Tunturisuden sivut
TUNTURIKIURU (Eremophila alpestris)

Tunturikiuru on harmaanruskea, alta valkea ja päältä juovikas kiurulintu, jolla on erittäin tunnusomainen pään kuviointi. Otsa, korvan peitinhöyhenet, kurkku ja leuka ovat vaaleankeltaiset, kun taas päälaen etuosa, ohjakset ja poskille kaartuva rintamus ovat pikimustat. Niska on usein hieman punertava. Päälaen etuosan mustasta alueesta erottuu kaksi sarvimaista töyhtöä.

Pään kuviointi, joka on kirkkain vanhalla koiraalla, saattaa sulkasadon vaiheesta riippuen olla himmeähkö, ja töyhdöt voivat puuttua.

Tunturikiurun vatsa on valkea ja kupeet harmaanpunertavat. Hyvä tuntomerkki lennossa on pyrstön musta alapuoli, joka erottuu selvästi valkeasta vatsapuolesta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Mark Peck
*Kuva oikealla Copyright Jerry Oldenettel
Tunturikiuru
Tunturikiuru
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Ken Schneider
Tunturikiuru Ominaisuuksia

Tunturikiuru on kiurua pienempi ja kapeasiipisempi. Se juoksee maassa kiurumaisesti ja esiintyy usein pienissä parvissa. Lentää syvän aaltomaisesti, tavallisesti lähellä maan pintaa.

Koko: Pituus 16 - 19 cm, paino 33 - 45 g.

Heleä, rytmikäs laulu koostuu tavallisimmin kiurumaisesta sarjasta yhteen punottuja, pulmusmaisia säkeitä. Tunturikiuru istuu laulaessaan maassa tai livertelee kiurun tavoin korkealla taivaalla.

Muutto: Päivämuuttaja. Syysmuutto syys–marraskuussa, kevätmuutto huhti–toukokuussa. Talvehtii Balkanilla, Vähässä Aasiassa, Kaspianmeren alueella. Talvehtii satunnaisesti Suomessakin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright photogramma1
Tunturikiuru
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Ken Schneider
Levinneisyys

Tunturikiuru on tunturiylänköjen ja -huippujen laji. Tunturikiuru esiintyy hyvin laajalla alueella lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Se elää suurimmassa osassa Pohjois-Amerikkaa, Keski-Aasiaa ja Siperian pohjoisosia. Maailman populaation kooksi on arvioitu 140 miljoonaa yksilöä.

Suomessa hyvin harvinainen ja yksi uhanalaisimmista lintulajeistamme. Suomessa parimäärä on 0 - 20 ja käytännössä laji on lähes kadonnut maamme linnustosta.
Ravinto

Siemenet, silmut, hyönteiset, kovakuoriaiset ja niiden toukat. Talvisin myös pienet äyriäiset ja nilviäiset.
Pesintä

Rakentaa pesänsä maahan kivien ja jäkälien joukkoon tai mättääseen. Pesä on rakennettu sammalista, heinistä, jäkälistä, juurikuiduista. Vuorattu muutamalla höyhenellä, pajunvillalla ja poronkarvoilla. Pohjoisilla leveysasteilla lajilla on vain 1 pesye, lämpimämmillä seuduilla 2 pesyettä kesän aikana. Munii touko–kesäkuussa 4 - 7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 11 vrk. Pesäpoikasaika 8 - 10 vrk, poikaset lentokykyisiä 16 - 18 vrk:ssa.
Tunturikiuru
Lähteet
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
Juhani Lokki: Suomen ja Pohjolan linnut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tim Lenz
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***