö haluaa varmistua, että mahdollisella kaatoluvalla tapettaisiin nimenomaan häirikkösudet eikä mitä tahansa Kaakkois-Suomessa liikkuvia susia. Siksi hakemuksiin on pyydetty selvityksiä, lausuntoja sekä tuoreita havaintoja. Kaakkoissuomalaisia metsästäjiä tilanne turhauttaa. Lappeenrannan Nuijamaalla kahdelle pihoissa käyvälle häirikkösudelle haettiin kaatolupia jo ennen viime joulua, mutta päätöstä ei ole vielä tullut. Kaikkiaan Kymen riistanhoitopiiriin on anottu kahta lupaa, toista kahdelle ja toista viidelle sudelle. Miehikkälään kokoontuneet metsästäjät, järjestöihmiset ja kansanedustajat olivat yhtä mieltä siitä, että huolimatta EU:n tiukasta susilinjasta lupien hakukäsittely on saatava nopeammaksi. Yksi metsästäjien ehdotuksista olisi laskea päätösprosessia paikalliselle tasolle. Tuoreimmat susihavainnot tältä päivältä Susista on tehty tänään havaintoja Haminan ja Luumäen välillä. Eilen kaksi sutta poikkesivat Haminan ja Miehikkälän suunnalla seitsemässä pihapiirissä. Myös Hämeenlinnassa on tänään etsitty loukkaantunutta sutta, mutta etsinnät keskeytettiin tuloksettomina. (15.1.2007 YLE Uutiset) Käikälän susijahti - susi jätti jälkensä pihaan Suden jäljet eivät kuitenkaan johdattaneet etsijöitä suden jäljille Käikälässä. Uusi susijahti päättyi eilen Käikälässä tuloksetta. Susi pyörii edelleen Käikälässä. Poliisi käynnisti eilen puoliltapäivin uuden susijahdin, mutta joutui lopettamaan sen tuloksettomana iltapäivällä. Perjantaina havaitun suden liikkeistä saatiin uutta vihiä, kun sen jälkiä löytyi eilen Tyryläntiellä sijaitsevan talon pihasta. - Naapuritalon metsästyskoira oli alkanut haukkua kello 23:n aikaan edellisiltana, joten susi on mahdollisesti liikkunut silloin alueella. Susi ilmeisesti säikähti koiraa, koska se oli lähtenyt toiseen suuntaan, ylikonstaapeli Mikko Westerlund arvelee. Kymmenkunta metsästäjää ja neljä poliisipartiota haravoivat suden jälkiä Käikälän alueelta. Tyryläntien lisäksi susi oli jolkotellut ainakin Kirkonkulmantiellä. Suden etsintää hankaloitti se, että susi liikkui teillä, joten aura-auto oli pyyhkäissyt sen jäljet mennessään. Susi raahaa jäljistä päätellen oikeaa takajalkaansa. Poliisi ei tiedä, milloin ja miksi susi on loukannut itsensä. - Se on voinut loukkaantua auto-onnettomuudessa tai sitten joku on voinut ampua sitä. Peuran- ja pienriistanmetsästyskaudethan ovat vielä kesken. Westerlund ei usko sudesta olevan välitöntä vaaraa ihmisille, sillä se välttelee ihmisiä ja liikkuu yöaikaan. - Toisaalta loukkaantunut eläin on aina arvaamaton, hän muistuttaa. Vaikka etsinnät lopetettiin eilen, poliisipartio tulee kiertelemään alueella edelleen. Uudet havainnot sudesta on syytä ilmoittaa Hämeen hätäkeskukseen numeron 112 kautta. Naapuri pelkää lasten puolesta Susi kävi vain muutaman metrin päässä Airi Hakamäen ulko-ovelta. Hakamäki huomasi jäljet postinhakureissullaan. - Pihassa se näyttää pyörineen. Mistä sitä tietää, vaikka olisi käynyt täällä aiemminkin. Kotinurkille uskaltautunut petoeläin ei kuitenkaan pelota Hakamäkeä. - Minua pelottaa kuitenkin lasten puolesta, sillä täällä asuu paljon lapsiperheitä. Villi eläin on aina villi eläin, ja tämä susi on vielä loukkaantunut. Hämeenlinnan seudulla liikkuva susi ei ole harvinaisuus. Janakkalan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilön Matti Alastalon mukaan Janakkalassa raportoitiin tänä syksynä viidestä susihavainnosta. - Kyllä siinä on hieman nousua edellisiin vuosiin. Suomen susikanta näyttää kasvavan ja leviävän. Alastalo pitää kuitenkin Käikälän asutusalueella liikkuvaa sutta poikkeuksellisena. - Jos sitä ei saada kaadetuksi, luonto korjaa sen jossain vaiheessa. Tämä on ollut erittäin hyvä talvi sille, kun on riittänyt syötävää. Jos lunta olisi ollut aiemmin, sille olisi käynyt huonosti, hän summaa. (HäSa 15.1.2007) Riistaväki suivaantui ministeriöön susien kaatolupien pihtaamisesta Metsästäjät haluavat putsata Kaakkois-Suomen susikannasta pihapiireissä pyörivät pultsarit. Kymen riistanhoitopiirin väki käy kuumana susien takia. Tunteita kuumentaa nyt eniten se, että maa- ja metsätalousministeriö pihtaa piiriin anottua viittä sudenkaatolupaa. Metsästäjät haluavat ampua niillä Etelä-Karjalan länsiosissa asutuksen liepeillä hiippailevat sudet ja samalla lisätä henkiin jäävien susien ihmispelkoa. Ministeriö haluaa hakijoiden yksilöivän häirikkösudet ja rajaavan jahtialueet ennen kuin mahdolliset kaatoluvat heltiävät. Kymen riistaväki katsoo, että luvat pystytään käyttämään oikeisiin susiin alueellisella harkinnalla. Metsästäjät purkivat turhautumistaan ministeriön tiukkaan linjaan eräpoliittisessa tapaamisessa, jonka Kymen riistanhoitopiiri järjesti Miehikkälässä maanantaina. Paikalla oli muun muassa piirin johtoa, suurpetometsästyksen aluevastaavia ja kansanedustajia. - Tänä talvena susien on ollut helppo liikkua, saaliit pääsevät pakoon ja vahingot ovat lisääntyneet, piirin riistapäällikkö Erkki Kiukas taustoitti nykytilannetta, jossa susista näyttää hänen mukaansa tulevan pihapiireissä pyöriviä pultsareita. - Onko se suurpetojen arvon mukaista, Kiukas kysyi. Kymen riistaväen käsityksen mukaan pultsarisudet tulevat Venäjältä. Metsästäjät vakuuttivat, että he tunnistavat riskiyksilöt. - Nuijamaalla liikkuu kaksi sutta, joilla ei ole luonnollisen käyttäytymisen kanssa mitään tekemistä, Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Kari Jukkala kertoi esimerkin. Jukkala haki näille susille kaatolupaa. Sen jälkeen Kymen suurpetoalueen metsästyksen johtaja Juha Sormunen haki piirin Vuoksen eteläpuoliselle alueelle viittä kaatolupaa, joilla olisi eliminoitu sekä Nuijamaan sudet että laajemmalla alueella liikkuvat häirikkösudet. Ministeriö on vaatinut lupiin lisäselvityksiä. - Millainen rikosrekisteri sudella oikein pitää olla, että kaatoluvan saa, Kymen riistanhoitopiirin puheenjohtaja Einari Kapiainen kyseli. Viime vuodelta susien rikosrekisteriin kertyi Kymen riistanhoitopiirin alueella kymmenen koiran tappo. Tänä vuonna on mennyt yksi koira. Koirista noin puolet päätyi suden saaliiksi metsästyksen yhteydessä metsässä, muut kotipihassa. Lisäksi sudet ovat vieneet kotipihalta tiettävästi kolme kissaa. Susivahingot ovat tapahtuneet Lappeenrannan, Lemin, Ylämaan ja Luumäen seudulla, jossa vallitsee nyt suuri susipelko, metsästäjien mielestä aiheellisesti. - On vain ajan kysymys, koska susi ja ihminen ottavat fyysisesti yhteen, Juha Sormunen ennusti. Metsästäjät ennakoivat myös, että susia ruvetaan kohta lahtaamaan laittomasti, jos lupia ei ministeriöstä rupea heltiämään. Paikallaolijat tosin kiistivät moista suunnittelevansa. - Aletaan puhua oikeuden ottamisesta omiin käsiin vähän niin kuin Mäntsälässä 1930-luvulla, paheksui kansanedustaja Pentti Tiusanen (vas.). Tiusanen samoin kuin muutkin paikalla olleet kansanedustajat Markku Kauppinen (kesk.), Pekka Kuosmanen (kok.), Seppo Lahtela (kok.) ja Kimmo Tiilikainen (kesk.) lupasivat panna vauhtia häirikkösusien kaatoluville. Suurimmaksi jarruksi susien pyynnille Miehikkälän keskustelussa osoitettiin EU:n luontodirektiivi. Metsästäjät ja MTK:n osastopäällikkö Asko Niemi vaativat siihen remonttia. Kauppinen, Kuosmanen ja Lahtela peräsivät myös paikallisolojen huomioonottamista unionin suurpetopolitiikassa ja yhtyivät vaatimukseen. - Suden suojelustatuksen muuttaminen direktiivissä ei ole läpihuutojuttu, vaikka perusteet sille on, huomautti Tiilikainen. Suomessa on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan nyt vajaat 250 sutta. Kanta on kasvanut viime vuosina noin 20 prosenttia vuodessa. (Etelä-Saimaa 16.1.2007) Susi jäi kuorma-auton kolhaisemaksi Juuassa Kuorma-auton eteen rynnännyt susi joutui auton kolhaisemaksi Juuan Kajoossa Vesivaaran lähellä tiistaiaamupäivällä. Luikonlahdentietä ajanut kuorma-auton kuljettaja yllättyi puoli kymmenen aikoihin, kun metsästä auton eteen juoksi ilmeisesti täysikasvuinen susi. Kuljettajan mukaan susi ei jäänyt pyörien alle, vaan se osui auton keulaan ja selvisi kohtaamisesta hengissä. Nopeutta autolla oli jyrkän mäen takia arvion mukaan noin 70 kilometriä tunnissa. Kuljettaja pysäytti autonsa ja kävi tarkistamassa törmäyspaikan. Hän löysi tieltä muutaman veripisaran, mutta eläin oli jo kadonnut metsään. Sutta etsittiin tiistain aikana poliisin ja riistamiesten voimin lähialueelta. Aamupäivällä alkanut sankka lumipyry peitti jäljet ja etsinnät lopetettiin tuloksettomina. Tapahtumasta kerrottiin lähistön asukkaille ja pyydettiin heitä tiedottamaan mahdollisista havainnoistaan hätäkeskukseen. (Verkko-Karjalainen 17.1.2007) Susi ahdisteli 4-vuotiasta kotipihalla Susi ahdisteli eilen 4-vuotiasta pikkupoikaa tämän kotipihalla Lappeenrannassa. Leevi-poika oli leikkimässä yksin kotipihalla ja isä oli työn touhussa autotallissa, kun Leevi juoksi hätääntyneenä sisälle. Leevi kertoi, että joku vieras iso eläin murisi ihan vieressä. Sen jälkeen tuli kiire. Markku Lehtisyrjä nappasi vesurin ja taskulampun mukaansa ja pinkoi pihalle. Peto oli jo ehtinyt kuitenkin poistua paikalta. Selvät jäljet se oli kuitenkin pihalle jättänyt. Paikalla käyneen metsästysasiantuntijan mukaan kyse on erittäin suurella todennäköisyydellä sudesta. - Sudet ovat Lappeenrannan alueella iso ongelma, johon tulee puuttua, Lehtisyrjä puhisee. - On tämä kumma, että pitää pelätä jo ihan omalla kotipihallakin. (IS 17.1.2007) Susi ei ole hätyytellyt lapsia Lappeenrannassa Tiistain susihavainto lappeenrantalaisen lapsiperheen leikkipaikalta oli väärä hälytys. Keskiviikon Ilta-Sanomat kertoi tapauksesta lööpissään, mutta tieto ei pidä paikkaansa. Kälvelässä lähellä Ylämaan rajaa liikkui sen sijaan ilves. Neljävuotias poika leikki pihapiirissä ja kertoi näköhavainnoistaan isälleen. Riistanhoitoyhdistyksen miehet käyvät tarkastamassa kaikki heille ilmoitetut susihavainnot. He tunnistivat Kälvelän tapauksen ilvekseksi jälkien perusteella. Suurpetoyhdysmies Kari Jukkalalle on tullut noin 40 todeksi havaittua susihavaintoa, mutta myös vääriä hälytyksiä on tullut useita. Tiistaina ilmoitettiin muun muassa suden liikkuvan Lappeenrannan keskustassa Pikisaaressa. Kyseessä oli todennäköisesti koira. Jukkalan mukaan ilveksiä liikkuu Lappeenrannan eteläpuolella nyt runsaasti. Tiedossa on ainakin kuusi eläintä, jotka liikkuvat Raipon, Korkea-ahon ja Hanhijärven suunnalla. Ilves on paljon sutta pienempi eläin, mutta korkeudeltaan se voi olla samaa luokkaa.Jukkalan mukaan hämärä, nopeat tilanteet ja mielikuvat vaikuttavat kuitenkin niin, että ilves voidaan sekoittaa suteen. Tiedossa ei ole, että ilves olisi uhannut ihmistä. Ilvesten ravintoa ovat muun muassa jänikset ja kauriinvasat. (Etelä-Saimaa 18.1.2007) Nuijamaan mummot sakkoja maksamassa Ryhmittymä nimeltä Nuijamaan mummot on ilmoittanut olevansa valmis maksamaan sakot, jotka tulevat laittomasta sudenkaadosta tekijälle. Lappeenrannan poliisin arkirutiineissa luvaton sudenkaato ei ole tullut rikosnimikkeenä vastaan. Poliisin mukaan salakaadosta saa sakkoja ja sakon suuruus riippuu ampujan tuloista. (Lappeenranta 18.1.2007) Ylivieskan Kaisaniemessä liikkuu susi Kaksi tyttöä kohtasi iltahämärissä yksinäisen suden Ylivieskan Kaisaniemessä, joka on tiheään asuttua seutua, ihan kaupungin liepeillä. Petotutkija on varmentanut, että ilmeisesti kyse on sudesta. (Kalajokilaakso 18.1.2007) Pohjois-Savoon lupa suden kaatamiseksi Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt luvan yhden pihapiirissä säännöllisesti liikkuvan suden tappamiseksi Pohjois-Savossa Kaavilla. Lupa-aika alkaa tänään. Kaavilla on viime vuoden lokakuun ja tammikuun välisenä aikana liikkunut säännöllisesti Maarianvaaran ja Luikonlahden kylien alueella kaksi poikkeuksellisen pelottomasti käyttäytyvää sutta. Alueella on tehty jatkuvasti lukuisia havaintoja näistä kahdesta sudesta pihoissa tai niiden läheisyydessä. Susia on muun muassa yritetty pelotella ajamalla niitä pois pihoista. Toimenpiteistä huolimatta sudet ovat jatkaneet pelotonta käyttäytymistään. Kyseiset sudet eivät kuulu samaan laumaan niiden susien kanssa, joiden kaatamiseksi ministeriö myönsi tammikuun alussa kaksi lupaa ja jotka ammuttiin heti ensimmäisenä lupapäivänä susien käytyä pihassa. Nyt myönnetty lupa on viime vuonna käyttöön otetun Suomen susikannan hoitosuunnitelman linjausten mukainen. Hoitosuunnitelman mukaan susikantaan kohdistuvissa poistoissa ja susikannan kasvun säätelyssä ensisijaisia kohteita ovat opitun piharavinnon saannin, sairauden tai muun syyn takia kesyyntyneet tai ihmisasutuksen tuntumaan toistuvasti tulevat sudet. Suden rauhoituksesta poikkeamisessa tavoitellaan erityisesti sitä, että susikanta pysyy ihmisarkana ja välttää ihmisasutusta. Suomessa on noin 200 - 250 sutta. Kaavin alue kuuluu suden hoitosuunnitelmassa itäiseen kannanhoitoalueeseen, jossa esiintyy noin 160 - 180 sutta. Susikantaa säädellään ja vahinkoyksilöitä poistetaan metsästyksellä pääasiassa alueellisen riistaviranomaisen riistanhoitopiirien lupien mukaisesti. Tähän mennessä riistanhoitopiirien luvilla ja maa- ja metsätalousministeriön myöntämillä luvilla on kaadettu yhteensä 13 sutta. Näistä kuusi sutta on kaadettu poronhoitoalueella. Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. (09) 160 52283, 040 733 6229 Ylitarkastaja Sami Niemi, puh. (09) 160 53374, 0400 238 505 (19.1.2007) Susi hyökkäsi auton kimppuun Nousiaisissa Aggressiivisesti käyttäytynyt susi hyökkäsi auton kimppuun Nousiaisten Nummella varhain keskiviikkoaamuna. Liikkeellä ollut nousiaislainen pariskunta näki suden aiemmin samana yönä valtatie 8:lla. Liisa-Hellevi ja Erkki Rantanen ajelivat Turusta Nousiaisten suuntaan keskiviikkona aamuyöllä puoli kolmen aikoihin, kun Vuorenpään suunnasta tullut susi loikki valtatien yli ja jatkoi matkaansa kohti Lemua. Kun pariskunta autoili pari tuntia myöhemmin Koljolasta Nummen suuntaan, susi ilmestyi kunnantalon takapihalta Koljolantielle. – Siinä se alkoi tanssia auton ympärillä niin, että melkein piti pysähtyä. Pelkäsin, että muuten susi jää auton alle. Ääntä susi ei päästänyt, mutta kovasti se yritti päästä autoon kiinni. Näytti siltä, että se olisi yrittänyt hypätä konepellin päälle. Sitten luulin, että se tulee lasin läpi. Hampaat vain loistivat, kun se yritti ikkunan läpi hälväistä, Erkki Rantanen selvittää. Vähän ajan kuluttua valtatien suunnasta tuli toinen henkilöauto, jota susi ryhtyi jahtaamaan. Susi seurasi autoa Moision vanhainkodin tienhaaraan, jossa auto pääsi koukkaamaan suden ohi linja-autopysäkin kautta. – Susi käyttäytyi niin, että se olisi halunnut pitää koko tietä hallussaan. Kun se auton ikkunan takana oli parinkymmenen sentin päässä, niin huomasimme, kuinka siltä tuli vaahtoa suusta. Ei se mitenkään sairas ollut olemukseltaan, sillä liikkeet olivat nopeita. Jotenkin siltä oli tolkku pois ja se tuntui vihaiselta. Ehkä eksyimme sen öiselle kulkureitille ja se kimpaantui siitä. Rantaset kiersivät vielä Nummen lenkin Henrikin koulun ja kunnantalon kautta, mutta siinä vaiheessa susi oli jo kadonnut tieltä. Rantaset pitävät selvänä, että kyseessä oli susi, sillä eläin ei muistuttanut koiraa. Pariskunta ilmoitti tapahtumasta heti yöllä hätäkeskukseen ja sen jälkeen poliisi otti yhteyttä. Tapahtumasta on mennyt tietoa myös Varsinais-Suomen riistanhoitopiiriin. (Vesa Penttilä/Vakka-Suomen Sanomat 19.01.2007) Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt ainakin kuusi uutta sudenkaatolupaa eri puolille Suomea Maa- ja metsätalousministeriö myönsi perjantaina Hallan paliskunnan alueelle luvan kolmen suden tappamiseen. Aiemmalla luvalla paliskunta tappoi viisi sutta. Ministeriön mukaan susien tappaminen on perusteltua, koska se on ainoa tapa estää porotaloudelle aiheutuvat lisävahingot. Paliskunta saa käyttää susien tappamisessa apuna moottoriajoneuvoja ja keinovaloa. Lupa on voimassa 4.2. saakka. Kaksi lupaa on myönnetty Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistykselle. Lupia haettiin Lappeenrannan Nuijamaan alueella liikkuvien häirikkösusien kaatoon. Ylitarkastaja Jussi Laanikari ministeriöstä sanoo, että kaadot on saatava aikaan kahden viikon aikana. Sen sijaan toiseen lupahakemukseen, joka koskee kolmen suden kaatoa, ministeriö ei ole saanut pyytämiään lisäselvityksiä. Selvitysten on määrä olla perillä viimeistään ensi maanantaina. Kaaville on myönnetty lupa yhden säännöllisesti pihapiirissä liikkuvan suden tappamiseksi. Lupa-aika alkaa tänään. Kaavilla on syksystä saakka liikkunut Maarianvaaran ja Luikonlahden kylien alueella kaksi poikkeuksellisen pelottomasti käyttäytyvää sutta. Susia on muun muassa yritetty pelotella ajamalla ne pois pihoista. Nämä sudet eivät kuulu samaan laumaan niiden susien kanssa, joiden kaatamiseksi ministeriö jo myönsi kaksi lupaa aiemmin tammikuun alkupuolella ja jotka ammuttiin heti ensimmäisenä lupapäivänä susien käytyä pihassa. (19.1.2007) Siikalatvalla susihavaintoja PYHÄNTÄ. Susia ja susien jälkiä on nähty Siikalatvalla monessa paikassa viime viikkoina. Alueella on ilmeisesti kaksi susilaumaa. Piippolan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Sulo Heikkinen kertoo, että Tavastkengällä syksyllä havaittu lauma liikkuu alueella yhä. ”Sudet liikkuvat jälkien perusteella välillä melko lähellä taloja.. Tavastkengältä löydettiin hiljattain susien tappama hirvi aivan tien läheltä. Ilmeisesti yksi lauma liikkuu Vuolijoki-Kestilä-Pyhäntä-alueella ja toinen Kestilä-Piippola-Pyhäntä-alueella. Lisäksi havaintoja on yksinäisestä sudesta.” Yhdistys kokoontuu ensi viikolla pohtimaan, hakeeko se kaatolupaa osalle susista. Monet kokevat susien liikkumisen alueella uhkaavaksi. Pyhännällä on järjestetty susipelon takia ylimääräisiä koululaiskuljetuksia. (Kaleva 19.1.2007) Nousiaisten keskustassa autoillut epäilee suden käyneen kimppuun Nousiaislainen Erkki Rantanen on vakuuttunut, että susi kävi hänen autonsa kimppuun varhain keskiviikkoaamuna aivan Nousiaisten keskustassa. Suurihampainen, tummaselkäinen ja vaaleakylkinen eläin yritti auton päälle, näytti sivuikkunan läpi suuria hampaitaan ja suostui väistymään vasta, kun kiinnitti huomionsa toiseen autoon. Varsinais-Suomen riistanhoidonneuvoja Jörgen Hermansson pitää suden etsiytymistä kuntataajamaan erittäin outona. - Jotain siellä on tapahtunut, mutta onko kyse sudesta? Susi on helppo sekoittaa useampaankin eri koirarotuun, siperianhuskyyn, Norjan harmaaseen, pitkäturkkiseen rekikoiraan, Hermansson toteaa. Hermanssonin mukaan joidenkin koirien myös tiedetään jahtaavan autoja, susista ei sellaista havaintoa ole. Vaimonsa Liisa-Hellevin kanssa liikkeellä ollut Rantanen on vakuuttunut, että kyseessä oli susi, vaikkei ole aiemmin sellaiseen luonnossa törmännytkään. - Sillä oli tummanruskea selkä, vaaleat kyljet, häntä aikamoinen köysi ja kammottavat hampaat. Koko aikana se ei murahtanut eikä haukkunut. Se liikkui todella nopeasti, joten ei se ainakaan loukkaantunut ollut, Erkki Rantanen sanoo. Hermanssonin mukaan suden erottaa koirasta muun muassa hännän asennosta sekä liikkumistavasta. - Suden liikehdintä on sujuvaa, aivan kuin se valuisi maan pintaa pitkin, Hermansson kuvaa. Rantanen puolestaan kuvasi suden liikettä luontevaksi raviksi. Auton ympärillä susi loikki nopeasti. Keskiviikkona aamuyöstä liikkunut Rantasen pariskunta näki sudeksi arvelemansa eläimen kahdessa eri paikassa ja kahteen eri aikaan. Ensimmäisen kerran olento juoksi kahden aikaan yöllä kotia kohtia ajaneen pariskunnan editse valtatie 8:n yli Nousiaisten keskustan tuntumassa Vuorenpään asuntoalueelta Lemun suuntaan. Kun pariskunta muutama tunti myöhemmin lähti hakemaan pullaa valtatien tuntumassa olevalta huoltoasemalta, eläin hyökkäsi auton eteen Koljolantiellä aivan kunnanviraston takapihan kohdalta. - Se tuli auton luo, klääppäsi suullaan ikkunaan ja näytti helvetinm oiset hampaansa. Ne olivat tulitikun mittaiset. Ja suusta tuli vaahtoa. Kymmenisen minuuttia se oli automme kimpussa, mutta kun valtatien suunnasta tuli Volvo, se hyökkäsi sen kimppuun ja seurasi aina vanhainkodin risteykseen saakka, Rantanen muistelee. Rantaset ajoivat pikaisesti kotiin soittamaan poliisille. Poliisipartio saapui piakkoin paikalle, mutta ei löytänyt enää eläintä. Lumettomasta maasta ei löydetty myöskään tassunjälkiä. Nousiaisten alueella toimivan Maskun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Timo Lintonen ei ole tapauksesta kuullut. - Todella vierasta käyttäytymistä sudelle, mutta ei se aivan mahdotonta ole. Nousiaisten pohjoisosista, Mynämäeltä, Laitilasta ja Yläneeltä tulee päivittäin susihavaintoja. Onhan se mahdollista, että jokin niistä on erkautunut laumasta ja lähtenyt liikkeelle, Lintonen sanoo. (Erja Hyytiäinen/Turun Sanomat 20.1.2007) Häirikkösusien tuoreita jälkiä etsitään Lappeenrannassa Kourallinen metsästäjiä etsii parhaillaan häirikkösusien jälkiä Lappeenrannassa. Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Kari Jukkala sanoo, että nyt odotetaan varmoja jälkihavaintoja, jotta suurjahti pääsisi käyntiin. Jukkalan toiveissa on lumisade, jotta jälestäminen olisi helpompaa. Jahtiin voi viikonloppuna osallistua jopa sata metsästäjää. Maa- ja metsätalousministeriö antoi eilen Lappeenrantaan kaksi härikkösuden kaatolupaa. Joutsenossa metsästettävä loukkaantunut susi on siirtynyt nähtävästi Ruokolahden Äitsaareen. Susi loukkaantui joulukuussa auto-onnettomuudessa. (20.1.2007) Kaupunkisusi livahti metsästäjiltä Hattula. Poliisi ja metsästäjät etsivät loukkaantunutta sutta lauantaina Hattulassa Kanta-Hämeessä. Illan hämärtyessä susi livahti passiketjun läpi. Takajalkaansa ontuva susi liikkui viikko sitten Hämeenlinnan kaupungin alueella. Uusi havainto sudesta saatiin lauantaiaamuna Lepaan eteläpuolella Hattulassa. Sinne on Hämeenlinnasta parikymmentä kilometriä. Sutta jäljitti poliisin johdolla noin 30 metsästäjää. Passiketju näki suden ennen kello 17:ää,mutta se pääsi livahtamaan. Välimatkaa lähimpiin jahti-mieheen jäi pari sataa metriä. Suden ei tiedetä ahdistelleen ketään, mutta loukkaantunutta eläintä on syytä varoa. (STT 21.1.2007) Susi tapitti tyttöjä ojasta Juuli Kaivosoja ja Johanna Junttila sattuivat sude kanssa silmätysten viime torstaina. Tytöt olivat menossa kävellen Kaisaniemestä Ylivieskan keskustaan Tuohitietä pitkin, kun Johanna Junttila huomasi kaukaa ojassa kyyhöttävän tumman möykyn. - Johanna sanoi, että aivan kuin tuossa olisi kaksi pöllä. Minä katsoin samaan kohtaa uudelleen, ja huomasin, että sillä möykyllä oli isot silmät, aivan selvä kuono ja korvat. Se näytti koiran kokoiselta tai isommalta, kertoo Juuli Kaivosoja. Heti Juuli Kaivosoja ei oikein tajunnut, mikä otus voisi olla, mutta hän sanoi kuitenkin ystävälleen, ettei se mikään pöllö ole ja kehotti lähtemään äkkiä pois. Seuraavana päivänä tytöt kävivät katsomassa paikkaa uudelleen, ja he löysivät suuret tassunjäljet, jotka ovat selvästi koiran tassuja suuremmat. Juuli Kaivosoja sanoo, että suden näkemisen jälkeen häntä on pelottanut pimeä ja metsään meneminen. Siitä huolimatta tytöt eivät toivo, että susikantaa ryhdyttäisiin karsimaan. - Ei susia ole aihetta tappaa, jos ne eivät käy ihmisen kimppuun. Toivottavasti vain pysyisivät pois asumusten läheltä, Juuli Kaivosoja ja Johanna Junttila toteavat. (STT 21.1.2007) Itä-Suomen reviirialueet eivät enää riitä kasvaneelle susikannalle Susikanta on kasvanut läntisessä Suomessa, koska Itä-Suomessa ei riitä enää reviirialueita susiperheille. Riistan- ja kalatutkimuslaitoksen tutkija Samuli Heikkinen kertoo, että tämä näkyy lisääntyneinä susihavaintoina läntisessä Suomessa. Myös kokonaismäärältään susikanta on kasvanut. Susia nähdään entistä useammin asutuksen lähellä, mikä herättää ihmisissä pelkoa. Pyhä- ja Kalajokilaakson alueella on tehty viime kuukausien aikana useita susihavaintoja, viimeisimmät viime viikolla. Heikkisen mukaan asutuksen lähellä nähdyt sudet ovat yksin liikkuvia, nuoria eläimiä. -Tällainen susi hakee omaa reviiriään. Nämä yksilöt eivät välttämättä vielä elä sillä alueella, vaan ovat joko asettumassa sinne tai vain läpikulkumatkalla. -Paikkaansa etsiessään susi kulkee ristiin rastiin eikä hae metsäisiä alueita, vaan saattaa mennä pihapiirienkin lävitse. Niin voi käydä vahingossakin, tai sitten vaikka jokin tuoksu houkuttaa suden pihaan. Heikkisen mukaan susi liikkuu rehvakkaasti, kun leipä on kyseessä. Kun sillä on nälkä, se ottaa ravinnon sieltä mistä se saa sen helpoimmin. Ravinto ei välttämättä ole pihapiirin koira tai kissa, vaan susi voi käydä syömässä vaikka lintulaudan talia. Yksin kulkevalle sudelle ravinnon etsiminen on vielä laumassa kulkevaa vaikeampaa. Heikkisen arvion mukaan sudet saattavat pyrkiä asutuksen lähelle myös siksi, että sudet perustavat reviirinsä alueelle, jolta ei löydy ravintoa talvella. Susi liikkuu liukkaasti. Heikkinen sanoo, että susien määrää on vaikea alueellisesti arvioida. Koko Suomessa susia on riistan- ja kalantutkimuslaitoksen vuoden 2005 suurpetoseurannan mukaan n.205-210 yksilöä. Hyvä ravintotilanne, kuten hirvien ja kauriiden runsas määrä, edesauttaa suurta susikantaa. Susi liikkuu lyhyessäkin ajassa valtavan pitkiä matkoja. Se on todettu pantasusia seuratessa. Pantasudet ovat kulkeneet jopa 2000 km:ä kesässä. - Jos tällä viikolla nähdään susi Kalajokilaakson alueella, ensi viikolla se voi olla jo Porissa. Siksi kannattaa muistaa, että eri puolilla maata havaittu susi voikin olla sama yksilö, Heikkinen huomauttaa. Kunnioitusta, ei pelkoa. Miten sitten käyttäytyä, jos susi ilmestyy pihapiiriin? Heikkinen neuvoo käyttämään tervettä maalaisjärkeä. - Aina pitää muistaa, että susi on petoeläin, jota on syytä kunnioittaa. Sen elämisen edelletys on toisten eläinten tappaminen. Kuitenkaan sutta ei kannata turhaan pelätä. Kissat ja koirat kannattaa tietenkin pitää sisällä, mutta kun talossa normaalisti asutaan ja eletään, susi kyllä häipyy pihasta. Susiin liittyy monenlaisia uskomuksia. Yksi niistä on epäilys siitä, että susia kuljetettaisiin tieten tahtoen paikasta toiseen. Riista - ja kalantutkimuslaitokseenkin näitä soittoja tulee melkein viikottain. - Suurpetojen siirtämiseen tarvitaan aina lupa, eikä näitä lupia ole annettu vuosikausiin. Sitä paitsi miksi susia kannattaisi siirtää kun ne itsekkin liikkuvat varsin nopeasti, kysyy Heikkinen. (Kalajokilaakso 16.1.2007) Nousiaisissa autoja hätyytelleellä eläimellä oli kaulapanta Nousiaisten keskustassa keskiviikkona autoja hätyyttänyt eläin on paljastumassa uusien silminnäkijähavaintojen ansiosta suden sijasta koiraksi. Nousiaislainen Minna Almio kohtasi eläimen työmatkallaan keskiviikkona aamulla puoli viiden aikaan. Almion mukaan kyseessä oli selvästi koira. - Se oli isokokoinen vaaleanruskea koira, jolla oli panta kaulassa. Ajattelin pysähtyä ja katsoa, josko kaulapannassa olisi puhelinnumeroa, mutta oli kiire töihin, kertoo Almio. Turun Sanomat kertoi lauantaina keskustassa autojen kimppuun hyökkäilleestä eläimestä, jota toinen silminnäkijä piti sutena. Almio vakuuttui kohdanneensa saman eläimen tunnistettuaan itsensä jutun mainitsemaksi Volvo-kuskiksi. (22.1.2007 Turun Sanomat, Nousiainen) Keli ei suosi susijahtia LAPPEENRANTA. Viikonloppuna satanut hento lumipeite ei juuri helpota sudenmetsästystä. - Apu on hyvin pieni, petoyhdyshenkilö Kari Jukkala sanoo. Vähässä lumessa on vaikea seurata jälkiä. Jukkala kertoo, että suden metsästyksessä eläimen pitää olla varmasti motissa. Metsästäjät näkivät yhden suden lauantaina Nuijamaalla. Pimeässä pyyntiä ei voitu kuitenkaan aloittaa. Eläin kuljeskeli jäisiä teitä pitkin ja jäi todennäköisesti Suomen puolelle. Lähipäiviksi on luvassa kireää pakkasta, eikä lisää lunta todennäköisesti tule. Kahdeksi viikoksi myönnetty kaatolupa kuluu koko ajan. Jukkala sanoo, että luvalle anotaan lisäaikaa, jos susia ei saada kaadettua ja ongelma pysyy. (22.1.2007) Menneisyys on jättänyt jäljen petojen ja ihmisten käyttäytymiseen Karhu kellistää helposti monisatakiloisen hirven, mutta väistää sivummalle ihmisen havaitessaan. Ihminen olisi helppo saalis myös susilaumalle. Vuosisatoja kestänyt vaino on tehnyt suurpedoista kuitenkin varovaisia - fyysisesti heikompi ihminen on uhka, jota on syytä väistää. - Karhun käyttäytyminen on muuttunut vähitellen, koska päinvastaisesta käytöksestä on koitunut ikäviä seurauksia, suurpetotutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kertoo. Kojola arvelee, että vaino on saattanut jättää myös geneettisen jäljen suurpetojen perimään: varovaisuus on viisautta. - Karhun käyttäytymisellä ja pyyntipaineella on selvä yhteys. Pohjois-Amerikan kansallispuistoissa karhut ovat tuttavallisempia, koska siellä ei ole pyyntiä. - Ilmeisesti myös aggressiivisin aines on väistynyt eurooppalaisen karhun geeniperimästä, koska aggressiiviset ja ihmistä pelkäämättömät karhut on kaadettu pois, Kojola aprikoi. Ei paniikissa, vaan tilannetta halliten Suurpetojen tarkan vainun ansiosta yllättäviä kohtaamisia sattuu harvoin. Kun vainu kertoo ihmisen läsnäolosta, pedot eivät säntää kuitenkaan päätä pahkaa pakoon. - Karhun ja suden elämästä ei tulisi mitään, jos ne pakenisivat paniikinomaisesti. Ihmisiä on niin paljon. Kojola toteaakin, että tilanne on petojen hallinnassa. - Karhu ja susi ovat hyvin älykkäitä eläimiä. Ne liikkuvat siten, etteivät tule havaituksi, mutta pystyvät samalla kotrolloimaan tilannetta. Siinä missä susi yleensä jolkottelee kauemmas, karhu saattaa väistää vain muutaman kymmenen metriä sopivaksi katsomaansa suuntaan. Kun tilanne on ohi, karhu palaa usein mustikka-apajalleen tai kantokokoelman pariin. - Susi on arempi. Kainuussa on havaintoja, ettei susilauma enää palaa haaskalle, jos ihminen on jättänyt haaskalle hajujäljen. Susien arkuutta kuvastaa myös lippusiima, jota käytetään susien metsästyksessä. Lippusiimassa pelottaa lippujen ohella ihmisen haju, minkä vuoksi siiman ylittäminen tai alittaminen on monella sudelle ylivoimaista. Marjastajan ja metsästäjän ero Ilpo Kojola ja RKTL:n tutkimusmestari Seppo Ronkainen korostavat toistuvasti suurpetojemme älykkyyttä. Kojola on vakuuttunut, että karhut kykenevät erottamaan marjastajan ja metsästäjän, josta koituu todellista vaaraa. - Varsinkin aikuiset karhut ovat erittäin hyviä päättelemään kupletin juonen äänistä ja hajuista. Ronkaisen mukaan suden älykkyys tulee ilmi erityisesti pannoitustilanteissa, joissa susi otetaan kiinni. Siinä missä kiinniotettu kettu reuhaa energiaansa, susi pysyy lähes liikkumattomana. - Mutta jos keskittyminen herpaantuu hetkeksikin, susi pyrkii täydellä voimalla karkuun. Suurpetojen pannoitus tapahtuu eri tavoin. Karhua varten metsään jätetään pyyntihäkki, suden Ronkainen pannoittaa hyppäämällä moottorikelkan vauhdista selkään. Kiinniotetun karhun ja suden käytös on hyvin erilaista. Karhu riehuu ja on vaarallinen, koska sillä ei ole pakomahdollisuutta, susi alistuu. - Suden voi laskea suoraan liikkeelle. Sillä on niin suuri ihmisarkuus, ettei se uskalla tarttua ihmiseen. Sitä en tiedä, kokisiko susi pienen lapsen niin paljon alempiarvoiseksi, että lapsi olisi vaarassa, Ronkainen toteaa. Rohkeimmilla yhä lyhyt elämä Suurpetojen runsastuttua myös ihmisten kannalta ongelmallisesti käyttäytyviä petoja on enemmän. Ilpo Kojola katsoo, että toistuvasti pihapiirissä vierailevia suurpetoja on vaikea opettaa toisille tavoille. - Varovaisuuden kannalta tällaiset yksilöt on syytä lopettaa. Kojola kuitenkin huomauttaa, että nuoret reviiriään muodostavat yksilöt saattavat eksyä pihapiirin tuntumaan. - Ne eivät vielä osaa vältellä asutusta. Liian rohkeasta pedosta puhuisin vasta sitten, kun kyseessä on jo reviirin muodostanut, mutta yhä asutuksen lähistöllä liikkuva yksilö. Ihminen ja pelko Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista pitää karhua vaarallisena. Sutta pelkää kolmasosa suomalaisista. Onko pelolle kuitenkaan mitään järjellistä syytä, koska suurpedoilla on luontainen arkuus ihmistä kohtaan? Suurpetotutkija Ilpo Kojola toteaa, että ainakin karhua kannattaa kunnioittaa. - Ei ole viisasta hakeutua tilanteisiin, joissa karhu tulee yllätetyksi. Kaikki eivät käyttäydy optimaalisesti. Joukossa on myös poikkeusyksilöitä. Kojolan mukaan ihmisten pelko suurpetoja kohtaan on kuitenkin suhteetonta. - Kuolinsyyt eivät pelkoa tue, sillä sadan vuoden aikana karhu on tappanut Suomessa yhden ihmisen, susi ei ainuttakaan. Pelko on sukua vihalle Ihminen on oppinut aikojen saatossa pelkäämään tai ainakin kunnioittamaan suurpetoja, kuten pedot meitä. Metsästys oli aikoinaan erityisen vaarallista, koska karhu ei talttunut yhdellä onnistuneella laukauksella. Pedot aiheuttivat pelkoa ja vihaa myös maaseudulla kotieläimiä viedessään. - Se, että ihminen ei pysty hallitsemaan ympäristöä, lisää pelkoa, ympäristöfilosofi Leena Vilkka toteaa. Pelkoa lietsovat myös myyttiset tarinat ja sadut, joissa varsinkin susi kuvataan perinpohjin pahaksi. - Sadut ovat olleet kuitenkin alunperin kertomuksia ihmisten välisistä asioista, joissa ihminen on eläimen hahmossa. Eläinhahmojen koetaan kuitenkin ilmentävän eläinten oikeaa luonnetta. Pelko ja vaaran tunne synnyttävät samalla vihaa. Viha kohdistuu kuitenkin voimakkaammin suteen, vaikka karhua pelätään enemmän. Tällä hetkellä susivihaa lietsoo erityisesti susien taipumus tappaa reviirilleen tullut koira. - Susi kokee koiran ravintokilpailijaksi. Se ei voi tietää, että ihminen ruokkii koiraa, Ilpo Kojola painottaa. Erilaista suhtautumista Ihmisen vieraantuessa luonnosta, pelkkä metsä saatetaan kokea uhkaavaksi paikaksi. Luontosuhde vaikuttaa myös petopelkoon. Ilpo Kojolan mukaan itäisessä Suomessa petoihin on ainakin osittain totuttu ja niiden kanssa osataan elää. Etelä- ja Länsi-Suomessa yksittäinen susi- tai karhuhavainto saa helposti kohtuuttomat mittasuhteet. Kasvatus vaikuttaa kuitenkin paljon niin susirajalla kuin kaupungin valoissa. Seppo Ronkainen muistelee erämessuja, jossa kahdelta kainuulaispojalta kysyttiin, pelkäävätkö he susia. Toinen pelkäsi ja kertoi kulkevansa 300 metrin matkan kouluun taksilla. Toisella ei ollut vastaavia pelkotiloja. - Kotona oli opetettu, että karhu ja susi ovat metsäneläimiä, joita ei tarvitse pelätä. Poika myös kertoi liikkuvansa paljon metsässä. Suurpetoja varsinkin pannoituksen yhteydessä kohtaava Ronkainen toteaa omien pelkojen muuttuneen aikojen saatossa. - Ensimmäisien susien kohdalla oli tiettyä pelkoa, koska susi on iso eläin. Enää ei pelota. Susi on ihmistä kohtaan pelokas eikä uskalla puraista. - Nukutetun karhun kanssa joutuu olemaan aina varovainen. Jos nukutus lakkaa, vaara on todellinen, koska karhulla ei ole pakomahdollisuutta. Tunteiden laaja skaala Ilpo Kojola arvelee, että myös ihmisten pelko on osittain geneettistä, koska pelko on monilla niin voimakasta ja hallitsematonta. Leena Vilkka ei halua perustella petopelkoa geneettisesti. - En voi sitä tietenkään kiistää, mutta kaikkien asioiden selittäminen geneettisesti sotii ihmisen vapaata tahtoa kohtaan. Vilkka myös muistuttaa, että suurpetoihin kohdistuu pelon ohella ihailua, suoranaista palvontaa. - Sudessa ja karhussa on aitoa suuruutta ja pyhyyttä. Niillä on ominaisuuksia, joita meissä ihmisissä ei ole. Niin kiinnostunut kuin karhusta ja sudesta onkin, Vilkka myöntää, ettei välttämättä halua kohdata karhua kovin läheltä. Suden kanssa hän on ollut samassa häkissä. - Se oli elämäni yksi hienoimmista kokemuksista. Karhujen määrä selvitetään ulosteita keräämällä Kainuussa on keräilty mustikoiden ja puolukoiden ohella myös karhun kakkaa kahtena edellisvuotena. Pohjois-Karjalassa ulosteiden kerääminen aloitettiin viime vuonna. Ulosteista määritellään DNA, minkä perusteella voidaan päätellä karhukannan suuruus. Analysointi aloitetaan keväällä ja ensimmäisiä tuloksia on luvassa kesän aikana. Kannan suuruuden ohella arvioidaan populaation geneettistä vaihtelua. Malli on peräisin Ruotsista, jossa karhukannan koko kaksinkertaistui noin 2 600 yksilöön ulostenäytteiden myötä. Tämänhetkisen arvion mukaan Suomessa tallustaa vähintään 800 karhua, 200-250 sutta, noin 1 200 ilvestä ja 150 ahmaa. Etelä-Hämeen riistanhoitopiirin alueella karhuja liikkuu kymmenkunta, mutta sudet ovat toistaiseksi olleet satunnaisia ohikulkijoita. Ilveksiä on vähintään 80, ahmoja tuskin ainuttakaan. Suurpetotutkija Ilpo Kojola ei usko, että Suomen karhukanta tuplaantuu Ruotsin tavoin. - Ennen DNA-mallinnusta Ruotsissa on hyödynnetty metsästäjien karhuhavaintoja, jota on käytetty myös DNA-mallin rinnalla. Näistä kahdesta mallista on muodostettu laskentakaava, minkä perusteella Pohjois-Karjalassa tehdyt kannanmääritykset osuvat yllättävän oikeaan. - Toisaalta, luonto on yllätyksiä täynnä, Kojola tunnustaa (Jaakko Kyrö/Forssan Lehti 21.1.2007) Lappeenrannan häirikkösusi kaadettiin Lappeenrannassa seudulla liikkuneista häirikkösusista yksi on kaadettu. Metsästäjät ampuivat suden maanantaina iltapäivällä Rapattilan kylän alueella. Toinenkin susi oli aamulla saaroksissa samalla seudulla, mutta sitä ei saatu vielä kiinni. Sudet ovat viime päivinä liikkuneet Etelä-Karjalassa lähellä asutusta ja saaneet saaliikseen kissoja ja koiria. Paikallisella metsästysseuralla Lappeenrannassa on vielä maa- ja metsätalousministeriön lupa toisen häirikkösuden kaatamiseen. (YLE 22.1.2007) Sudesta on tehty tuore havainto tänä aamuna Nuijamaalla Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdysmies Kari Jukkalan mukaan ei voida kuitenkaan olla varmoja onko kyseessä häirikkösusi. Jukkalan painottaa, että on harkittava tarkkaan mikä susi tapetaan, sillä kohteen on täytettävä lupaehdot. Viikonloppuna susia etsittiin lähinnä Nuijamaan alueella ja muualla rajan tuntumassa. Petojen liikkeitä on kelin vuoksi hankalaa seurata, sillä ne liikkuvat pitkiä matkoja jäisillä teillä nopeasti jättämättä jälkiä. Maa- ja metsätalousministeriö antoi perjantaina Lappeenrantaan kaksi härikkösuden kaatolupaa. (YLE 22.1.2007) Kolmetoista susistamme kaadettu Kuluvalla talvikaudella susistamme on riistanhoitopiirien ja ministeriön myöntämillä luvilla kaadettu yhteensä 13 sutta. (STT 23.1.2007) Luonnonsuojelupiiri perää malttia ja valvontaa susipolitiikkaan Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri perää malttia ja valvontaa susipolitiikkaan. Viime viikkojen susikeskustelu on kiihtynyt epäasialliseksi ja lajia vainoavaksi, todetaan luonnonsuojelupiirin maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle toimittamassa avoimessa kirjeessä. Luonnonsuojelupiiri odottaa, että Kaakkois-Suomeen ei myönnetä enää lisälupia suden kaatoon. Luonnonsuojelijoiden mukaan viime viikolla myönnetyt kaksi lupaa eivät ole yksiselitteisesti perusteltavissa. (25.1.2007) Susien röyhkeä käytös pahenee Etelä-Karjalassa Ihmistä pelkäämättömät sudet käyttäytyvät yhä röyhkeämmin Etelä-Karjalassa. Runsas viikko sitten koiran kanssa liikkeellä ollut rajamies joutui pulaan Ylämaalla, kun sudet alkoivat kierrellä työparin ympärillä. Entistä rohkeammiksi käyvistä susista ja niiden aiheuttamista vaaratilanteista on tuoretta tietoa muun muassa Kanadasta. Siellä susien hyökkäykset ihmisten kimppuun ovat lisääntyneet rinnakkainelon myötä. Yhden ihmisen tiedetään varmasti kuolleen villin, terveen suden hyökkäyksessä. Aiheesta enemmän maanantain Etelä-Saimaassa. (28.1.2007) Testaavatko häirikkösudet ihmisen sopivuutta saaliiksi? Susien pelottomuus ennakoi useiden eri lähteiden mukaan ihmisiin kohdistuvia hyökkäyksiä. Asiantuntijatkin voivat vain arvailla susien aikeita. Mitäköhän Kaakkois-Suomen pihasusilla on mielessään? Sitä sietää arvuutella nyt kun susikanta on vahvassa kasvussa ja poikkeuksellisesti käyttäytyvistä yksilöistä tehdään yhä uusia havaintoja. Ihminen luulee havainnoivansa susia, mutta kenties sudet tarkkailevatkin meitä. Jos on uskomista suuria nisäkkäitä tutkineen Calgaryn yliopiston emeritusprofessori Valerius Geistin teorioihin, eteläkarjalaiset ovat paraikaa susien testattavina. Geist lähestyy susia käyttäytymistieteen näkökulmasta ja hänen teesinsä tekevät ihmisen olon perin epämukavasti. Professori on sitä mieltä, että hyökkäykset koirien ja karjan kimppuun ennakoivat sitä, mitä sudet kohta tekevät ihmiselle. Geistin väitteet eivät ole vailla pohjaa, sillä maailmalta saatu kokemus osoittaa susiongelman kehittyvän saman kaavan mukaisesti. Ensin susi ja ihminen alkavat elää toistensa tuntumassa, sitten susi alkaa testata ihmisen uhkaa yhä röyhkeämmäksi käyvällä käytöksellä ja viimein kun ihminen on todettu vaarattomaksi, susi löytää sille paikan ruokalistaltaan. Teorialle löytyy vahvistusta sekä historiasta että nykypäivästä. Dosentti Antti Lappalainen selvitti vuonna 2005 ilmestyneessä kirjassaan Suden jäljet suden Suomessa aiheuttamia kuolemantapauksia vuodesta 1650 lähtien ja kirkonkirjoista löytyy kaksi selvää piikkiä. Kun Karjalan kannas siirtyi Venäjän omistukseen vuonna 1721 ja yleinen metsästys kiellettiin, lapsia alkoi joutua suden suuhun. Lounais-Suomessa vastaavaa alkoi tapahtua vuodesta 1877 lähtien uuden metsästyslain oltua kymmenen vuotta voimassa. Lappalaisen mukaan lain suojaa nauttineet sudet tulivat erämaista vähitellen asutuksen liepeille ja kävivät vuosi vuodelta rohkeammiksi. Keski- ja Pohjois-Suomessa susien metsästys jatkui eikä siellä tunnettu ihmisiä saalistavia susia. Neuvostoliiton tiedeakatemian peto-osaston jäsen Mihail Pavlov puolestaan kuvaa kirjassaan Volk (Susi) samantapaista kehitystä Keski-Venäjällä toisen maailmansodan aikana ja sotaa seuranneina vuosina. Kun susien metsästys käytännössä loppui, esimerkiksi Kirovin piirikunnassa 26 lasta ja nuorta menetti henkensä susien takia. - On väärin, että olemme jo kymmenen vuoden ajan pyytäneet suurpetotutkimusta Kaakkois-Suomeen, jotta saisimme tietoa susien käyttäytymisestä. Sellaista ei kuitenkaan ole tehty ja joku ottaa nyt asiassa harkitun riskin, keskisen suurpetoalueen jahtipäällikkö Kimmo Ylärakkola paheksuu. Ylärakkola on seurannut susien touhuja 25 vuotta, mutta hänkään ei voi kuin arvailla niiden mielenliikkeitä. Luonnollisesti käyttäytyvät ja häirikkösudet toimivat lisäksi eri tavoin, joten koiria harjoittaessaan Ylärakkola kulkee aseistautuneena. Myös suurpetotutkija Ilpo Kojola pitää voimakkaasti kesyyntyneitä susia riskitekijänä. Kaakkois-Suomen pihasusista on vaikea sanoa mitään varmaan, sillä pihassa käymisen ei tarvitse merkitä ihmisen uhkaamista. - Riskien minimoimiseksi toistuvasti asutuksen lähellä käyvät sudet pitää hoitaa pois pihapiireistä ja siihen on vaikea vaikuttaa muuten kuin tappamalla, Kojola toteaa. Kojola muistuttaa, että satunnaisesti pihan ylittävä ja matkaansa jatkava susi ei ole ongelma. Todelliset häiriköt sen sijaan tulee poistaa jos susikannan oman edun takia. (Anne Kokkonen/Etelä-Saimaa 29.1.2007) Saksanpaimenkoira ammuttiin sutena Omistajansa kanssa maastossa ollut saksanpaimenkoira ammuttiin eilen iltapäivällä Lieksan Kontiovaarassa. Koiran surmapaikka sijaitsee harvaan asutulla alueella,jossa koiran omistaja järjestää karhu- ja susiretkiä. -En vähällä hätkähdä, mutta nyt tuntuu kyllä aika pahalta,murehtii Eero "Erä - Eero" Kortelainen ammuttua koiraa. Yrittäjä oli eilen moottorikelkalla polkemassa kelkkareittejä matkailuyrityksensä tukikohdan lähistöllä. Ruokatauon jälkeen Kortelainen lähti ajamaan vielä yhtä lenkkiä, jolloin koko päivän mukana kulkenut saksanpaimenkoiranarttu jäi väsyneenä hieman jälkeen. Kun koiraa ei kuulunut takaisin,omistaja lähti sitä etsimään. Koira löytyi lopulta ammuttuna kelkkauralta. Myös koiran ampunut metsästäjä oli paikalla. -Koirani on tumma schäfer,eikä sitä voi millään sekoittaa sudeksi. Lieksan alueelle on myönnetty susilupia, mutta ne on tarkoitettu asutuksen lähellä liikkuvien häirikkösusien jahtiin, Erä - Eero kertoo. (Iltasanomat 29.1.2007) Koululaista uhannut susi sai tappotuomion Mynämäessä Mynämäessä Laajoen kylässä useita kertoja liikkunut susi ammutaan. Kaatamisesta päätti Vakka-Suomen poliisi. Poliisi teki ratkaisunsa sen jälkeen, kun susi oli maanantaiaamuna lähestynyt bussipysäkillä seissyttä yläkoululaista. Perusteluna on poliisilain 25. pykälä, jonka mukaan eläin voidaan poistaa, mikäli se aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle. - Laajoen kylässä on tehty useaan kertaa havaintoja sudesta. Petoasiantuntijoiden mukaan liikkujan askelväli ja tassun koko ovat olleet samanlaiset, rikoskomisario Pentti Koski perusteli epäilyä, että kyseessä on aina ollut sama susi. Alueella elää havaintoja keränneiden petoyhdyshenkilöiden mukaan viiden suden lauma sekä yksittäinen susi, joka aloitti jo ennen vuodenvaihdetta vierailunsa Laajoen kylässä. Kosken saamien tietojen mukaan susi on käynyt talojen luona noin viikon välein. Maanantaiaamuna laajokelainen yläkoululainen odotti kello seitsemän aikaan linja-autoa kylätaajamassa olevalla pysäkillä, kun hän näki suden lähestyvän. Hämärästä huolimatta poika näki suden hyvin, sillä alueella on katuvalot. Susi tuli noin 20 metrin päähän pojasta, jolloin poika lähti karkuun kotiinsa. Pojan isä lähti toisen miehen kanssa varmistamaan, ettei susi häiritse muita tiellä liikkuvia. Kosken mukaan tutkijat kävivät myöhemmin varmistamassa, että kyseessä oli susi. EU:n ei odoteta moittivan Suomessa suden tappamiseen voi antaa luvan joko maa- ja metsätalousministeriö tai poliisi poliisilain perusteella. Molemmissa lupa kohdistuu tiettyyn yksilöön. Siksi Kosken mukaan Laajoella ei järjestetä varsinaista susijahtia vaan liikkeelle lähdetään, kun susi seuraavan kerran kylään etsiytyy. - Huomenna aloitan yhteydenotot paikallisiin metsästäjiin. Poliisi on toiminnasta vastuussa ja metsästäjät auttavat meitä, Koski sanoi. Riista- ja kalataloudentutkimusyksikön suurpetotutkija Ilpo Kojola pitää poliisin ratkaisua oikeana. - Tämä ei missään tapauksessa ole kyse suden luontaisesta käyttäytymisestä. Kyseessä on poikkeusyksilö, Kojola sanoi. EU on aiemmin moittinut Suomea useaan otteeseen susipolitiikasta, mutta Kojola arvioi, että Laajoen tapauksesta tuskin kiistaa syntyy. - Minun käsitykseni mukaan siitä vallitsee yksimielisyys, että tämmöiset pihaeläimet pitää poistaa, siis yksimielisyys myös EU:n piirissä, Kojola sanoi. Mistä yksinäinen susi on Laajoen kylään kulkeutunut, sitä eivät Koski tai Kojola osanneet sanoa. - Jos se kuuluisi laumaan, miksi se tulisi kylään? Jos tämä susi ei kuulu alueella liikkuvaan laumaan, sen kulkeminen metsässä on hengelle hupaa. Toisaalta susipariskunta alkaa tulla kiima-aikaan ja siinä vaiheessa se saattaa suhtautua ylivuotisiin pentuihinsa niin, että nyt olisi aika lähteä. Siinä vaiheessa nuoret sudet ovat hölmöjä ja kokemattomia, Kojola sanoi. Varsinais-Suomessa kaadettiin edellisen kerran susi tammikuussa 1980. (Turun Sanomat 30.1.2007) Kaakkois-Suomeen ei uusia sudenkaatolupia Maa- ja metsätalousministeriö on tänään tehnyt kielteisen päätöksen Kaakkois-Suomeen haetuista viidestä uudesta sudenkaatoluvasta. Ministeriö perustelee päätöstään sillä, että sudenkaatolupia haettiin liian laajalle, yhdentoista riistanhoitoyhdistyksen alueelle. Ministeriön pyytämät lisäselvityksetkään eivät auttaneet rajaamaan aluetta niin, että sieltä olisi voitu kohdennetusti poistaa ongelmayksilö. Petoyhdysmies Juha Sormunen Kymen riistanhoitopiiristä sanoo, että uutta hakemusta ryhdytään valmistelemaan. Hiljattain Lappeenrannassa ammuttiin yksi susi, ja lupa toisen kaatamiseen on vielä jäljellä. (YLE 30.1. 2007) Susi pääsi toistaiseksi pakoon Mynämäellä käydyn susijahdin ensimmäinen päivä oli tulokseton. Susi nähtiin aamutuimaan Laajoen kylän tuntumassa, ja poliisi lähti liikkeelle 42 metsästäjän avustamana. Joukko lähti seuraamaan jälkiä aamulla yhdeksältä ja eteni niiden perässä kello 14.30:een saakka Vaskijärven luonnonsuojelualueen rajalle. Sieltä joukko kääntyi takaisin. Susijahtia jatketaan poliisin johdolla uudelleen, kun susi seuraavan kerran näyttäytyy Laajoen tuntumassa. (Turun Sanomat 31.1.2007) Siikalatvalle haetaan suden kaatolupia Piippolan seudun riistanhoitoyhdistyksen hallitus on tiistaina pitämässään kokouksessa päättänyt hakea Maa- ja metsätalousministeriöstä kaksi sudenkaatolupaa Piippolan, Pyhännän, Kestilän ja Pulkkilan kuntien alueelle. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Sulo Heikkinen tiedottaa, että yhdistys on syvästi huolissaan yhä lisääntyvien susihavaintojen määrästä ja niiden aiheuttamasta levottomuudesta paikallisten ihmisten keskuudessa. Susihavaintoja on tehty pitkin alkanutta vuotta, mutta vain osa on uutisoitu. Viimepäivinä sudet ovat vierailleet useasti talojen läheisyydessä ja käyneet mm. Tavastkengällä kahden koiran kimppuun pihapiirissä. Toinen koirista on kadonnut. Pienten koululaisten vanhemmat ovat vaatineet lastensa kuljettamista kotiovelta kouluun susipelon vuoksi. Kuljetuksia onkin jo järjestetty mm. Pyhännällä ja Kestilässä. Riistanhoitoyhdistys hakee neljän kunnan alueelle kahta sudenpyyntilupaa ja liittää hakemuksensa liitteeksi paikallisten metsästysseurojen lausunnot susitilanteesta ja pyyntilupien tarpeellisuudesta. Myös Piippolan kunnanvaltuusto kokouksessaan 22.1. ottanut kantaa susitilanteeseen. Puheenvuoroissa kävi kokouksen aikana ilmi vakava huolestuneisuus, sillä jälkihavaintoja on tehty runsaasti jopa taajaman alueella. Kokouksessa sovittiin myös, että kunnanjohtaja ottaa asian esille seuraavassa seutukuntahallituksen kokouksessa. Valtuuston kokouspöytäkirjaan on mm. merkitty seuraavanlainen lausuma: ”Piippolan kunnanvaltuusto näkee, että susien valikoiva metsästys tulee sallia, jotta eläinten luontainen arkuus pysyy suden geeniperimässä. Suden asuinsijojen ei tule vakiintua asutuksen keskelle.” Kunnasta otettiin jo keväällä susivaaran vuoksi yhteyttä opetusministeriöön ja lääninhallitukseen. Silloin haettiin tuloksetta korvauksia susikuljetusten tuomiin ylimääräisiin kustannuksiin. Runsaasti havaintoja Sulo Heikkinen on neljän viimeisen kuukauden ajalta kirjannut osan susihavainnoista, joita hänelle on tiedotettu. Laumoja on ollut liikkeellä useaan otteeseen, mm. syyskuun lopulla Kestilän ja Pyhännän rajalla Piiparin alueella, sekä lokakuun lopulla Tavastkengän Hörölän takana ja Pyhännän Pitkälläkankaalla, jossa vähintään kolme sutta oli osallisena hirventapossa. Kestilän Lievoperältäkin tuli marraskuun alussa ilmoituksia susista. Ensimmäisessä havainnossa oli kolme ja toisessa viisi sutta. Samassa kuussa myös Piippolan Peltoperällä oli kaksi yksilöä liikkunut aivan talojen tuntumassa. Joulukuun alussa enemmänkin uutisointia sai viiden suden lauma, joka liikkui Tavastkengällä talon lähellä. Eivätkä havainnot ole jää tähän. Heikkiselle on tullut listan mukaan vielä n.15 havaintoa, joista osassa kyseessä oli yksinäinen susi ja osassa lauma. Tapettuja hirvenvasoja on löytynyt riistanhoitoyhdistysten alueelta useampia ja kotieläimiä on kateissa puolenkymmentä. Sudet ovat tulleet aina vain rohkeammiksi. Niiden on nähty liikkuvan syrjäkylien lisäksi myös kuntakeskuksissa aivan talojen piha-alueilla. Ei siis ihme, että petoeläimen läheisyys aiheuttaa jo huolta. Ministeriön kanta kaatolupiin selviää muutaman viikon kuluttua.. (Siikajokilaakso 31.1.2007) Kuva alla Copyright Tambako the Jaguar - Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. www.tunturisusi.com

Alku | Perustiedot | Susikuvat | Koiraeläimet | Uutiset | Koirasusi | Elokuvat | Kirjat | Foorumi | Viekku