Tunturikiuru. - Kuva yllä Copyright
© Aaron Maizlish - Creative Commons.
Kiurujen heimo
Lahkossa varpuslinnut (Passeriformes) on heimo kiurut (Alaudidae). Heimossa on 21 sukua ja niissä yhteensä 93 lajia.
Kiurut ovat maassa eläviä varpuslintuja. Ne liikkuvat maassa juosten tai kävellen, eivät koskaan hyppien. Esimerkiksi kaitanokkakiuru on sopeutunut niin hyvin
maaelämään, että sitä on ajamallakaan vaikeaa saada siivilleen, vaan se juosta viuhtoo menemään 7 - 8 kilometrin tuntivauhdilla.
Kiurujen vaatimaton, ruskeasävyinen ja -viiruinen höyhenys toimii maassa hyvänä suojavärinä.
Ruumiinmuodoltaan kiurut ovat melko tanakoita.
Sukupuolet ovat keskenään yleensä samanlaiset. Kiuruilla on kapea nokka, joka on sopeutunut sekä siemen- että hyönteisravintoon.
Siivet ovat pitkät ja leveät. Useimmilla kiurulajeilla on selvä töyhtö päälaella.
Kiurujen koivet ovat pitkät ja kapeat.
Kiurut ovat avomaiden lintuja. Mikään laji ei elä pysyvästi tiheissä metsissä.
Kiurut pesivät maassa ja niillä on usein monta pesyettä kesän aikana. Kiurut ovat innokkaita laulajia. Lennossa esitetty laulu on kuuluvaa ja kirkasta.
Tunturikiuru. - Kuva Copyright
© Doug Greenberg - Creative Commons.
Tunturikiuru (Eremophila alpestris)
"Sukulaistensa tavoin tunturikiuru laulaa lennossa. Maassa ollessaan se puikkelehtii kyyryssä,
jähmettyen välillä lähes vaakasuoraan asentoon. Toisinaan se kohottautuu kivelle tai muulle korkeammalle
paikalle tähystämään."
Tunturikiurulla on pituutta 16 - 19 cm ja painoa 33 - 45 g.
Tunturikiuru on harmaanruskea, alta valkea ja päältä juovikas kiurulintu,
jolla on erittäin tunnusomainen pään kuviointi. Otsa, korvan peitinhöyhenet,
kurkku ja leuka ovat vaaleankeltaiset, kun taas päälaen etuosa,
ohjakset ja poskille kaartuva rintamus ovat pikimustat. Niska on usein
hieman punertava. Päälaen etuosan mustasta alueesta erottuu kaksi sarvimaista töyhtöä.
Pään kuviointi, joka on kirkkain vanhalla koiraalla, saattaa sulkasadon vaiheesta
riippuen olla himmeähkö, ja töyhdöt voivat puuttua.
Tunturikiurun vatsa on valkea ja kupeet harmaanpunertavat. Hyvä tuntomerkki lennossa
on pyrstön musta alapuoli, joka erottuu selvästi valkeasta vatsapuolesta.
Tunturikiuru. - Kuva Copyright
© Eric Ellingson - Creative Commons.
Tunturikiuru on kiurua pienempi ja kapeasiipisempi. Se juoksee maassa kiurumaisesti
ja esiintyy usein pienissä parvissa. Se lentää syvän aaltomaisesti, tavallisesti
lähellä maan pintaa.
Ravinto
Siemenet, silmut, hyönteiset, kovakuoriaiset ja niiden toukat ovat tunturikiurun ravintoa. Talvisin myös
pienet äyriäiset ja nilviäiset.
Tunturikiuru. - Kuva Copyright
© Imran Shah - Creative Commons.
Heleitä säkeitä
Tunturikiurun heleä, rytmikäs laulu koostuu tavallisimmin kiurumaisesta sarjasta yhteen punottuja,
pulmusmaisia säkeitä. Tunturikiuru istuu laulaessaan maassa tai livertelee kiurun
tavoin korkealla taivaalla.
Levinneisyys ja elinympäristö
Tunturikiuru esiintyy hyvin laajalla alueella lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla.
Se elää suurimmassa osassa Pohjois-Amerikkaa, Keski-Aasiaa ja Siperian pohjoisosia.
Maailman populaation kooksi on arvioitu 140 miljoonaa yksilöä.
Suomessa tunturikiuru on hyvin harvinainen ja yksi uhanalaisimmista lintulajeistamme.
Suomessa parimäärä on 0 - 20 ja käytännössä laji on lähes kadonnut maamme
linnustosta.
Tunturikiurun kannan romahdus on ollut raju, sillä 1900-luvun alkupuolella tunturikiuru oli niittykirvisen
ja lapinsirkun jälkeen tunturinummien runsaslukuisimpia pesimälintuja. Niin kangas- kuin tunturikiurunkin romahdus
paljastui muuttajamäärien yhtäkkisenä pienenemisenä 1950 - 1970-luvuilla. Syytä kummankaan kiurulajin
taantumiseen ei tunneta.
Tunturikiuru on Lapin korkeimpien tunturihuippujen- ja ylänköjen lintu, joka pesii avcimilla, nummimaisilla alueilla melko korkealla merenpinnan yläpuolella.
Talvet se viettää alavilla mailla, usein merenrannikolla.
Lisääntyminen
Tunturikiuru rakentaa pesänsä maahan kivien ja jäkälien joukkoon tai mättääseen.
Pesä on rakennettu sammalista, heinistä, jäkälistä, juurikuiduista.
Se on vuorattu muutamalla höyhenellä, pajunvillalla ja poronkarvoilla.
Pohjoisilla leveysasteilla lajilla on vain 1 pesye, lämpimämmillä seuduilla 2 pesyettä kesän aikana.
Munii touko-kesäkuussa 4 - 7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 11 vrk.
Pesäpoikasaika 8 - 10 vrk, poikaset lentokykyisiä 16 - 18 vrk:ssa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Ken Schneider
Muutto
Tunturikiuru on päivämuuttaja. Sen syysmuutto on syys-marraskuussa, kevätmuutto huhti-toukokuussa.
Se talvehtii Balkanilla, Vähässä Aasiassa, Kaspianmeren alueella - ja voi talvehtia satunnaisesti Suomessakin.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Ken Schneider
Lähteet
*Lasse J. Laine: Suomen linnut - tunnistusopas - Otava
*Pertti Koskimies, Juhani Lokki: Kotimaan linnut - WSOY
*Uusi suuri eläinkirja - WSOY
*Wikipedia
*Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
*Luonnossa: Linnut - Weilin+Göös
*Linnut laulavat - Pekka J. Nikander ja Juhani Lokki
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
*Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma - Weilin+Göös