Tilhi Bombycilla garrulus

TILHI (Bombycilla garrulus) - (Linnaeus, 1758)

Tilhi kuuluu varpuslintujen lahkoon ja siinä tilhien heimoon. Tilhi on kottaraisen kokoinen, yleisväritykseltään punertavanruskea ja harmaa lintu. Sillä on pitkä päälakitöyhtö. Höyhenpuvun erikoispiirteitä ovat ruosteenruskea alaperä, mustahkon pyrstön leveä, keltainen kärkivyö, musta leukalappu sekä koreanväriset siivet keltaisine ja valkoisine kirjailuineen. Yläperä on tuhkanharmaa. Silmien ympärillä ja nokan alla on mustaa. Sisimpien kyynärsulkien ja tertiaalien (sulkamasia isokokoisia peitinhöyheniä siiven tyvessä) kärjissä on erikoisia punaisia vahaulokkeita (englanniksi linnun nimi onkin waxwing eli vahasiipi). Tilhen pituus on 18 - 21 cm, ja paino 48 - 72 g.

Esiintyminen ja lento

Pesimäaikoina tilhi on hyvin huomaamaton. Muina vuodenaikoina sitä tavataan suurissa parvissa, ja linnut ovat usein hyvin pelottomia. Tilhi on Pohjois-Suomen havumetsien pesimälintu. Pesimä-alue ulottuu Pohjois-Karjalasta itärajaa myöten Pohjois-Suomeen, jossa sielläkin painopiste on itäinen. Poikkeuksellisesti tilhi voi pesiä myös Etelä-Suomessa. Suomen pesimäkanta on noin 30 000 - 150 000 paria.

Muuttoaikoina tilhet viihtyvät pihoissa ja puistoissa. Lentokuvio ja -tapa ovat hyvin kottaraismaiset.

Äänet

Kutsuääni on hienosti soiva, kauaskantava sirinä. Vaimea laulu sisältää kutsuäänen toistelua ja karkeampaa visertelyä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Tapio Kaisla Photography

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - Photo courtesy of John "Garp" Harrison, Medford, MA. - friendsofmountauburn

Pesintä

Pesä on muutaman metrin korkeudella useimmiten kuusessa tai männyssä, joskus koivussa ja yleensä aina veden tai suon lähellä. Rakennusaineina ovat oksat, sammal ja naava. Kooltaan tilhen pesä muistuttaa rastaan pesää.

Tilhi munii toukokuun lopussa tai kesäkuussa 5 - 6 vaaleansinistä tai siniharmaata, harvaan tummatäpläistä munaa. Naaras hautoo 13 - 14 vrk ja kumpikin emo ruokkii poikasia, jotka jättävät pesän 15 - 17 vrk ikäisinä. Yksi pesye vuodessa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Eric Bégin

Muutto

Tilhi on muutto- ja vaelluslintu. Syksyllä ensimmäiset tilhet ohittavat Etelä-Suomen syys-lokakuun vaihteessa ja huonoina pihlajanmarjavuosina myös pääjoukot muuttavat lokakuun kuluessa lounaaseen ja saavuttavat myöhemmin talvella Välimeren.

Hyvänä pihlajanmarjavuotena pääjoukot siirtyvät etelämmäksi sitä mukaa, kuin marjat ehtyvät ja saavuttavat Etelä-Suomen vasta vuodenvaihteessa. Viimeistään helmikuussa tilhet jättävät Suomen, mutta vaellus ei näinä vuosina useinkaan ulotu Keski-Eurooppaa pidemmälle.

Pieni määrä tilhiä talvehtii meillä. Paluumuuttajista ensimmäiset saapuvat jo maaliskuussa Suomeen.

Levinneisyys

Tilhiä tavataan Euraasiassa, Fennoskandiasta Kamtatkan niemimaalle asti. Tilhi elää myös Pohjois-Amerikassa.

Ravinto

Kesällä sekä hyönteiset, että marjat, mieluiten juolukat, karpalot, variksenmarjat ja katajanmarjat. Talvella pääasiassa marjat, esimerkiksi pihlajanmarjat, orapihlajanmarjat, ruusunmarjat sekä puihin jääneet hedelmät.

Tilhet ja rastaat levittävät tehokkaasti pihlajaa sekä puistojen suomen- ja ruotsinpihlajaa kaupunkimetsiin, syödessään niiden marjoja siemenineen.

Tiu tau tilhi äidin ryytimaassa

Suomalaisille tilhi on tullut tutuksi Ilmari Kiannon sanoittamasta ja Mikael Nybergin säveltämästä, hennon surumielisestä lastenlaulusta, Pikku Inkerin laulu.

"Tiu, tau, tilhi,
äidin ryytimaassa,
joko sinä lensit
syömähän taas?

Syö, syö, tilhi,
punapihlajaani!
Heitä Inkerille
pikkusen myös!

Onko sulla kylmä?
Älä lennä poikkeen!
Minä haen vanttuut,
turkinkin tuon."

Lähteet
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut
Ympäristöverkko