Harrastukset

Mitäh, toimintaa? Mitä me oikein harrastetaan meidän haukkujen kanssa? Mitä koiran kanssa edes voi harrastaa? Kisailemme koiriemme kanssa monipuolisesti useissa lajeissa: kullekin koiralle pyritään valitsemaan sellaiset lajit, jotka ovat sen rodulle tai luonteelle ominaisia. Esimerkiksi bordercollieiden kanssa kisataan palveluskoiralajeissa ja paimennuksessa, siperianhuskyjen kanssa valjakossa ja kettuterriereiden kanssa luolakokeissa, tuholaistorjunnassa, metsäjäljessä... Koiran kanssa mahdollisuuksia on todella monia, eli ei se tekeminen heti lopu. Silloin kun emme ole kisailemassa, järjestämme kotopuolessa haukuille aktiviteettia, joka vaihtelee lenkkeilystä uimisen kautta jalkapalloon. Toki sitä lepoakin tarvitaan ja myös saadaan. Välillä on kiva relata takkatulen ääressä tai istuskella kuistilla mehua hörppien, koira jaloilla makoillen. Meillä on myös ansaittuja lepokausia tarpeen tullen ja silloin tällöin, silloin vain ollaan ja annetaan tokoliikkeiden kipittää mielen perimmäisille sopukoille.

Liikumme kisakentillä pääasiassa aktiivisesti – ei sitä voi himokisautukseksi sanoa, mutta aina silloin kun on aikaa. Ei siis tarvi huolia, että koirat jäisivät pitkiksi ajoiksi ilman kisautusta. Jokainen koira on meille rakas, mutta suuren lauman takia etenemme enemmän hitaasti ja varmasti kuin nopeasti ja... no, söheltäen. Koirien kisakalentereja pyritään pitämään ajan tasalla, mutta välillä saattaa olla aikoja, jolloin merkittäviä tuloksia ei yksinkertaisesti tule tai niitä ei ehditä lisäämään.

Meillä on aika hyvät mahdollisuudet treenata kaikkia lajeja kotona. Luonnon helmassa asustamisessa on puolensa: metsän, niityn ja kallion saa helposti sovellettua treenikentäksi. Kotopuolesta löytyy palloja, noutokapuloita, agilityesteitä ja kaikkea mitä nyt satutaan tarvitsemaan treenaillessa. Sammareiden ja huskyjen kanssa harjoitellaan valjakkoajoa erityisesti talvella, eivätkä vuodenajat tahi huonothaan säät päitämme käännä treenaamisen suhteen. Koirathan pomppisivat seinille ilman tekemistä, ainakin ne vilkkaimmat tapaukset. Paimennusta kun tekee mieli kokeilla, saa naapurin lampaita ja nautakarjaa käyttää siihen tarkoitukseen, löytyypä tuolta muutama hanhikin paimennettavaksi, jos eivät nelijalat riitä. Eikä siinä vielä kaikki, hurauttelemme tokotreeneihin kylälle kerran viikossa.

Suurin osa koiristamme on puhtaasti käyttöpainotteisia, mutta löytyy sieltä lauman syövereistä niitä kehätähtiäkin. Kisaamme näyttelyissä lähinnä omaksi iloksemme ja jotta koirat saisivat kokemusta näyttelyiden tapaisista tapahtumista, vakavammin sitten niiden oikeasti potentiaalisten rotunsa edustajien kanssa. Näyttelyt eivät missään nimessä ole meille se pääasia, koska hyvä eikä tyydyttäväkään laatumainintana muuta sitä tosiasiaa, että koirat ovat meille rakkaita lemmikkejä. Näyttelylinjaiselle koiralle pyrimme toki valitsemaan mahdollisimman rodunomaisen yksilön kuvat, mutta käyttölinjaisten kanssa on se ja sama, minkä laatumaininnan kuvilla saisi. Näyttelykäyttäytymistä treenaillaan kunkin koiran kanssa kotona ennen kehiin siirtymistä – esimerkiksi vieraiden annetaan kosketella koiraa ja katsoa sen hampaita. Harjoittelemme myös oikeaoppista liikkumista ja seisontaa.

Koiralaumastamme isoin osa on palveluskoirarotuja, joten luonnollisesti näiden koirien kanssa kisataan sitten PK-lajeissa, yleisimmin haussa, jäljessä tai suojelussa. PK-rotuisille tavoitteena onkin käyttövalioituminen, muille roduille hyväksytysti suoritettu BH-koe. Paimennus kuuluu myöskin tärkeimpien painotuslajien joukkoon. Paimenkoirarotujen paimennusviettiä koitetaan sytyttää ja pitää yllä nuoresta iästä lähtien. Kettuterriereillä luolakokeet ja tuholaistorjunta ovat tärkeitä lajeja, samoin kuin metsästyskoirien jäljestämiskokeet. Valjakkokoirat kisaavat pääosin puhtaasti valjakkoajossa, mutta kyllä näitä muissakin lajeissa saattaa näkyä. Tottelevaisuuskokeet, vesipelastus ja pelastuskoirakokeet kuuluvat kaikilla roduilla melko tärkeisiin lajeihin. Agility, maastoesteet, koiratanssi ja flyball, ns. "hupilajit", ovat vähäpätöisempiä.