Tiaiset
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa - Copyright © Francesco Veronesi


Lapintiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Martha de Jong-Lantink

Lapintiainen (Poecile cinctus)

Lapintiainen on suuripäinen, palleroinen ja pitkäpyrstöinen tiainen. Sillä on pituutta 12,5 - 14 cm. Lapintiainen muistuttaa hieman hömötiaista, mutta siltikin erot ovat selviä. Lapintiaisen päälaki on silmiinpistävän ruskea. Höyhenpuku on tuuheampi,kuin muilla tiaisilla. Selkäpuoli on vaaleamman ruskea kuin päälaki. Posket ja vatsapuoli ovat valkeat, kupeet enemmän tai vähemmän kellanruskeat. Leukalappu on musta ja selvästi suurempi, kuin hömötiaisella.

Ravinto

Lapintiainen syö hyönteisiä, hämähäkkejä ja siemeniä ja varastoi ravintoa muiden tiaisten tapaan kaarnankoloihin, jäkälien sekaan ja muihin vastaaviin piiloihin. Talvisin lapintiainen vierailee myös lintulaudoilla ja on silloin melko peloton.

Levinneisyys

Lapintiainen on taigan lintu, jonka esiintymisalue ulottuu Skandeilta Alaskaan. Suomessa se pesii Lapissa ja Perä-Pohjolassa, ja parimäärä on n. 40 000. Laji elää noin 10 miljoonan neliökilometrin alueella ja sen maailman populaatio on 0,5 - 5 miljoonaa yksilöä.

Lapintiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Crotach


Lapintiainen on paikkalintu, mutta pieni osa, lähinnä nuoria lintuja, voi syksyisin vaeltaa etelään, jolloin yksittäisiä lintuja tavataan etelärannikkoa myöten. (Levinneisyys: Wikipedia)

Siperiantiainen eli harmaapäätiainen

Englanninkielisessä maailmassa lapintiainen tunnetaan nimillä Siberian tit eli siperiantiainen, tai grey-headed chickadee eli harmaapäätiainen.

Äänet

Hömötiaisen ja lapintiaisen erottaminen äänen perusteella voi olla joskus vaikeaa. Lapintiaisella on suuri määrä ääniä varastossaan. Monet äänistä ovat hömötiaismaisia, kuten "tseeh-tseeh-tseeh" - usein sen edellä on lyhyt "tsi" tai "tsitsi" ja lyhyt "psit". Muita lapintiaisen ääniä ovat käpylintumainen "tjytt tjytt", ja surahtava "tsi-err". Hätäilyäänenä on "piv piv". Lauluna kuulee käheähköä "tsjip tsjiep tsjiep tsjiep tsjiep", tai lyhyen sarjan pehmeästi pudoteltuja tavuja, esimerkiksi "ptsi-duj, ptsi dyj..." tai "ptsiti-dui, ptsiti-dui...".

Pesintä

Lapintiainen pesii Pohjois-Suomen havumetsissä, lähinnä mäntykankailla, harvakseltaan myös tunturikoivikoissa. Metsä-Lapissa se on yleisin tiaislaji, mutta jo Peräpohjolassa hömötiainen ohittaa sen.

Lapintiaisen pesä on usein vanhassa tikankolossa, mutta se voi myös itse kovertaa pesäkolonsa. Pesii joskus myös pöntöissä. Pesämateriaalina on pääasiassa sammal, mutta vuorauksena myös jäniksen- ja poronkarvat, sekä riekonhöyhenet. Aikavälillä toukokuun lopusta kesäkuun alkuun lapintiainen munii 5 - 11, mutta useimmiten 7 - 9 valkoista munaa, joissa on suhteellisen suuria, punaruskeita täpliä. Naaras hautoo 14 - 15 vrk. Emot huolehtivat yhdessä jälkeläisistä, jotka saavuttavat lentotaidon noin 19 vrk:n ikäisinä. Lapintiaisella on yksi pesye vuodessa.

Lapintiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ron Knight

Lapintiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Sergey Yeliseev


Harlekiinipyrstötiainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Hiyashi Haka

Harlekiinipyrstötiainen (Aegithalos concinnus)

Kontrastina lapintiaisen harmaille sävyille on pyrstötiaisiin kuuluva harlekiinipyrstötiainen, joka suorastaan hehkuu väriloistoa. Myös luonto ympärillä on toisenlainen ja Lapin naavakuuset ovat vaihtuneet etelän kukkapuihin.

Kauneus näyttäytyy linnuissa, kuten kaikkialla, monin erilaisin tavoin. Lapintiainen on harmaudestaan huolimatta kaunein lintu maan päällä - onko rumaa lintua olemassakaan - kuten on toisella tavalla kaunein myös harlekiinipyrstötiainenkin. Toinen vain on harmaa kun taas toinen on värikäs.

Lähteet
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Tiaiset