Susisivut
Pussihukat
Pussihukka

Kuvitusta - A hand-book to the marsupialia and monotremata London :E. Lloyd, 1896.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Biodiversity Heritage Library
Tasmaniansusi

PUSSIHUKKA - TASMANIANSUSI - TASMANIANTIIKERI - PUSSISUSI (Thylacinus cynocephalus).

Tällä Tasmaniassa eläneellä ja sukupuuttoon kuolleella pussipedolla on monta nimeä. Nimikirjavuus johtuu osittain lajin "sekalaisesta" ulkonäöstä, sillä se muistuttaa samaan aikaan sekä sutta, että raitaisuutensa vuoksi tiikeriäkin.

Tasmaniansusi

Ei ollut koiraeläin eikä susi

Vaikka pussihukka muistuttaakin olemukseltaan koiraeläimiä, se ei kuulunut niihin laisinkaan, eikä se ollut siten susikaan - vaan se kuului pussieläimiin ja siinä Australian pussipetojen lahkoon. Se oli siten läheistä sukua kengurulle ja vompatille.

Pussihukka Pussihukka

All rights reserved
*Kuvat Copyright © Rolf, Germany
Photos used with permission.
Tasmaniansusi

Sukupuutto

Pussihukka kehittyi 4 mvs. Aikoinaan laji oli laajalle levinnyt, koko Australian mantereella. Viimeinen pussihukka kuoli eläintarhassa vuonna 1936 - ja niin tämä laji oli sukupuutossa. Viimeisimmät kaksi-kolme tuhatta vuottaan laji oli elänyt vain Tasmaniassa. Sinne saapuneet eurooppalaiset ja heidän mukanaan tulleet koirat hävittivät sen sukupuuttoon runsaassa sadassa vuodessa.

Tasmaniansusi

Petoeläin

Pussihukan hartiakorkeus saattoi olla enimmillään noin 60 cm. 15 - 35 kg painoinen pussihukka oli voimakasleukainen petoeläin, jolla oli suussaan 46 hammasta.

Lähteet
National Museum Wales
American Museum of Natural History
Australian Museum: The Thylacine

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Pieni kuva tasmaniansusi ylinnä vasemmalla, National Museum Wales, Englanti, Copyright MuseumWales
*Toiseksi ylin kuva vasemmalla tasmaniansusi, Ueno Royal Museum, Japani, Copyright Peter Halasz
*Kuva tasmaniansusi oikealla yllä, Prague Národní muzeum, Tsekki. Copyright rasmus_riemann
*Kuva oikealla alimpana tasmaniansusi, kirjasta Harper's Geography, Published in 1876 - Copyright Narisa
Pussihukat
Pussihukat

Kuvitusta - Zoological Society of London 1833 - 1965.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Biodiversity Heritage Library
Pussihukan kallo
Pussihukan kallo All rights reserved
*Kuva Copyright © John Merriman
Photo used with permission.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***