Tunturisuden sivut
TUNTURIKIHU (Stercorarius longicaudus) - (Vieillot, 1819)

Tunturikihu on pienin kihuista, tuskin naurulokin kokoinen. Se on merikihua hoikempi ja sirompi. Erittäin pitkät, liehuvat keskimmäiset pyrstösulat ovat lajin paras tuntomerkki. Alapuoli on vaalea. Selkäpuoli on vaaleanharmaa ja kontrasti keltaisten poskien, valkean niskavyön sekä mustan päälaen välillä on suurempi kuin merikihulla. Lajilla on vähemmän valkeaa käsisulkien tyvessä, kuin merikihulla. Nokka on musta ja koivet harmaat. Silmän värikalvo on tummanruskea.

Koko: Pituus 35 - 41 cm, siipien kärkiväli 88 - 105 cm, paino 230 - 350 g.

Lento ja uinti

Lento on kevyttä ja tiiramaisempaa kuin muilla kihuilla. Tunturikihu ui kaula suorana ja pyrstö kohotettuna ylöspäin.

Lähteet
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
Juhani Lokki: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
Linnut - Suomen oloihin soveltanut Otto Pöyhönen - Tammi
Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
Linnut laulavat - Otava

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright Smudge 9000
*Kuva oikealla alla, nuori tumma tunturikihu - Copyright Tom Benson
*Kuva oikealla yllä Copyright Ómar Runólfsson
Tunturikihu Tunturikihu
Tunturikihu
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Ómar Runólfsson
Levinneisyys

Tunturikihut pesivät pohjoisessa Kanadassa, Siperiassa ja Alaskassa, paikoin muuallakin Pohjois-Euroopassa. Suomen Lapissa laji pesii hyvinä myyrä- ja sopulivuosina varsin yleisenä Enontekiön ja Utsjoen tuntureilla. Muina vuosina tavataan kiertelijöitä ja satunnaispesijöitä. Suomen kannaksi on arvioitu 100 – 2 000 paria. Kannanvaihtelu on suurta, syynä sopulikantojen vaihtelu.

Joskus tunturikihut liikkuvat kymmenien lintujenkin parvissa. Laji on säännöllinen läpimuuttaja Pohjanlahdella, mutta muualla harvinainen. Pesivän kannan muutto tapahtuu pääosin Atlantin rannikon kautta.
Ravinto

Pesimäaikaan etupäässä sopulit ja muut pikkujyrsijät sekä munat, linnunpojat ja kalat - myös marjat ja jätteet. Myös jätteet kaatopaikoilla ja kalasatamissa. Talvisin tunturikihu ryöstää kaloja tiiroilta ja lokeilta.

Muutto

Kevätmuutto tapahtuu toukokuussa. Muuttaa elo-syyskuussa Atlantille ja edelleen Etelä-Amerikan itärannikolle. Muuttoa tapahtuu joskus Euroopan yli etelään ja kaakkoon.
Pesintä ja lisääntyminen

Pesä on matala kuoppa mättäikössä, usein tunturin laella. Vuorauksena voi joskus olla ruohoja, lehtiä ja jäkälää. Munia on 1 - 3, munat ovat oliivinvihreitä tai -ruskeita, tummanruskea- tai harmaapilkkuisia. Muninta tapahtuu toukokuun lopullta tai tavallisimmin kesäkuun alussa. Molemmat emot hautovat 23 vrk. Emot ruokkivat poikasia noin 40 vrk. Poikaset ovat lentokykyisiä 3 viikon iässä. Vain yksi pesye vuodessa.

Tunturikihu on pesällä hyökkäävä. Sillä on tällöin voimakkaat varoitusäänet, mutta muulloin se on melko hiljainen. Ääni on naukuvia, kimeitä ja kalalokin ääntä muistuttavia huutosarjoja.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kengurut Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Krokotiilieläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Lumivuohi Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Puukengurut Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Bernhardinkoira Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Labradorinnoutaja Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***