Töyhtötiainen on ainoa tiainen, jolla on selvä päälakitöyhtö.
Sitä sanotaan "metsän tontuksi", jolla on päänsä laella kruununa kunnon töyhtö kuin tonttulakki konsanaan.
Töyhtö on nuorilla yksilöillä aluksi vaatimattomampi, eli lyhyempi.
Töyhtötiaisen selkäpuoli
on tasaisen harmaanruskea, vatsapuoli valkeahko ja kupeet kellanruskeat.
Töyhtötiaisella on pituutta 10,5 - 12 cm, painoa 10 - 14 g.
Pää on mustavalkean kirjava. Musta leukalappu jatkuu kapeana renkaana kaulan
ympäri ja valkeilla poskilla on kaksiosainen musta silmäjuova.
Töyhtötiaisen koivet ovat vihertävänharmaat, ohut nokka on musta ja silmän värikalvo rubiininpunainen.
Töyhtötiainen
ei muodosta omia parvia, mutta liikkuu mielellään muiden tiaisten muodostamissa sekaparvissa.
Töyhtötiaiset viihtyvät Suomessa etelärannikolla kalliomänniköissä, muualla kuusikoissa.
Ne suosivat erityisesti maastoltaan vaihtelevia havumetsiä; korkean ylispuuston lisäksi on eduksi, jos reviirillä
kasvaa kuusennäreitä, katajia sekä koivuvesaikkoa. Töyhtötiainen on Suomen tiaisten joukossa
aito "metsäläinen", hömötiaisen tapaan.
Ravinto
Ravintona on hyönteisiä ja hämähäkkejä, sekä lähinnä männyn ja kuusen siemeniä.
Joskus töyhtötiainenkin kunnioittaa läsnäololollaan lintulautoja ja muita ruokintapaikkoja.
Töyhtötiainen kätkee keväällä ja syksyllä huomattavia määriä havupuiden siemeniä, hämähäkkejä
ja hyönteisiä havupuiden oksistoon, jäkälän joukkoon ja kaarnan rakoihin.
Jokaisen kätköpaikkansa töyhtötiaiset naamioivat jäkälän- ja kaarnanpalasilla.
Tupsutiitiäinen
Magnus von Wright käytti 1800-luvulla töyhtötiaisesta varsin kuvaavaa nimeä tupsutiitiäinen.
Nimessähän tulee ilmi yhtä aikaa sekä ulkomuoto että ääntely.
Töyhtötiainen on kaikista tiaisista selväpiirteisimmin paikkalintu. Vaeltelua harrastavat vain
nuoret, omia elinpiirejään hakevat linnut.
Laulu ja muut äänet
Töyhtötiaisen tunnistaa helposti sen helmeilevän kirkkaasta kutsuäänestä "kililiilit, tii-tii kililit".
Kaikkien muiden tiaisten tapaan myös töyhtötiaisella on vaatimattomia yhteysääniä.
Laulussaan töyhtötiainen toistaa rytmikkäästi muunnellen kutsuääntään ja voi aloittaa sen hennosti
"sisisi". Sitä seuraa venytetty viserrys. Töyhtötiaisella on joskus myös kuusitiaismaisia,
kovempia ääniä.
Pesintä
Töyhtötiainen on muiden tiaisten tapaan kolopesijä.
Se pesii mieluiten vaihtelevissa, aukkoisissa havumetsissä.
Pesänsä töyhtötiainen perustaa mieluiten luonnonkoloon, harvemmin pönttöön.
Se voi myös itse kovertaa pesäkolonsa lahoon kannonpökkelöön.
Vanha hömötiaisen tai tikan tekemä kolo sopii pesäpaikaksi myös töyhtötiaiselle.
Joskus, poikkeuksellisesti
töyhtötiainen pesii myös maassa juurakossa, tai oravanpesässä.
Pesänsä töyhtötiainen pehmustelee miellyttäväksi olopaikaksi sammalilla, karvoilla ja höyhenillä.
Koko pesän, kovertamisineen kaikkineen, valmistaa naaras.
Pesä on tavallisesti vain metrin pari maanpinnan yläpuolella. Töyhtötiainen käyttää
samaa pesäkoloa vuodesta toiseen.
Töyhtötiainen on kaikista tiaisista varhaisin pesijä.
Töyhtötiaispari valitsee pesäpaikan jo aikaisin maalis-huhtikuussa.
Jo huhtikuun puolen välin jälkeen töyhtötiainen munii 3 - 9, mutta useimmiten 4 - 6 valkeaa munaa, joissa
on suhteellisen suuria, punaruskeita täpliä. Haudontaan naaras käyttää aikaa 13 - 15 vrk ja tänä aikana koiras ruokkii sitä.
Poikasten ruokintaan emot osallistuvat yhdessä. Poikaset oppivat lentotaidon 17 - 18 vrk:n ikäisinä.
Toukokuun loppuun tai kesäkuun alkuun mennessä töyhtötiaispoikueet ovat jo lennossa.
Pesyeitä on normaalisti vain yksi vuodessa.
Töyhtötiaiset ovat pariuskollisia ja pariskunta pysyy yhdessä koko elämänsä ajan.
Levinneisyys
Töyhtötiainen on Suomessa yleinen havumetsissä aina Ahvenanmaalta Ouluun. Se pesii lähes
koko Euroopassa. Suomessa laji on vähentynyt viime vuosina, mahdollisesti metsien hakkuiden seurauksena.
Pesimäkantamme oli 1980-luvun lopulla 200 000 - 400 000 paria, määrä vaihtelee vuosittain muun muassa
talvikuolleisuuden ja pesimämenestyksen takia. Euroopassa pesii arviolta 3,6 - 4,9 miljoonaa paria,
mihin ei ole laskettu mukaan Venäjän pesimäkantaa. Esiintymisalueen koko on 1-10 miljoonaa
neliökilometriä ja maailman populaation koko on 8,6 - 32 miljoonaa yksilöä.
Töyhtötiainen ei esiinny maapallolla muualla kuin Euroopassa.
(Levinneisyys: Wikipedia)
Lähteet
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat