Perustietoja
Koko ja mitat
Ruumiinosat
Kallo ja hampaat
Aistit
Lisääntyminen
Laumahierarkia
Saalistus
Elekieli
Tassunjäljet
Ulvonta
Susi jolkottaa
Susia maittain
Suomi
Ruotsi ja Norja
Euraasia
Pohjois-Amerikka
Yellowstone
Venäjä
Arabia ja Intia
Alalajit
Koko maailma
Amerikka

Susi Canis lupus
Kuvia ja taidetta
Kotimaiset elokuvat
Ulkomaiset elokuvat
Susivideot
Valokuvat
Kaunein susikuva
Kaunein pentukuva
Kopioitavia kuvia
Susipatsaat
Susivaakunat
Taidegalleria
Taidekisat
Avoimet kisat
Kettugalleria
deviantART sudet
deviantART ihmissudet
Koiraeläimet
Evoluution alku
Alkukoirat
Luunmurskaajakoirat
Aitokoirat
Ominaisuuksia
Vietit
Kaikki 35 lajia

Siperianhuskyvaljakko
Koira ja koirasusi
Koira
Koirasusi

Siperianhusky.net
Sudet netissä
Luonto-Liiton susiryhmä
Suurpedot.fi
WWF Susi


Susipentu
Susipentu
Sudenjälki lumella

SUDEN TASSUNJÄLKIÄ

Sudella on tyypilliset koiraeläimen jäljet. Ison koiran ja suden jälkiä on erittäin vaikea erottaa toisistaan. Koiraeläimille tyypillisesti suden etukäpälän jäljet (10-11 cm) ovat suuremmat kuin takatassun (9-10 cm). Suden jälkiä mitatessa kynsiä ei oteta mittaukseen mukaan.

Suden jäljessä näkyvät selvästi pitkien ja voimakkaiden kynsien (4 kpl) painaumat. Suden takatassun varpaat ovat enemmän supussa, jolloin sen jälki näyttää hieman pitkulaisemmalta kuin etutassun jälki. Suden etu- ja takajalan jäljen voi erottaa myös keskianturan muodon perusteella. Etujalan keskiantura on hieman kovera kun takajalan on kupera tai suora. Suden etu- ja keskivarpaat ovat symmetrisesti linjassa toisin kuin ilveksellä, jonka keskivarpaiden jäljet ovat epäsymmetriset.

Pehmeällä lumella, kuten myös upottavalla suolla susi levittää varpaansa mahdollisimman leveiksi. Tällöin on vaarana, että suden jäljet voidaan sekoittaa ilveksen jälkiin. Pehmeällä lumella suden kynnenpainallukset eivät aina ole näkyvissä. Tällöin huomio tulee kiinnittää keskivarpaiden painalluksiin, jotka sudella ovat aina symmetriset eli samassa linjassa.

Tosin jos lunta on satanut jälkien päälle, ei anturan painalluksia lumesta kykene erottamaan. Tällöin on seurattava jälkeä niin kauan kuin löytyy selkeä tassunpainallus kuusen alta tai muusta vastaavasta paikasta.

Sudentassun jälki hiekalla

Susi ravaa

Susi liikkuu mieluiten ravaten. Kovalla alustalla susi ravaa useimmiten ruumis hieman vinottain menosuuntaan. Tällöin jää parijälkiä joiden askelväli voi olla kaksikin metriä. Pehmeällä lumella askelväli lyhenee (120-160 cm), ja susi astuu takatassunsa samaan jälkeen kuin etutassun. Talvella sudenjälkijono on tyypillisimmillään helmimäinen ravijälkijono. Syvässä ja upottavassa hangessa susi voi paikoitellen joutua hyppimään. Tämä kuluttaa runsaasti voimia, joten yleensä susi ei liiku pidempiä matkoja hyppimällä.

Sudenjotos

Susi on liikkeissään määrätietoinen ja suoraviivainen, jolloin jäljet ovat samassa linjassa eli askelleveys on pieni. Pennut käyttäytyvät leikkisämmin, ja ne ovat muutenkin uteliaampia. Loppusyksystä ensilumen aikoihin pentujen tassut ovat kasvaneet jo täyteen mittaansa eli pentuja ei voi enää silloin erottaa aikuisista yksilöistä tassun koon perusteella. Sen sijaan hypähtely ja muu vallaton pelehtiminen lumessa on tyypillistä pentumaista käyttäytymistä.

Pehmeässä lumessa sudet astuvat samoihin jälkiin. Tällöin jäljen pohjalla lumi pakkautuu tiiviimmäksi ja jälkikuoppa suurenee. Susien tarkkaa lukumäärää on usein kuitenkin vaikea arvioida. Ainoastaan niissä kohdissa sen voi luotettavasti tehdä, joissa lauma on jostain syystä hetkeksi hajaantunut tai laskemalla makuujäljet susien lepopaikalta.

Suden tai susien kulkusuuntaa on joskus vaikea päätellä pehmeässä lumessa. Yleensä irtolunta lentää menosuuntaan päin joissakin kohdin jälkijonoa. Suden jalanjälki on myös selkeärajaisempi menosuuntaan nähden, sillä jalkavarsi jättää usein vinon painauman lumeen tulosuunnasta päin. (Riku Lumiaro - Suomen Luonnonsuojeluliiton suurpetovastaava).

Suden jäljet
Suden jälki

Kettu Vulpes vulpes

Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä

Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi *

Sudenpentu

Lähteenä mm. Suomen susikannan hoitosuunnitelma.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright Tambako the Jaguar
*Ylin jälkikuva - kuva suden tassun jäljestä käsi vierellä lumella Copyright mecocrus
*Kuva suden tassun jäljestä käsi vierellä hiekalla Copyright smccann
*Kuva tassunjäljestä lumella ylinnä ja alinna Copyright MISTER_BLACK
*Pikkukuva lumijälkijonosta Copyright SigmaEye
*Kaksi alinta kuvaa tassunjäljistä lumella Copyright MISTER_BLACK
Uutisia
Susiuutiset
Uutisarkisto

Tutkimus - vahingot
Susia rajoillamme
Uhanalaisuus
Vaarat
Vahingot
Lammasvahingot
Pantasudet

Susi Canis lupus
Asiantuntijat
Susi Suomessa
Leena Vilkka 1
Leena Vilkka 2
Susia ja lupuksia
Susi laissa
Susi eri kielissä
Lupus monessa mukana
Salametsästys
Susipuistot
Museosudet
Esihistorialliset sudet
Tasmaniansusi
Hirviösusi
Arktinen susi
Musta susi
Kulttuuria ja kirjoja
Tietokirjat
Kaunokirjallisuus
Ihmissudet
Punahilkka
Älä hukkaa hauku!
Adolf Hitler ja sudet
Historiaa ja tarinoita
Sudet 1800-luvulla
Susijahdit
Vihannin aavesusi
Urhea sikapolo
Taistelukoneet ja sudet
Susilapset
Venäjän susipoika Lyokha
Lampaiden hoivaohjeet
Suden hetki
Sananparsia
Susiturkikset
Sudenmarja
Venäjän sananlaskut
Viihdettä ja asiaa
Sudenpennut
Roolipelit ja cosplay
Lelut ja käsityöt
Susipeli Jade Wolf
Virtuaalitarhat
Susileikit
Susilinkit
Susista englanniksi

Wolf Song of Alaska

International Wolf Center
Wolf Haven International

Wolf Park
Tunturisuden susisivujen lähteitä

Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
Tunturisuden susisivujen lähteitä

Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.

Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

  • Aasi - miniaasi
  • Ahma
  • Apinat
  • Arizonanorava
  • Dinosaurukset
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Fretti
  • Genetti
  • Hamsterit
  • Harakat
  • Harmaaorava
  • Hevonen
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Huuhkaja
  • Intianjättiorava
  • Iso-orava
  • Japaninorava
  • Jääkarhu
  • K - L

  • Kameli
  • Kaniini - lemmikkikani - citykani
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Keskiamerikanorava
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet
  • Koala
  • Koiraeläimet
  • Koirat roduittain
  • Korppi
  • Kotkat
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Lehmä
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Lännenharmaaorava
  • M - R

  • Majavat
  • Mara
  • Marokonraitahiiri (seeprahiiri)
  • Marsu
  • Metsäjänis
  • Minipossu - mikropossu
  • Minkki
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Norsut - sirkusnorsut
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Ponit
  • Preerikot (preeriakoirat)
  • Punahäntäorava
  • Punaorava
  • Punatulkku
  • Rengashäntämaki (kissamaki)
  • S - T

  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Siili
  • Simpanssi
  • Sinikelta-ara
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki (haisunäätä)
  • Supi (pesukarhu)
  • Surikaatti (nelisormimangusti)
  • Susi
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Tunturisopuli
  • Tupsukorvaorava
  • U - Y

  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Susi Canis lupus
    *** www.tunturisusi.com ***