Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/Eduardo Skinner
Tunturihaukka Katso kuva kokonaisena.


TUNTURIHAUKKA (Falco rusticolus) - (Linnaeus, 1758)

Lapin perukoilla pesivä tunturihaukka on suurin jalohaukkamme. Se tuo hieman tylppine siivenkärkineen mieleen kanahaukan. Se muistuttaa myös suuresti muuttohaukkaa, mutta on kookkaampi, pitkäpyrstöisempi ja leveäsiipisempi.

Jalohaukkojen linturyhmän nimi on perua haukkametsästyskulttuurista, missä niitä on pidetty parhaina eli jaloimpina petolintuina.

Perustietoja

  • Suomessa erittäin uhanalainen. Erityisesti suojeltava, rauhoitettu, lintudirektiivin liitteen I laji.
  • Suomen tunturihaukkakanta on noin 30 - 50 paria. Harvinaistumisen syynä pidetään metsästäjien vainoa ja munienkeruuta kokoelmia varten 1900-luvun alkupuolella.
  • Aikoinaan tunturihaukka oli arvostetuin metsästyshaukka, jota "haukka-asiamiehet" toimittivat varakkaille keskieurooppalaisille harrastajille.
  • Pesintöjen vuotuiset vaihtelut ovat hyvin suuria. Pesinnän aloittamista ja pesintätulosta säätelee Suomessa ennen kaikkea riekkokannan suuruus.
  • Lajin pesimäkanta on keskittynyt Tunturi-Lappiin ja sielläkin on enää parikymmentä paria jäljellä. Tästä huolimatta retkeilijällä on suurtuntureilla kohtalaiset mahdollisuudet nähdä tunturihaukka, sillä parien elinpiiri on laaja ja ne saalistavat kymmenien kilometrien päässä pesältä.
  • Koko maailman kanta on 7 000 - 17 000 paria, joista pesii Islannissa 300 - 400 paria, Norjassa 300 - 500 paria ja Ruotsissa 100 - 200 paria.


  • Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva yllä Copyright Colin Frankland
    *Kuva oikealla Copyright Scott S
    Tunturihaukka
    Tunturihaukka
    Tunturihaukat ihmisen hoivissa

    Tunturihaukkoja on käytetty metsästyksessä. 1100-luvulla kiinalaiset käyttivät tunturihaukkoja joutsenmetsästyksessä. Keskiajan haukkametsästäjien joukossa tunturihaukkaa pidettiin jalona lintuna. Kuvan kaunotar kouluttaa tunturihaukkaansa Nevadassa.
    All rights reserved
    *Kuva Copyright
    © Flickr/light_bloom
    Website © Website/Burning man Photo Gallery
    Photo used with permission.
    Tunturihaukka
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright digizen / Phil
    Tunturihaukka Taitolentäjä

    Tunturihaukka on erittäin taitava lentäjä. Se liikkuu yleensä syvin, voimakkain siiveniskuin ja liitelee välillä. Ajaessaan saalista se saattaa tehdä hurjan äkkikiihdytyksen ja iskeä saaliinsa vauhtinsa voimalla heti kuoliaaksi. Tunturihaukka saalistaa sekä ilmasta että maasta, mutta pääasiassa ilmasta.

    Saalistaessaan tunturihaukka saattaa myös lekutella lyhytaikaisesti, mutta tavallisimmin se partioi saalistusmaitaan lentäen muutaman kymmenen metrin korkeudessa tai istuen jollakin näköalapaikalla liikkumattomana pitkiä aikoja.

    Elinympäristö

    Tunturihaukan elinympäristöä (pesimisaluetta) ovat tunturialueiden paljakat ja niiden läheiset metsät, pesäpaikkoja kallioseinämät ja harvemmin puut.

    Mittoja

    Pituus: 53 - 63 cm.
    Siipiväli: 109 - 134 cm.
    Paino: 1 - 2 kiloa.(Naaras koirasta painavampi)

    Ulkonäkö

    Vanhojen lintujen selän väri vaihtelee vaalean liuskeenharmaasta harmaanruskeaan, yläperä ja pyrstö ovat vaaleamman harmaat. Alapuoli on vaalea ja siinä on vaihteleva määrä pieniä, tummia täpliä. Tunturihaukalla on viiksijuova, joka ei kuitenkaan ole kovin selvä, sillä pään sivut ovat melko tummat.

    Nuorten lintujen selkäpuoli on tummanruskea ja alapuoli voimakkaasti pitkittäisjuovainen. Koivet ovat vanhojen lintujen keltaisista koivista poiketen siniharmaat. Hyvin harvoin nähdään harmaita tai melkein valkoisia tunturihaukkoja.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva vasemmalla Copyright Elena Gaillard
    Tunturihaukka
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright © Flickr/Bill Gracey
    Levinneisyys

    Tunturihaukkaa esiintyy arktisilla rannikoilla ympäri Pohjois-Amerikkaa, Eurooppaa ja Aasiaa.

    Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää Suomessa pohjoisimman Lapin tunturialueet. Levinneisyydessä ei ole tapahtunut muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana ja parimäärä on ollut ainakin viimeiset viisikymmentä vuotta vakaa. Rekisterissä oli lokakuussa 2008 kaikkiaan 46 tunnettua tunturihaukkareviiriä joista 40 on ollut asuttuna viimeisen viiden vuoden aikana.

    Tunturihaukan levinneisyysalueen pinta-ala Suomessa, Lapin pohjoisimmassa osassa, on 15 200 km². Levinneisyysalueen rajaus perustuu niihin tunnettuihin reviireihin ja pesäpaikkoihin, jotka ovat olleet asuttuna viiden vuoden ajanjaksolla vuosina 2002 - 2006.

    Tunturihaukan levinneisyysalueen kehityssuunta Suomessa on arvioitu vakaaksi tarkastelujaksolla 1950 - 2006. Levinneisyysalueessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 1970-luvun jälkeen. Todennäköisesti levinneisyysalue on ollut nykyisen kaltainen jo 1800-luvulta alkaen, joskin yksittäisiä pesäpaikkoja on tiedossa 1900-luvulta nykyisen levinneisyysalueen ulkopuolelta.
    Ravinto

    Lähinnä keskikokoiset ja pienet linnut, erityisesti riekot ja kiirunat, paikoin ja etenkin vaelluksilla myös muut linnut. Norjan rannikolla ravintona ovat sorsat, lokit ja ruokit. Saalistaa myös pikkujyrsijöitä, kuten sopuleita - sekä hyönteisiä.

    Muutto

    Vaikka tunturihaukka on enimmäkseen paikkalintu, osa vanhoista linnuista ja suurin osa nuorista kiertelee pesimäkauden ulkopuolella aina Keski-Eurooppaa myöten.

    Äänet

    Tunturihaukan äänet ovat karkeampia, kuin muuttohaukalla. Ääni on useimmiten läpitunkeva "kjak kjak" tai nalkuttava käkätys.
    Pesintä ja lisääntyminen

    Tunturihaukka pesii lähinnä pohjoisimmassa Lapissa Enontekiöllä, Utsjoella ja Inarissa. Hyvänä riekkovuonna koko maassa pesinee n. 30 - 40 paria ja huonoina ehkä puolet siitä. Yksittäisiä pareja voi olla hieman etelämpänä. Kuten monilla muillakin suurilla petolinnuilla, on tunturihaukallakin 2 - 3 pesäpaikkaa, joita se vuorotellen käyttää. Saattaa toki käyttää samaakin pesää vuosikausia.

    Pesä sijaitsee kalliopahdalla, usein vanhassa korpin tai piekanan pesässä. Tunturihaukka ei itse kerää pesäaineksia. Laji ei myöskään pesi, jos ravintoa on vähän. Tunturihaukka esiintyy pesäpaikoilla varsin pidättyvästi, eikä lintuja näe usein. Asutun pesän huomaa usein valkoisista ulostejuovista, jotka kuvioivat pesän alla olevan seinämän kuin vanhat kalliomaalaukset.

    Munii huhtikuussa tai toukokuun alussa 3 - 5 kellanvalkeaa, tiheään ruskeapilkkuista munaa. Naaras hautoo 28 - 29 vrk koiraan huolehtiessa ravinnon hankinnasta. Poikaset ovat lentokykyisiä 46 - 49 vrk:n ikäisinä. Yksi pesintä vuodessa.

    Pesintä vuosina 2009 - 2013 erittäin huonoa

    "Vuosi 2009 oli ennätyksellisen heikko pesintävuosi tunturihaukoilla. Vain kahdella reviirillä pesintä onnistui. Syynä oli poikkeuksellisen vähäinen riekkojen määrä". Tämän toteaa Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Pirkka Aalto Kemijärveltä.

    Vuonna 2009 asuttuja reviirejä, aloitettu pesintä tai pesää rakennettu tai emot pysyvästi reviirillä, todettiin kaikkiaan 11 ja siis vain kahdella reviirillä pesintä onnistui.

    Vuonna 2013 tunturihaukan pesintä oli jo viidentenä vuonna peräkkäin erittäin huono. Tunturihaukan huonosti onnistuneen pesinnän syynä on haukan saalislajin, riekon vähäinen määrä, kerrotaan tarkastusraportissa. (Metsähallitus Tiedote 1.11.2013: Miten menee maakotkalla, taantuuko tunturihaukka?)
    Lähteet
    Metsähallitus: Tunturihaukka
    www.tosilappi.fi - Antero Järvinen: Tunturihaukka, jaloa kauneutta
    Yle, Lappi: Harvinainen tunturihaukka Sallassa
    Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
    Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
    Juhani Lokki: Suomen ja Pohjolan linnut
    LuontoPortti - Suomen luontoa ja lajistoa
    Tuomo Ollila & Jari Ilmonen: Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 - Tunturihaukka
    Tuomo Ollila: Raportti tunturihaukan pesinnöistä vuonna 2009
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Princes Milady
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Eläimiä A - M

    Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
    Eläimiä N - V

    Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

    Erikoissivuja

    Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
    Lintuja

    Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
    Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

    Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

    Esihistoria

    Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

    KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

    Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
    F - K

    Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
    L - P

    Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
    R - V

    Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
    KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

    Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
    K - L

    Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
    Leopardi - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
    Litteäpääkissa Lumileopardi
    M - P

    Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
    R - V

    Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
    - Savannah
    Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
    Villikissa
    *** tunturisusi.com linkit ***